Ylempi toimihenkilö, asiantuntija, johtotasolla työskentelevä! Ihan rehellisesti: tarvitaanko työhösi ehdottomasti niitä käppyröitä jne?

Kyllä tarvitaan. Esimerkiksi yrityksen trendi voi kääntyä jollain osa-alueella huolestuttavaan suuntaan, vaikka muilla pyyhkii vielä hyvin ja etenkin suorittavalla tasolla tuntuu, että töitä on riittävästi. ”Käppyröiden” perusteella pystytään ajoissa tekemään korjausliikkeitä. Nykyisin osataan ennustaa erilaisia skenaarioita ja isoja yllätyksiä tulee yritysmaailmassa eteen aiempaa harvemmin (vrt. vaikkapa sinne 80-90 luvuille).

Usein miten monen asian näkeminen kuvana helpottaa sen ymmärtämistä, kuten nyt esimerkiksi kustannusten kasvu tms. Palaverit on ihmisten kanssa töiden tekemistä. Kampaviinerejä en ole 25 vuotisella työurallani syönyt ikinä.   

Useimmiten ei tarvi vaan se on vain kyseisen asiantuntija turhaa pätemisen yritystä.

Jossain harvoissa tapauksissa asia on selkeämpi selittää kaavioilla.

Olen itsekin ylempi toimihenkilö ja mielestäni järkyttävää kuinka paljon porukkaa ei muuta teekkään kuun piirtele niitä kaavioita ja tekee powerpoint esitelmiä. Ihan turhia ihmisiä yrityksessä.

Käppyröitä näkee pidemmät kehityskulut ja myös osa-alueet, jotka ovat hiipumassa. Puheissa saatetaan korostaa esim. jotakin asiakasryhmää, mutta käppyröistä näkyy, etteivät ole ns. tärkeitä lainkaan. Toki kaikki asiakkaat ovat tärkeitä, mutta kuka oikeasti tuo kassaan rahaa.

Kyllä tarvitaan. Ihan rehellisesti. Asiantuntijatyö on pitkälti kokonaisuuksien hahmottamista, prosessien ymmärtämistä ja asioiden pelkistämistä, jota "käppyrät" edesauttavat ja jonka tulos ne ovat.

Tiedolla johtamisen konsulttihommia on vähän vaikea tehdä ilman "käppyröitä", koska käppyröiden tuottaminen, analysointi ja ratkaisujen tarjoaminen niiden pohjalta ON se työ.

On jotenkin helpompi selittää asiaa kun on se käppyrä siinä tukena. Ihmiset katsoo käppyrää. Jos avaa vaan suunsa ja alkaa takoa asiaa niin vaikutelma on vähän päällekäyvä.

Osa on turhaa tekemistä tekemisen vuoksi, osa tarpeellista. Pitkän uran pörssiyhtiössä tehneenä sanoisin, että turhan tekeminen on karsittu aika vähiin. Ja kampaviinereitä (tai mitään muutakaan) ei ole ollut sisäisissä palavereissa koskaan, automaatista saa kahvia jos haluaa. Taitaa nämä kampaviineri-legendat koskea enemmän tuota julkista hallintoa.

Minun työhöni ne raportit kuuluvat ehdittomasti. Minä kun työkseni teen niitä muille.

BI-asiantuntija

Ne käppyrät indikoi kuvallisessa muodossa kvantitatiivista dataa. Itse analysoin työkseni yrityksen rahavirtoja jotta yritys osaa tehdä tarvittavat korjausliikkeen ja etsiä juurisyyt jos rahaa ei tule. Näin yksinkertaistetusti ilmaistuna.

Minusta tuntuu, että sinulla on aika vajavainen kuva siitä, mitä asintuntijatyö on ja mihin tarkoitukseen niitä käppyröitä tuotetaan. Omani olen tuottanut niin, että yhtään viineriä ei ole prosessin aikana syöty.

Olen hetero asiantuntija ja yritän välttää käppyröitä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tarvitaan. Esimerkiksi yrityksen trendi voi kääntyä jollain osa-alueella huolestuttavaan suuntaan, vaikka muilla pyyhkii vielä hyvin ja etenkin suorittavalla tasolla tuntuu, että töitä on riittävästi. ”Käppyröiden” perusteella pystytään ajoissa tekemään korjausliikkeitä. Nykyisin osataan ennustaa erilaisia skenaarioita ja isoja yllätyksiä tulee yritysmaailmassa eteen aiempaa harvemmin (vrt. vaikkapa sinne 80-90 luvuille).

Meidän firmassa osattiin asiakasrajapinnassa "ennustaa" ihan ilman käppyröitä ja vuokaaviota, että palvelutason heikentäminen johtaa negatiiviseen asiakaskokemukseen ja siirtymiseen muualle. Ylemmällä tasolla tämä tuntui tulevan täysin puskista palaveritunneista, käppyröistä ja kaavioista huolimatta.

ap

Tarvitaan. Datan visualisoinnin, eli käppyröiden, idea on, että näkee nopeasti missä mennään. Hyvin harvassa yrityksessä yksittäisen Joren tekemiset niissä näkyy suoraan, se on Joren lähiesihenkilön hommia havaita tekeekö Jore töitä vai ei. Todennäköisesti Joren tiimiin kuuluu kyttäävä työkaveri, joka asiasta kertoo.

