Oppikaa laittamaan rajat vanhemmillenne
Varmasti täälläkin on paljon niitä jotka kärsivät vanhempiensa rajattomasta käytöksestä. Valtasuhteesta ei suostuta luopumaan kun lapsi haluaa itsenäistyä, vaan nähdään edelleen että vanhemman roolissa ihmisellä on toista ihmistä kohtaan valta toimia millä tavalla tahansa, koska lapsen on aina lopulta annettava kaikki anteeksi. Minä olen sinut synnyttänyt, eli minä teen sinulla mitä haluan.
"Kaikella kunnioituksella" on hyvä kirja vanhempien rajattomuudesta ja pikkulapsimaisesta käytöksestä. Muita hyviä?
Kommentit (4)
Käytännössä koko lapsuus menee siihen että odottaa lisääntymistään, sitten kulta-aikaa on se kun lisääntyy siihen asti että lapset muuttavat kotoa. Sen jälkeen jäädänkin ihan tyhjän päälle, kun ensimmäistä kertaa elämässä ei olemassaolo perustu lisääntymiselle, vaikka elämää on vielä jäljellä.
Valitettavasti kokemusta siitä kun vanhemman nuppi menee uudesta roolista ihan kunnolla sekaisin ja häiriökäyttäytyminen alkaa, ja lapsi nähdään vieläkin omaisuutena vaikka hän on jo pois muuttanut.
Tää on niin surkuhupaisaa että vanhempia ihmisiä pitäisi kunnioittaa vain koska ovat vanhoja, vaikka käytös on kuin sairaalla pikkulapsella.
Kunnioitus ansaitaan, olivatpa sukulaissuhteet minkä nimisiä tahansa.
Narsistin lapsena - pitkä tie itsenäisyyteen
Painettu versio myyty loppuun lähes joka paikassa mistä olen etsinyt.