43 vuotiaana raskaaksi
Pitäisitkö vauvan? Onko jo iso riski synnyttäjälle?
Kommentit (33)
Mun mummo on synnyttäny mun enon 44-vuotiaana ja ihan terve mies siitä kasvo
Mikäs siinä. Toki tarkemmat seulat kävisin yksityisellä, koska kromosomimuutosten riskit tuossa iässä jo sen verran suuremmat. Kroppa kyllä kestää jos nyt edes jossain määrin järkevässä kunnossa on itsensä pitänyt ja hormonit pitää huolen valvomisista yms.
Äkkkiä lapsi hankintaan ettei mies pääse karkuun!
Onhan siinä toki suuret riskit.
Suomessa toki iäkkään äidin raskautta seurataan tarkasti
Omassa tilanteessani en, koska lapseni on silloin jo 18 v.
Lapsettomana tai huomattavasti nuoremman lapsen kanssa todennäköisesti pitäisin.
Ihan normaali ikähän tuo on. Tietenkin pitäisin lapsen. Mihin sen voisi edes laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan siinä toki suuret riskit.
Suomessa toki iäkkään äidin raskautta seurataan tarkasti
Turhaan alapeukutatte
tässä faktaa teille "
35 – 39 vuotiailla naisilla oli 20 prosenttia suurempi riski vakaviin komplikaatioihin kuin 25 – 29 -vuotiailla. Yli 50-vuotiailla taas oli jopa nelinkertainen riski nuorimpiin verrattuna. 35-vuotiaila ja sitä vanhemmilla lapsivesiembolian riski oli kahdeksankertaistunut.
Aiheesta lisää: Raskaus nelikymppisenä – edut ja riskit
40-vuotiailla ja sitä vanhemmilla synnyttäjillä oli jopa 16-kertainen munuaisen vajaatoiminnan riski ja lähes kolminkertainen obstetrisen sokin riski. Lisäksi heillä oli lähes viisinkertainen riski saada ongelmia itse synnytyksessä tai joutua teho-osastolle synnytykseen liittyvistä syistä.
Tutkimus ei ollut kontrolloitu, joten sen pohjalta ei voida täysin varmaksi sanoa, että ikä tuo mukanaan ongelmia. Tämän hetkisestä populaatioista kuitenkin havainnoitiin, että vanhemmilla naisilla on enemmän ongelmia synnytyksen ja raskauden kanssa. Tutkimus vahvisti jo aiemmissa tutkimuksissa saatua tietoa siitä, että paras ikä lapsen hankkimiselle on noin 25 – 29 -vuotiaana.
En tiedä. Oon 44v ja hirveä ajatus että mulla olisi nyt vauva. Kun lapsi täyttäisi 18v niin olisin yli 60v 😱.
En halua enempää lapsia joten oma ratkaisuni tuossa tilanteessa olisi selvä. Nykyisin raskaus lienee epätodennäköinen skenaario kun olen jo 45-vuotias (ehkäisyä käytän, Murphyn laki kun pätee näissäkin asioissa).
Oma isoisomummoni meni ensimmäistä kertaa naimisiin 44-vuotiaana leskeksi jääneen 50-vuotiaan miehen kanssa.
Isoisomummoni synnytti lapset 45-vuotiaana, 46-vuotiaana, 47-vuotiaana ja 48-vuotiaana. Siinä vaiheessa aviomies menehtyi, joten olisi saanut varmaan lisää lapsia, jos mies ei olisi menehtynyt. Isomummoni sai viimeisen lapsensa 46-vuotiaana, mummoni 42-vuotiaana (ei halunnut enää enempää lapsia) ja äitini 40-vuotiaana (ei halunnut enempää lapsia). Kaikki lapset ovat olleet terveitä fiksuja tapauksia, ovat eläneet vanhoiksi ja käyneet töissä ym.
Jotkut hedelmöittyvät hyvin helposti. Oman sukuni naiset tulevat raskaaksi jo ensimmäisestä kerrasta. 42-vuotiaana joku ei saa enää lapsia, tai raskaus on vaikea, kun taas toisille se on helppoa. Samaten siittiöiden laatu myös huononee, joten miehestä asia on kiinni myös.
Ja ihan vain muistutuksena, niin uusimman tiedon mukaan lapsen kehityshäiriöt ym. Ongelmat johtuvat siittiöiden vanhenemisesta, eivät munasolujen. Samaten tutkimus, että hedelmällisyys laskisi naisilla dramaattisesti 35-vuotiaana, on peräisin 1800-luvun Ranskasta. Uudempaa kattavaa tutkimusta ei ole. 1800-luvulla ei ensimmäistä kertaa menty yleensä naimisiin yli 35-vuotiaana, joten ei lapsia tullut siksi yli 35-vuotiaille ensisynnyttäjille
Eniten vammaisia lapsia syntyy alle 20-vuotiaille.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti pitäisin, jos olisin terve ja hyväkuntoinen.
Itse olin 43-vuotiaana terve ja hyväkuntoinen, mutta nyt 2 vuotta myöhemmin ihan jotain muuta.
