Mies pitää jättää ennen niin hän tajuaa, että menetti elämänsä naisen

Jos sieltä parisuhteen bingolotosta tulee poimineeksi huonon pallon niin siitä kannattaa hankkiutua eroon, muistaen kuitenkin sen, että myös omaa toimintaa arvioidaan ja markkina-arvo laskee iän myötä.

Ai sen sohvalla makoilevan lihovan ja nalkuttavan akanko?

Tiedän kyllä monia pareja jossa mies on tajunnut naisensa upeuden ja mahtavuuden vasta eron jälkeen ja itkenyt takaisin. Mut onneksi nää itseään kunnioittavat naiset ei ole pyörtäneet päätöstään ja palanneet yhteen 👊

Vierailija kirjoitti:

Niin totta, samaa käyn juuri itse läpi.

On keskusteltu ja puhuttu. Ja kuitenkin perseilee.

Sitten kun ero alkaa olla pakko tilanne, niin sitten havahduttaa menettämisellä😟

Sun on vaan tehtävä eropäätös omista lähtökohdista. Nämä veivaajat eivät muutu. Hetkellisesti esittävät ihanaa ja rakastunutta, mutta se tosiaan kestää vain hetken. Sanon tämän vahvalla kokemuspohjalla ja liian pitkään yrittäneenä.

Mies piti minua elämänsä naisena ja eron hetkellä kehui maasta taivaisiin. No, eipä eron jälkeen ole kuulunut miehestä mitään. En kyllä ottaisikaan takaisin.

Öööö  ai ap ja sen kamut on "miehen elämän naisia"

Ei helvetti mitä prinsessaharhoja teillä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos rakastat jotakuta, päästä hänet menemään.

Jos hän palaa luoksesi, hän on ikuisesti sinun.

Jos ei, niin hän ei koskaan kuulunutkaan sinulle"

Hän voi tuoda vaikka klamydian mukanaan, mutta tervetuloa! Nainen avaa sylinsä taas, hoitaa, hellii ja paapoo, nostattaa me -henkeä aina siihen saakka, kunnes tulee taas huomaamaan, että jäi vain luu käteen ja mies katosi taas. Se on voi voi vaan, sellaisia ne lähtijät ovat.

Ja kuka sulta sai klamydian sillävälin kun mies oli poissa? Joku toinen ukkomies arvatenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vinkki naisille: hyvää parisuhdetta haluaa aina. Miksihän miehet eivät halua sitä parisuhdetta, mitä teillä on tarjolla?

Eipä se näin kyllä mene. Kaikki eivät halua parisuhdetta, vaikka kuinka hyvä olisi tarjolla. Lisäksi, hyvä parisuhde ei tarkoita kaikille samaa. Joillekin hyvä parisuhde on aitoa yhteyttä ja kaiken jakamista, toisille hyvä parisuhde on sitä, että kotona on joku joka huolehtii ja pitää seuraa, kun ei ole parempaakaan tekemistä.

Lisäksi, siihen hyvään parisuhteeseen tarvitaan  kaksi ihmistä, joilla on samat toiveet ja niitä vastaavat teot.

jotain on pahasti vialla jos tällasita joutuu edes miettimään/harkitsemaan

Vierailija kirjoitti:

Eksä ei millään halunnut erota, mutta onneksi erosin kuitenkin. No alta aikayksikön hän löysi jo uuden kumppanin ja unohti minun perään itkemiset. 

Isäni ei millään halunnut erota,mutta äitini jätti hänet kuitenkin. Ei ikinä löytänyt toista naista kun vertasi kaikkia aina äitiini.

Mun mies ei olisi halunnut erota, mutta jätin hänet kuitenkin. Sekään ei löytänyt uutta naista vaan roikkui uutta mahdollisuutta kärkkyen löysässä hirressä pari vuotta kunnes palattiin yhteen.

Toki monesti kun erotaan niin ei rakkaus on kuollut, ei kai silloin kesää kaipaa. Tällä palstall on keskimääräistä vähemmän pitkistä, rakastavista parisuhteista tietäviä ihmisiä ja suhteettomasti ikisinkkuerokkoja pätemässä.

