Muistattehan elossa olevia mummojanne/vaarejanne?
Näin kauniisti kirjoittaa Sara La Fountain. Ihania muistoja luodaan vain olemalla isovanhempien kanssa fyysisesti paikalla.
https://www.seiska.fi/kotimaa/sara-la-fountainilta-pysayttava-paivitys-…
Kommentit (8)
En ehdi usein käymään mummolla, koska on työ ja oma perhe mutta kerran viikossa pyrin käymään.
Minä asun aika lähellä isovanhempiani joten tapaamme usein. He ovat vielä terveitä ja hoitavat joskus lapsiammekin.
Tottakai, aina! Ovat hyvin rakkaita!
Minulla ei enää sellaisia ole. Hyvä muistutus kuitenkin.
Tähän voisi lisätä, että muistakaa myös yksinäisiä vanhuksia, joilla ei ole omaisia.
Eivät ole enää elossa.
Omat vanhemmat viettävät vauhdikkaampaa elämää, kuin minä.
Mummo oli Saran huoltaja, sanotaan jutussa. Tottahan silloin kiintyy.
Isovanhempani olisivat jo pitkästi toisella sadalla, jos eläisivät. Äidinisä oli oma suosikkini. Häntä olen ajoittain kaivannut, vaikka hänen kuolemastaan on jo neljännesvuosisata aikaa. Sain viettää hänen kanssaan hyviä hetkiä vielä vähän ennen hänen kuolemaansa. Hän eli 89 vuotiaaksi.
Soittokin on kiva mutta kyllä kahville meno on vielä parempi.