Palavereissa taas keskustellaan asioista yhdessä. Vähänkään korkeamman tason työt eivät ole erityisen itsenäisiä, vaan omista tekemisistä pitää koko ajan raportoida muille ja vastaavasti kuunnella mitä muut tekevät. Jos asia on valmisteltu hyvin, sen saa esitettyä palaverissa napakasti ja saa siihen tarvittavat päätökset johdolta tai kannanoton muilta, mutta useimmat eivät jaksa tehdä valmistelutyötä, joten palavereissa vaan sitten jutellaan kivoista asioista ja osa jää käsittelemättä. Niinpä varataan uusi palaveri.

Moni asia on myös aidosti monialaista. Insinöörillä ja juristilla on hyvin erilainen osaaminen ja erilainen työnkuva, vaikka työskentelisivätkin saman asian parissa.

Kuvan kanssa on helpompi selittää asioita kuin vastaavan tekstiblokin. Ei kukaan jaksa lukea tuhansien sanojen sanallista kuvausta jonkun softan arkkitehtuurista mutta kuvasta näkee muutamalla silmäyksellä mitä osia siinä on ja miten ne liittyy toisiinsa. Jos siis puhutaan muustakin kuin tilastollisista käppyröistä.

Voitte muuten katsella redditistä alueelta dataisbeautiful miten porukka visualisoi erilaisia maailman datoja. Usein amerikan näkökulmasta mutta muutenkin. Siitä saa vähän ideoita tai esimerkkejä miten visualisoinnilla voi selittää asioita. 

Ap, mitä ihmettä teet työksesi, jos käppyrät häiritsevät tuolla tasolla.

Jos taas ilmaiset viinerit häiritsevät, niin ei hätää ne on monesti säästötoimena poistettu palavereista.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tarvitaan. Ihan rehellisesti. Asiantuntijatyö on pitkälti kokonaisuuksien hahmottamista, prosessien ymmärtämistä ja asioiden pelkistämistä, jota "käppyrät" edesauttavat ja jonka tulos ne ovat.

Tavallaan ymmärrän, mutta on se vaan jotenkin huvittavaa miten muka ei ymmärrettäisi syy-seurauksia ilman niitä kaavioita. Esim. jos Lissu jättää asiakaspalvelun tekemättä koska a) ei osaa tai b) ei ole resurssia, ja asiakas suuttuu, niin ei kai tämän ymmärtämiseksi tarvita oikeasti koko sivun laatikkoleikkiä ja "tieteellistä" tutkimusta jossa kerrotaan muiden suilla lainaten että asiakaspalvelun lopettaminen voi johtaa niinkin yllättävään lopputulokseen kuin asiakkaan menetykseen?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tarvitaan. Esimerkiksi yrityksen trendi voi kääntyä jollain osa-alueella huolestuttavaan suuntaan, vaikka muilla pyyhkii vielä hyvin ja etenkin suorittavalla tasolla tuntuu, että töitä on riittävästi. ”Käppyröiden” perusteella pystytään ajoissa tekemään korjausliikkeitä. Nykyisin osataan ennustaa erilaisia skenaarioita ja isoja yllätyksiä tulee yritysmaailmassa eteen aiempaa harvemmin (vrt. vaikkapa sinne 80-90 luvuille).

Meidän firmassa osattiin asiakasrajapinnassa "ennustaa" ihan ilman käppyröitä ja vuokaaviota, että palvelutason heikentäminen johtaa negatiiviseen asiakaskokemukseen ja siirtymiseen muualle. Ylemmällä tasolla tämä tuntui tulevan täysin puskista palaveritunneista, käppyröistä ja kaavioista huolimatta.

ap

Firma siis ulkoisti koko porukan, vai miksi imperfekti?

Vierailija kirjoitti:

Ap, mitä ihmettä teet työksesi, jos käppyrät häiritsevät tuolla tasolla.

Jos taas ilmaiset viinerit häiritsevät, niin ei hätää ne on monesti säästötoimena poistettu palavereista.

Ap työskentlee ison firman operatiivisessa asiakasrajapinnassa ja on joutunut myös osallistumaan näihin käppyräpalavereihin, joissa kuulemma  "kehitetään" asioita.

ap

Vierailija kirjoitti:

Osa on turhaa tekemistä tekemisen vuoksi, osa tarpeellista. Pitkän uran pörssiyhtiössä tehneenä sanoisin, että turhan tekeminen on karsittu aika vähiin. Ja kampaviinereitä (tai mitään muutakaan) ei ole ollut sisäisissä palavereissa koskaan, automaatista saa kahvia jos haluaa. Taitaa nämä kampaviineri-legendat koskea enemmän tuota julkista hallintoa.

Ei julkisellakaan ole kampaviinereitä sisäisillä palsuissa. Työntekijät toivat ennen omia kahvitauolle, mutta enää sellaistakaan ei ole. Asiakastapaamisissa toki ollut tarjoiluja (kahvia + kahvileipä) ja ennen aikaan ne ei ollut niitä terveellisimpiä.

Ja ap:lle. On ne käppyrät tarpeen, koska niistä nähdään asioiden tila ja kehitys. Isoja asioita ei voi johtaa ilman kokonaiskuvaa. Julkisella myös sidosryhmien kuulemisella on iso painoarvo, mutta ei kaikkea voida pelkästään siihen perustaa, kun ääniä ja tahtotiloja on niin monia.