Räväkkä deitti ja itse hiljaisempi - toimiiko?
Onko tullut uudet treffit, jos tällainen pari tapaa?
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Riippuu onko hiljaisempi ihan ummikko tuppisuu. Selkaista ei kukaan jaksa.
Jaksaakyllä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu onko hiljaisempi ihan ummikko tuppisuu. Selkaista ei kukaan jaksa.
Jaksaakyllä
Eitodellakaanjaksa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu onko hiljaisempi ihan ummikko tuppisuu. Selkaista ei kukaan jaksa.
Jaksaakyllä
Kuka nyt mykän kumppanin haluaisi? Kuuro?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu onko hiljaisempi ihan ummikko tuppisuu. Selkaista ei kukaan jaksa.
Jaksaakyllä
Kuka nyt mykän kumppanin haluaisi? Kuuro?
Itse hiljaisempana en kyllä jaksaisi mitään jatkuvasti papattavaa itsekään, joten ei mahtaisi näin epäsuhtainen juttu toimia.
Kaksi paapattajaa on kyllä ihan parasta, jos oikeasti kuunnellaankin toista ja jatketaan juttua siitä sit eteenpäin. Harmi on kun oli oikeasti varattu, näitä sattuu niin harvoin kohdalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu onko hiljaisempi ihan ummikko tuppisuu. Selkaista ei kukaan jaksa.
Jaksaakyllä
Kuka nyt mykän kumppanin haluaisi? Kuuro?
Sellainen joka rakastaa omaa ääntään, eikä muutenkaan anna toiselle suunvuoroa. Suvussani on tällainen pari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu onko hiljaisempi ihan ummikko tuppisuu. Selkaista ei kukaan jaksa.
Jaksaakyllä
Eitodellakaanjaksa
Joku jaksaa, joku toinen ei.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi paapattajaa on kyllä ihan parasta, jos oikeasti kuunnellaankin toista ja jatketaan juttua siitä sit eteenpäin. Harmi on kun oli oikeasti varattu, näitä sattuu niin harvoin kohdalle.
Joo, se on parasta, kun kohdalle sattuu joku, jonka kanssa juttu sen kuin luistaa eteenpäin toinen aloittaa, toinen jatkaa -mallilla.
Olen peruspuhelias mutta en silti kelpuuttaisi räväkkää deittiä. Turhan usein räväkäksi itseään kuvaileva ihminen on paljastunut ainoastaan huonosti käyttäytyväksi ja lapselliseksi moukaksi. Puheliaisuuden kaverina pitää siis tulla hyvät vuorovaikutustaidot ja aito kiinnostus toista kohtaan.
Itseäni hiljaisempi ihminen on vähän fifty-fifty -tapaus. Jotkut ovat hiljaisia ainoastaan itselle vääränlaisessa seurassa mutta vapautuvat samalla aaltopituudella olevan kanssa. Vaatisi ehkä muutaman tapaamiskerran, että voisi sanoa, tuleeko juttu toimimaan vai ei. Voisi hyvinkin toimia, jos tyypin kanssa natsaisivat kemiat yhteen. Hiljainen ihminen, joka ei oma-aloitteisesti puhu mitään, ei kysele mitään ja vastaa kysymyksiin yhdellä tai kahdella sanalla taas on sellainen, jonka kanssa en näe yhteistä tulevaisuutta. Suullinen kommunikointi ja rupattelu on minulle tärkeää ja näin vastakohtaisen ihmisen kanssa alkaisimme vain käydä toistemme hermoille. En myöskään halua olla se niin kutsuttu kantava voima, joka hoitaa puhumisen kahden edestä, koska se keikauttaa suhteen epätasapainoon hyvin pian.
Voi toimia. Jos molemmat ääripäitä niin todennäköisyys toimimiselle hieman laskee mielestäni. Mutta höpöttäjälle mukava, kun saa puhua. Hiljaiselle taas hyvä, kun ei ole pakko puhua enempää kuin hyvältä tuntuu.
Mieheni on rauhallisempi introvertti ja minä olen rauhattomampi ekstrovertti. Hyvin toimii, mutta en kyllä jaksaisi jotain tuppisuuta nurkassa mököttäjää, jolla ei ole mielipidettä mihinkään, eikä kiinnostusta normaaliin kanssakäymiseen.
Mieheni sanoi taas, että aikoinaan hänelle oli ongelma, kun muilla treffeillä hän introverttinä joutui keksimään sitä jutun juurta, kun ei nainen pukahtanutkaan.
Riippuu onko hiljaisempi ihan ummikko tuppisuu. Selkaista ei kukaan jaksa.