Tuleeko lapsen myötä vanhemmallekin kavereita?

Up

Joskus tulee, meillä lapset kävivät kolmoselta lukion loppuun samaa koulua ja sieltä on kavereita tullut.

Ainakin itse sain. Toki se varmasti riippuu ihmisestä, oon itse innokas tutustumaan ja kutsun helposti esim. meillä käymään tai kysyn mennäänkö joskus kahville jne. jos tuntuu, että toinen on tutustuminen arvoinen. 

Olen saanut tuttuja niin perhekerhosta , lapsen hoitokavereiden vanhemmista (osan kanssa pidetään yhteyttä yhä vaikka lapsemme ovat parikymppisiä), myös lapsen pitkän joukkueurheilun myötä sain paljon tuttavuuksia. osasta tuli läheisempiä. 

Niinkin voi käydä, että saat lapsen kautta kavereita. Kannattaa kuitenkin varautua siihenkin, että ne lapset kaverustuvat keskenään, joiden äidit kaverustuvat keskenään. Näin syntyvät äitien sisäpiirit, jotka tukevat myös siihen kuuluvien lasten ystävystymistä. Piiriin kuulumattomat äidit ja lapset ovat ulkopuolisia.

Jos lapsi on kovin ujo eikä halua tutustua toiseen lapseen, voi käydä niin ettei näiden lasten äiditkään tutustu keskenään tai alkanut yhteydenpito hiipuu.

Anteeksi vertaus, mutta usein sanotaan, koiran/koiranpennun myötä saa kavereita. Kun käydään kolme kertaa päivään lenkillä, niin pakosti tutustuu saman alueen muihin koiranomistajiin. Itse en tutustunut, vaikka kävin koirani kanssa aktiivisesti eri harrastuksissakin. (Koira on nyt kuollut vanhuuteen, mutta uusi pentu jossakin vaiheessa mietinnässä. Ei kavereiden saamisen, mutta koiran tuoman ilon takia.)

Lapsia meillä on kolme. Vanhimman lapsen kautta olemme pariin vanhempaan tutustuneet. Kahden mun lapsen osalta meillä on puhelinnumerot kavereiden vanhemmille, jos sovitaan yökyläilystä, kyydeistä ym., mutta muuten emme ole tekemisissä.

Joo, itse olen introvertti ja en osaa tutustua helposti ihmisiin.

Sanoisin että usein tulee, puolivahingossa.

Ei tule. Lapsilla on paljon kavereita, mulla ei ole ketään.

Se on sun omasta sosiaalisuudesta kiinni.

Esikoisen ekaluokan aikana meillä oli tiiviisti vanhempainiltoja ja muita tapaamisia. Siellä tutustui moniin vanhempiin joiden kanssa olen kaverina edelleen vaikka esikoinen aloitti lukion ja nuoremmat on kaikki yläkoulussa

Joo ja ei, lapsettomat ystävät karsiutuivat aika tehokkaasti pois kuvioista, lapsen kautta voi saada kavereita kyllä, kannattaa osallistua aktiivisesti perhekerhoihin yms toimintaa niin ystävystyy helpommin, kannattaa kanssa varautua siihen että kaikki äidit eivät ole mukavaa seuraa, joillakin on tapana arvostella aika kärkkäästi vanhemmuutta ja siihen syyllistyy kyllä moni jolla ei ole välttämättä edes omia lapsia tai he ovat jo aikuisia ja siltikin saat kasvatusohjeita suoraan 50luvulta. Kannattaa oppia olemaan loukkaantunutta aivan kaikesta, voi ilmoittaa ihmisille hoitavansa asiansa ihan omin avuin..

Mutta kun tutustuu saman tyylisiin ihmisiin niin yleensä saa ihan mahtavia ystäviä ja vertaistukea. Kannattaa hakeutua sellaiseen seuraan joka vastaa sitä omaa ajatus mailmaa, joku luomuhippi yhteisö ja perhepeti on ehkä niitä pahimpia mitä itse vältän, en todellakaan jätä lihan syöntiä, tutki jokaista pakkausselostettetta onko ripaustakaan lisättyä sokeria tai onko meidän vaatteet luomupuuvillaa, en aio imettää taaperoa ja vauva nukkuu parhaiten omassa sängyssä...