Kaduttaa, että hakeuduin mielenterveyspalveluihin

Olen sairastanut psyykkisesti. Myös fyysiset vaivat on hoidettu asiallisesti julkisessa terv.huollossa

Juuri se, että fyysiset ongelmat käännetään psyykkisiksi on täysin järjetöntä mielivaltaa, mutta mitä muuta voikaan odottaa vallanhaluisilta, narsistispershäiriöisiltä puoskareilta!!!

Vierailija kirjoitti:

Olen sairastanut psyykkisesti. Myös fyysiset vaivat on hoidettu asiallisesti julkisessa terv.huollossa

Sepä mukavaa. Minulla on toisenlainen kokemus.

Ap

Ei niin millään, mutta ne on todella taitavia hävittämään sinun fyysiset sairaudet. Minulta on hävinnyt epilepsia ja pari autoimmuunitautia kun on korjailtu hieman diagnooseja. Kerran minulle ilmestyi psyykkinen sairus jota minulla ei ole. 

Sori vaan, mutta menetit pelin siinä vaiheessa kun tunnustit että päässä viiraa.

pelkään että kuvantamistutkimuksissa on jäänyt jotain huomaamatta juuri tuon takia.

Vierailija kirjoitti:

Sori vaan, mutta menetit pelin siinä vaiheessa kun tunnustit että päässä viiraa.

Se vaan on hauskaa, että mun mielenterveysongelmat loppui, kun vaihdoin työpaikkaa.. Enkä koskaan hakenut niitä lääkkeitä, joita mulle määrättiin, kun en kokenut tarvetta niille enää. Käytännössä olen siis mielenterveyspotilas, joka ei edes syö lääkkeitään!

Ap

Olen ratkaissut tämän hakeutumalla hoitoon vasta sitten kun on aivan pakko ja asiat ovat pahentuneet siihen pisteeseen että ei ole mitään epäilystä siitä onko kyseessä psyykkinen vai fyysinen ongelma. Vielä eivät ole keksineet kirjata tämän takia jotain mtdiagnoosia entisten jatkoksi mutta eiköhän sekin päivä koita jonain päivänä ja sitten jää hoito kokonaan saamatta.

Vierailija kirjoitti:

Olen ratkaissut tämän hakeutumalla hoitoon vasta sitten kun on aivan pakko ja asiat ovat pahentuneet siihen pisteeseen että ei ole mitään epäilystä siitä onko kyseessä psyykkinen vai fyysinen ongelma. Vielä eivät ole keksineet kirjata tämän takia jotain mtdiagnoosia entisten jatkoksi mutta eiköhän sekin päivä koita jonain päivänä ja sitten jää hoito kokonaan saamatta.

Mäkin olen joskus toiminut näin. Lopputuloksena oli neljä viikkoa sairaalassa, aiemmin hoitamalla olis voinu päästä helpommalla. Muutenkin tuntuu, että asenne on "ei tänne tarvii mistään pikkuasioista tulla" ja siihen kun lisää vielä mt-diagnoosin..

Minut kirjattiin psykiatrian poliklinikalta ulos vastoin tahtoani, koska olin aloittanut terapian. Nyt terapia on ohi, mutta jotenkin luottamus siihen että saisin tarvitessani apua jostakin ahdistukseen on mennyt. Joten yritän vain jotenkin sinnitellä. Psyykkistä oireilua on yhä paljon, mutten usko siihen, että minua voidaan tai halutaan auttaa yhtään missään.

Vastaus aloittajan kysymykseeni: tietoja ei saa Kannasta hävitettyä. Tuskin kuitenkaan useamman vuoden takaiset diagnoosit enää ketään kiinnostavat.

Vierailija kirjoitti:

Vastaus aloittajan kysymykseeni: tietoja ei saa Kannasta hävitettyä. Tuskin kuitenkaan useamman vuoden takaiset diagnoosit enää ketään kiinnostavat.

Eli nyt täytyy yrittää pitää rikosrekisteri puhtaana. Onko reseptit nykyään voimassa kaksi vuotta?

Ap

Tuo on kyllä todella suuri epäkohta ja ilmeisesti yleistä. Aivan kuin ihmisellä, jolla on psyykkisiä ongelmia, ei voisi olla fyysisiä vaivoja. Jollain kurssilla tuosta olikin puhetta, eli mielenterveystyötä tekevät ovat tästä ongelmasta tietoisia.

T. Mielenterveyden tuleva ammattilainen

Mun aivosyöpää hoidettiin pitkään masennuksena, kun kerta masis diagnoosi löytyi jo ennestään.

Eli nyt täytyy yrittää pitää rikosrekisteri puhtaana. Onko reseptit nykyään voimassa kaksi vuotta?

Ap[/quote]

Pääsääntöisesti ovat 2v voimassa poislukien keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet.

Ei kannata hakeutua julkiselle puolelle mielenterveyteen/unettomuuteen/stressiin liittyvien ongelmien takia.

Hoidattakaa yksityisellä puolella jos apua haluatte.'

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata hakeutua julkiselle puolelle mielenterveyteen/unettomuuteen/stressiin liittyvien ongelmien takia.

Hoidattakaa yksityisellä puolella jos apua haluatte.'

Entä jollei ole rahaa? Leimaantumista isompi riski on jos henki lähtee, kun ei saa oloon apua. Ainakin minulla menee nykyään ihan hyvin diagnooseista huolimatta. Ilman apua olisin luultavasti kuollut.

Suuri osa sairauskertomusten tekstejä ovat huuhaata. Jokaisen lääkärin ja hoitajan tulisi tämä tietää ja jättää lukematta edellisiä tekstejä.

Mua kuulemma ahdisti vaan pirusti, koska väsytti niin paljon. Sanoin että ei minua ahdista, vaan väsyttää kaameasti. Syöpää sairastin sitten.

En ole kyllä huomannut tällaista ikinä. No ei mulla kyllä suurempia fyysisiä sairauksia ole ollutkaan. En tiedä vaikuttaako se että olen mies. Naisten kohdalla saatetaan olettaa että potilas on vaan näitä "valilttajatapauksia".