Mitä muistatte vauvavuodestanne? Kertokaa
Kommentit (8)
No aika laaja kysymys. Muistan vauvanhoitoon liittyviä juttuja, kuinka käytiin ostamassa vauvakamaa ja koottiin hoitopöytää, imetystä ja mitä luin/katsoin telkkarista samalla. Muistan joulunvieton, serkkujen tapaamisen, kesällä ruohon ja kivien maistelua, kakkavahinkoja jne.
Tiivistettynä, en siis ollut niin väsynyt, etteikö muisti olisi pelannut ihan tavallisesti.
Muistan, kun tuplien kanssa lähdettiin sairaalasta kotiin, muistan lastenhuoneen (mies oli koonnut sängyt, kun olin synnärillä) ja vaippapaketit. Muistan ihan hurjan määrän vapaa-aikaa, kun lapset nukkuivat, opettelin siis ompelemaan lastenvaatteita ja suoritin avoimessa yliopistossa pari kurssia. Muistan, kun toinen lapsista oppi kontaamaan - peruuttaen. Muistan vauvanruokien tekemisen, ulkoilut pihassa, vaatteiden ripustamisen värijärjestyksessä. Muistan kaupassakäynnit kahden pienen kanssa. Muistan ensimmäisen kesän nurmikolla, mökkirannan, tuttipullojen pesemisen saunanpadasta otetulla vedellä. Muistan ensiaskeleet, syömäänopettelut, naurun, ilon, rakkauden. Kiitollisuuden.
Kaikenlaista.. Esim. Muistan sairaalasta kun siellä opetettiin kylvettämään vauvaa, muistan miten tiheän imun kaudet väsyttivät tuplasti, muistan lapseni ensimmäisen hymyn. Muistan kun aloiteltiin maistelemaan soseita :)
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun tuplien kanssa lähdettiin sairaalasta kotiin, muistan lastenhuoneen (mies oli koonnut sängyt, kun olin synnärillä) ja vaippapaketit. Muistan ihan hurjan määrän vapaa-aikaa, kun lapset nukkuivat, opettelin siis ompelemaan lastenvaatteita ja suoritin avoimessa yliopistossa pari kurssia. Muistan, kun toinen lapsista oppi kontaamaan - peruuttaen. Muistan vauvanruokien tekemisen, ulkoilut pihassa, vaatteiden ripustamisen värijärjestyksessä. Muistan kaupassakäynnit kahden pienen kanssa. Muistan ensimmäisen kesän nurmikolla, mökkirannan, tuttipullojen pesemisen saunanpadasta otetulla vedellä. Muistan ensiaskeleet, syömäänopettelut, naurun, ilon, rakkauden. Kiitollisuuden.
Kauniisti sanottu. Ihme, että sinulla oli tuplien kanssa vapaa-aikaa.
Huterat muistikuvat kun join pullotolkulla viiniä *hik* että rintamaitoa tulisi *hik* enemmän. Röyh. Sitten siirryin väkeviin kun ei auttanut ja sieltä ei *hikröyh* muistikuvia.
En kyllä muista niistä ajoista kovin paljon muuta kuin jatkuvan väsymyksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun tuplien kanssa lähdettiin sairaalasta kotiin, muistan lastenhuoneen (mies oli koonnut sängyt, kun olin synnärillä) ja vaippapaketit. Muistan ihan hurjan määrän vapaa-aikaa, kun lapset nukkuivat, opettelin siis ompelemaan lastenvaatteita ja suoritin avoimessa yliopistossa pari kurssia. Muistan, kun toinen lapsista oppi kontaamaan - peruuttaen. Muistan vauvanruokien tekemisen, ulkoilut pihassa, vaatteiden ripustamisen värijärjestyksessä. Muistan kaupassakäynnit kahden pienen kanssa. Muistan ensimmäisen kesän nurmikolla, mökkirannan, tuttipullojen pesemisen saunanpadasta otetulla vedellä. Muistan ensiaskeleet, syömäänopettelut, naurun, ilon, rakkauden. Kiitollisuuden.
Kauniisti sanottu. Ihme, että sinulla oli tuplien kanssa vapaa-aikaa.
Laiskoille vanhemmille osuu ne helpoimmat lapset! Kun oli 10 vuotta tehnyt töitä melkein aina ja synnytystä edeltävät kolme kuukautta kuullut, miten koko oma elämä katoaa eikä väsymykseltä pysty mihinkään, niin sitä ihmetteli moneen kertaan, miten paljon vapaata yhdellä ihmisellä voikaan olla. Lapset söivät ja nukkuivat samaan tahtiin, mies ei ollut reissutöissä, kuten niin monella tuntuu olevan ja isovanhemmat olisivat olleet tarvittaessa apuna. Heitä ei tarvittu! Varmaan oli väsymyksen hetkiä ja pieniä pelästymisiä (miksi lapsessani on näppylä?), mutta voittopuolisesti oli hormonihöttöistä onnea.
Kukaan ei muista mitään?