Vierailija kirjoitti:

"Jos rakastat jotakuta, päästä hänet menemään.

Jos hän palaa luoksesi, hän on ikuisesti sinun.

Jos ei, niin hän ei koskaan kuulunutkaan sinulle"

En tiedä onko totta, en ole edes varma mitä mieltä iitse olen, mutta avain sana on päästä.

Jos ja kun minut on heitetty pihalle, niin vaikka olen exän perään haikaillut joskus vuosiakin, niin ymmärrän hyvin, että jos minusta on kerran haluttu eroon, enkä itse ole halunnut muuttua mitenkään, ei toinen yritys ole muuta kuin enismmäisen kerran toisto. Exät on exiä hyvästä syystä, ja sellaisina saavat pysyäkin.

Etäisyyden ottaminen ei aina tarkoita eroa. Etäisyyttä pitää voida ottaa, jos parisuhteessa menee huonosti. Kaukaa on helpompi nähdä lähelle. Ei saa kahlita, koska se tuhoaa.

Eikös tuo ole melko jännä asenne ajatella tuosta tilanteesta, että on jollekin miehelle "elämän nainen" ja sitten ottaa miehen takaisin kaiken jälkeen, kuvittelee antaneensa miehelle opetuksen, mutta on kuitenkin ihan yhtä lailla kiinni siinä miehessä kuin mies naisessa. Eikö silloin nainenkin ole yhdessä "elämänsä miehen" kanssa. Ei kuulosta ihan terveeltä olla "elämän nainen" jollekin miehelle, jota ei tunnu arvostavan. Onko niin tärkeää olla "elämän nainen"? Muutenkin jättäminen opetuksena tuntuu valtapeliltä.

Tule takaisin Gabriel!

Vierailija kirjoitti:

Etäisyyden ottaminen ei aina tarkoita eroa. Etäisyyttä pitää voida ottaa, jos parisuhteessa menee huonosti. Kaukaa on helpompi nähdä lähelle. Ei saa kahlita, koska se tuhoaa.

Etäisyyttä voi ottaa, mutta silloin asian pitää olla molemmille selvä. Etäisyyden ottaminen ei ole vain sen toisen asia. Molemmilla pitäisi olla etäisyyden ottamisen aikana myös vapaus olla vapaa.

Kun tulette vanhemmiksi, huomaatte että teidät jättänyt mies pyrkii takaisin. Sössittyään avioliittonsa ja epäonnistuttuaan kaikessa, mies haluaa palata nuoruudenrakkautensa luokse, jonka aikoinaan tunteettomasti jätti.

Nämä oman elämänsä Peer Gyntit uskovat, että heidän nuoruutensa Solveig vain odottaa heidän paluutaan reissuiltaan. Ensimmäiselle aviomiehelleni oli suuri järkytys, kun en ollut kiinnostunut tapaamisesta enkä edes vaihtamaan viestejä hänen kanssaan.

Kannattaisiko ottaa mies jota oikeasti kiinnostaa. Ei jäädä epävarman kanssa on-offia pelaamaan. Siinä vaan tulee burnout.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäisyyden ottaminen ei aina tarkoita eroa. Etäisyyttä pitää voida ottaa, jos parisuhteessa menee huonosti. Kaukaa on helpompi nähdä lähelle. Ei saa kahlita, koska se tuhoaa.

Etäisyyttä voi ottaa, mutta silloin asian pitää olla molemmille selvä. Etäisyyden ottaminen ei ole vain sen toisen asia. Molemmilla pitäisi olla etäisyyden ottamisen aikana myös vapaus olla vapaa.

Muutaman ystäväni parisuhteissa on otettu etäisyyttä ja yleensä etäisyyden pyytäjänä on ollut mies. Kahdessa tapauksessa on ollut perhe, asuntolaina ja kaikki, kunnes mies haluaa ottaa etäisyyttä ja se on ollut käytännöllisesti katsoen vain ilmoitus ja mies on pakannut laukkunsa saman tien jättäen lapset ja vaimon kotiin.

