En ole masentunut mutta
Silti haluaisin tehdä itsemurhan. Ei vaan jaksa kiinnostaa enää tämä turha elämä. Tarpeetonta uuurastusta päivästä toiseen
Kommentit (23)
OOtko ihan varma että et o masentunu. Kuulostat siltä
Ei kannata. Hautajaiset on niin kalliita.
Sama mulla. En ole masentunut sillä pyöritän arkea. Nukun hyvin ja ruokahalu normaali. Silti ei kiinnosta elää. En kuitenkaan uskalla tehdä mitään. Mutta haaveilen kuolemisesta.
Jos olet todella vakavasti tuota mieltä, hae apua. Soita aluksi vaikka kriisipuhelimeen.
Vierailija kirjoitti:
Sitä se elämä on. Onneksi enää parikymmentä vuotta tätä tuskaa jäljellä
N55
Kuulostat ihan mun mutsilta.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Hautajaiset on niin kalliita.
Ei se ole oma ongelma…
Vierailija kirjoitti:
Sama mulla. En ole masentunut sillä pyöritän arkea. Nukun hyvin ja ruokahalu normaali. Silti ei kiinnosta elää. En kuitenkaan uskalla tehdä mitään. Mutta haaveilen kuolemisesta.
Haaveilen myös kuolemasta vaikka päällisin puolin kaiken pitäisi olla "kunnossa". On vaan niin tyhjää tämä elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama mulla. En ole masentunut sillä pyöritän arkea. Nukun hyvin ja ruokahalu normaali. Silti ei kiinnosta elää. En kuitenkaan uskalla tehdä mitään. Mutta haaveilen kuolemisesta.
Haaveilen myös kuolemasta vaikka päällisin puolin kaiken pitäisi olla "kunnossa". On vaan niin tyhjää tämä elämä.
No kuka tästä elämästä nyt oikeasti nauttisi.
Ei kukaan estä itsemurhan tekoa. Jos itsestä se tuntuu parhaalta ratkaisulta niin sitä kannattaa sitten tosissaan harkita. Ei ole mitään järkeä elää kärsimyksessä
Jos ei ole masentunut, mutta elämä ei sellaisenaan kiinnosta, kannattaa ryhtyä tarvittaviin muutoksiin. Elämä voi tuntua myös elämisen arvoiselta. Kuulostaa silti masennukselta tuo. Tee masennustesti.
Jos työ kuormittaa liikaa, mieti mahdollisuutta osa-aikatyöhön. Rahaa saa silloin toki paljon vähemmän, mutta voimia muuhun elämään on enemmän. Vaihtoehtona olisi joku toinen ala.
Jos oikeasti olet masentunut, saatat olla työkyvytön ja sairasloman tarpeessa. Tuohon olotilaan ei kannata jäädä, hae apua. Yksi masennuksen tuntomerkki on, että mikään ei tunnu oikein miltään.
Muista, että olet rakastettu ja arvokas.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan estä itsemurhan tekoa. Jos itsestä se tuntuu parhaalta ratkaisulta niin sitä kannattaa sitten tosissaan harkita. Ei ole mitään järkeä elää kärsimyksessä
No ei se ole mikään ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole masentunut, mutta elämä ei sellaisenaan kiinnosta, kannattaa ryhtyä tarvittaviin muutoksiin. Elämä voi tuntua myös elämisen arvoiselta. Kuulostaa silti masennukselta tuo. Tee masennustesti.
Jos työ kuormittaa liikaa, mieti mahdollisuutta osa-aikatyöhön. Rahaa saa silloin toki paljon vähemmän, mutta voimia muuhun elämään on enemmän. Vaihtoehtona olisi joku toinen ala.
Jos oikeasti olet masentunut, saatat olla työkyvytön ja sairasloman tarpeessa. Tuohon olotilaan ei kannata jäädä, hae apua. Yksi masennuksen tuntomerkki on, että mikään ei tunnu oikein miltään.
Muista, että olet rakastettu ja arvokas.
Minusta mikään ei ole ikinä tuntunut miltään. Olen tainnut olla masentunut koko elämäni ajan?
N31
"Jeesus voi auttaa ja synneistä nostaa, elämän uuden Hän suo armossaan." Olen saanut uskosta merkityksen elämääni. Älä tee itsellesi mitään pahaa, hae apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole masentunut, mutta elämä ei sellaisenaan kiinnosta, kannattaa ryhtyä tarvittaviin muutoksiin. Elämä voi tuntua myös elämisen arvoiselta. Kuulostaa silti masennukselta tuo. Tee masennustesti.
Jos työ kuormittaa liikaa, mieti mahdollisuutta osa-aikatyöhön. Rahaa saa silloin toki paljon vähemmän, mutta voimia muuhun elämään on enemmän. Vaihtoehtona olisi joku toinen ala.
Jos oikeasti olet masentunut, saatat olla työkyvytön ja sairasloman tarpeessa. Tuohon olotilaan ei kannata jäädä, hae apua. Yksi masennuksen tuntomerkki on, että mikään ei tunnu oikein miltään.
Muista, että olet rakastettu ja arvokas.
Minusta mikään ei ole ikinä tuntunut miltään. Olen tainnut olla masentunut koko elämäni ajan?
N31
Voi se olla mahdollista, mutta ei kannata pelästyä. Apua on käsittääkseni saatavissa.
Vierailija kirjoitti:
"Jeesus voi auttaa ja synneistä nostaa, elämän uuden Hän suo armossaan." Olen saanut uskosta merkityksen elämääni. Älä tee itsellesi mitään pahaa, hae apua.
No sinä olet juu… arvaapa olenko yrittänyt tuotakin reittiä? En todellakaan tiedä miten sen yhteyden saa, kun jeesustelijat sanoo vaan että rukoile. No 10 vuotta kokeillut eikä mitään.(Ei ap)
Oletteko te kaikki masentuneet n.30v naiset lapsettomia?
Olen uskossa Jeesukseen ja olen ollut uskovaisena masentunut. Välillä olen kuitenkin täyttynyt Pyhällä Hengellä ja saanut kokea taivaallista iloa. Se on auttanut kestämään.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan estä itsemurhan tekoa. Jos itsestä se tuntuu parhaalta ratkaisulta niin sitä kannattaa sitten tosissaan harkita. Ei ole mitään järkeä elää kärsimyksessä
Olen kanssasi samaa mieltä. Etenkin viimeisen kirjoittamasi lauseen kohdalla.
Itsekin olen tänä päivänä ajatellut jo aamusta itsemurhan tekemistä. Kaikki syyt olla ja elää ovat kadonneet jo vuosia aika päiviä ja vuosia sitten. Ajatukseni ovat hyvin samankaltaisia, kuin aloittajalla.
Elämä tuntuu täysin turhalta ja tyhjältä. Ei ole elämässä enää mitään päämäärää, eikä tarkoitusta.
Vain ajelehtimista päivästä toiseen. Ei rakkautta, eikä ihmissuhteita.
Kuolema ja itsensä tappaminen tuntuu jotenkin erittäin houkuttelevalta ja järkevimmältä teolta.
- Ja huom. en ole masentunut. En sitten yhtään.
Terv. ei ap
Sitä se elämä on. Onneksi enää parikymmentä vuotta tätä tuskaa jäljellä
N55