Ja kyllä, riski on ihan missä iässä vaan vakavalle sairaudelle ym eikä mistään ole takeita, mutta oma muutokseni on ihan puhtaasti ikääntymisen/esivaihtareiden aikaansaamaa eikä todellakaan käynyt mielessäkään että tämä voisi olla näin kokonaisvaltaista. Jotenkin sitä olo varautunut kuumiin aaltoihin ja niihinkin vasta ennemmin joskus 10 vuoden päästä.
Jos tässä olisi nyt taapero tai edes leikki-ikäinen/ala-astelainen niin ihan hlvettiä se olisi kaikille. En kyllä tiedä riittäisikö sietokyky murrosikäisenkään oikkuihin mutta sen ikäinen olisi kuitenkin jo omatoiminen eikä tarvitsisi äitiä ihan joka asiaan avuksi.
Ja jos isä on samaa ikäluokkaa/vanhempi niin ei se kroppa varsinaisesti nuorru hänelläkään vaan kaikenlaista alkaa tulla.
Elämä ei odota ja lapset kannattaa syystä tehdä aikanaan. Sori.
Turha tänne on mitään fiksua kirjoittaa, kun täällä ihmiset luulevat vieläkin, että vauvan sukupuoli määräytyy äidin munasolun mukaan, vaikka oikeasti se määräytyy miehen siittiöiden mukaan. Mutta mitäpä muuta nyt voi odottaa näitä elämäm koulun kulkijoilta, joiden mielestä yli 20-vuotias ei saa tehdä enää lapsia. Kuten jo mainittiin, eniten vammaisia lapsia tulee nuorille äideille. Kannattaa googlettaa.
Normaali ikä. Itse olen saanut 2 lasta yli 40v ikäisenä. Tavallista akateemisissa piireissä, ja kaikki on mennyt hyvin.
Elämäm kolulaiset on vanhuksia jo nelikymppisenä, muut ei niinkään.
Pitäisin. Oma äitikin synnytti iäkkäänä. Ikä lisää riskejä tietysti, mutta omat, äidin ja siskon raskaudet on olleet helppoja. Ja synnytykset nopeita.
Riskit ovat koko ajan paljon pienemmät, sillä nykypäivän 42-vuotias on paljon paremmassa kunnossa kuin vaikkapa 1950-luvun 42-vuotias. Ennen 50-vuotislahjaksi ostettiin kävelykeppi, kun sitä ihan oikeasti tarvittiin. Nykyään todella harva 50-vuotias sellaista tarvitsee.
Eikä se nuori ikä onnea tuo. Ystäväni sai lapsen 23-vuotiaana. K u o l i rintasyöpään 24 v ikäisenä. Vuoden päästä lapsen isä 26 v k u o l i liikenneonnettomuudessa. Lapsesta tuli orpo, sijoitettiin isovanhemmille. He jaksavat hyvin.
”Todennäköisyys, että lapsi on vammainen, on kaikilla noin 3 %. Äidin ikä 40 vuotta nostaa tätä riskiä noin reilun prosentin verran. Terveen lapsen saamisen todennäköisyys 40-vuotiaana on siis huomattavasti suurempi kuin vammaisen lapsen saamisen todennäköisyys.
Maarit Peippo
perinnöllisyyslääkäri
Väestöliitto”
Eli äidin 40 v ikä nostaa yhden prosentin vammaisuuden riskiä. Yhden prosentin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti pitäisin, jos olisin terve ja hyväkuntoinen.
Itse olin 43-vuotiaana terve ja hyväkuntoinen, mutta nyt 2 vuotta myöhemmin ihan jotain muuta.
Ja kyllä, riski on ihan missä iässä vaan vakavalle sairaudelle ym eikä mistään ole takeita, mutta oma muutokseni on ihan puhtaasti ikääntymisen/esivaihtareiden aikaansaamaa eikä todellakaan käynyt mielessäkään että tämä voisi olla näin kokonaisvaltaista. Jotenkin sitä olo varautunut kuumiin aaltoihin ja niihinkin vasta ennemmin joskus 10 vuoden päästä.
Jos tässä olisi nyt taapero tai edes leikki-ikäinen/ala-astelainen niin ihan hlvettiä se olisi kaikille. En kyllä tiedä riittäisikö sietokyky murrosikäisenkään oikkuihin mutta sen ikäinen olisi kuitenkin jo omatoiminen eikä tarvitsisi äitiä ihan joka asiaan avuksi.
Ja jos isä on samaa ikäluokkaa/vanhempi niin ei se kroppa varsinaisesti nuorru hänelläkään vaan kaikenlaista alkaa tulla.
Elämä ei odota ja lapset kannattaa syystä tehdä aikanaan. Sori.
Ja lisään vielä, että olen normaalipainoinen ja aina huolehtinut niin liikkumisesta kuin terveellisistä elämäntavoistakin. Toki parikymppisenä niistä lipsui kun tuli biletettyä enemmän, mutta aikuisiällä olen elänyt siivosti.
Ja kyllä mä edelleen lenkkeilen enkä makaa sohvalla mutta sen eron entiseen vaan tuntee niin selvästi että sen perusteella mikä olo on vaikka just 43-vuotiaana ei takaa mitään siitä mikä se olo on parin vuoden päästä.
Todennäköisesti pitäisin, jos olisin terve ja hyväkuntoinen.