Toisessa mies muutti suoraan uuden naisensa luokse, toisessa taas kaverinsa tyhjänä olleelle mökille. Se mies, joka meni uuden naisen luokse pettyikin uuteen avokkiinsa ja puolen vuoden päästä hän muutti taas kotiinsa. Vaimo otti hänet sinne lasten takia, mutta eihän siitä enää mitään tullut tietenkään, vaan kaikki entinen hyvä oli mennyttä täysin. Erohan siitä tuli.

Se toinen, joka muutti kaverinsa mökille astui siellä neljä kuukautta miettien ja päättikin haluta takaisin perheensä luokse. Perheen lapsia hän ei ollut viitsinyt tavata, koska oli kuulema halunnut rauhassa miettiä asioitaan. Miestä ei enää huolittu kotiin, vaikka tämä olisi ollut nyt valmis vaikka mihin, lupasi olla ihan paras mies ja ylisti vaimoaan. Ystäväni ei edes ajatellut ottaa miestä siihen sotkemaan arkea, vaikka hänellä oli ollutkin vaikeaa yksin. Perheen teinit taas alkoivat voimaan pahoin jo siitä, että isä otti taas yhteyttä ja yritti kysellä heidän kuulumisia ihan niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Mies nostikin asiasta mekkalan ja syytti vaimoa siitä kuinka tämä oli kääntänyt lapset isäänsä vastaan. Erosta tuli likainen, mutta ystäväni ja lapset selvisivät siitä. Mies löysi uuden naisen nopeasti ja muutti parinsadan kilometrin päähän perheestään.

Yhden perheettömän ystäväni mies taas kuulema kyllästyi pariskunnan arkeen. Hän oli vuokrannut itselleen asunnonkin läheltä työpaikkaansa ja yhtenä päivänä vain sanoi, että hän muuttaa tänään, hän hakee vain varaamansa vuorapakun ja pari kaveria tulee auttamaan joidenkin huonekalujen siirtämisessä. Siinä vaiheessa ei ollut enää juttelua, vaan se oli ilmoitus. Kun mies lähti hakemaan muuttoautoa, soitti ystäväni minulle todella hädissään ja menin sinne asuntoon hänen kanssaan odottamaan muuttajaa. Minun ja muuttokavereiden takia lähtö ei ollut onneksi niin tulinen kuin olin pelännyt ja onnistuin hieman jututtamaan miestä. Mies oli kuulema vain väsynyt kaikkeen. Työt kaatuivat niskaan ja väsytti. Viitisen kuukautta mies oli pois ja kuulin kuinka hän oli vaihtanut työpaikkaa sillä aikaa. Se olikin ollut työpaikka, joka oli vienyt miehen mielen matalaksi, ei avovaimo. Uudessa työpaikassa ollessaan mies kuntoutui taas ja alkoi ikävöimään ystävääni ja hänen luokseen takaisin. Mies lupasi maat ja taivaat ystävälleni, lupasi olla unelmien mies, ihana, auttavainen ja ihan paras, kehui ja ylisti ystävääni ja halusi jäädä heti hänen luokseen. Ystäväni suostui ja hetki meni mukavasti, kunnes miehestä tuli taas kärttyisä ja jopa ilkeä. Onneksi hän ei ollut saanut aikaiseksi pistää pois toista asuntoaan, joten taas hän lähti ja takaisin mies ei enää tule ikinä. Ystäväni oppi sen kyllä täydellisesti kantapään kautta.

Kuinkakohan monta vastaavaa tarinaa onkaan?

Samahan se on naisellekin, ei auta vaikka kuinka ottaa asioita puheeksi. Lopulta pitää sanoa suoraan että lähden vieraisiin jos ei ala seksiäkin olla, vielä siitäkään ei ota opiksi, vaikka mies on luonut elämälle ne ihanne olosuhteet eli omakotitalo unelman kaikkine "lisävarusteineen", joihin naisella itsellään yksin ei olisi mitään mahdollisuutta. Kyllä sitten huomataan kun ei olekkaan enää kuin vuokra kolmio ja polkupyörä tai 500€auto.