Kaduttaa, että hakeuduin mielenterveyspalveluihin

Erikoista, koska vaikka fyysinen sairaus olisi psykosomaattinen, eli vaikka stressin aiheuttama syöpä, niin ihan yhtä todellinen se silti on ja vaatii fyysistä hoitoa.

En ole huomannut mitään aloittajan kertomuksen tapausia juttuja.

Aina hyvä vastaanotto ja palvelu.

Johtuu varmaan että olen urheilullinen,normaalipainoinen mies,  koulutustakin löytyy ihan riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään aloittajan kertomuksen tapausia juttuja.

Aina hyvä vastaanotto ja palvelu.

Johtuu varmaan että olen urheilullinen,normaalipainoinen mies,  koulutustakin löytyy ihan riittävästi.

Kaikki kohdat täsmää minuunkin, paitsi olen nainen. Siitäkö huono kohtelu siis johtuu? Ja koulutustako lääkärin pitää ensimmäisenä katsoa, kun aletaan potilasta tutkia?

Oma kokemukseni on, että menin valittamaan fyysistä oiretta ja siitä johtuvaa unettomuutta. Mitään kokeita ym ei otettu. Lääkäri vain päätti heti kättelyssä, että minulla masennus ja siitä kaikki johtuu. Määräsi lääkettä toisen perään ja ihmetteli kun ei auta, Oli jo laittamassa minua osastolle. Onneksi sain lopulta vaihdettua lääkäriä joka viitsi jotain kokeitakin ottaa ja syy selvisi. Silti nuo lääkärin runoilut kummittelee edelleen tiedoissa ja kun menen jotain muuta kuin flunssaa lääkärille valittamaan, niin vastaanottoa on aina"niin, sinullahan on tuota masennustaustaa. NO EI OLE! Tämän takia en myöskään saanut pankista lainaturvaa, että kiitos ääliö lääkäri. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sori vaan, mutta menetit pelin siinä vaiheessa kun tunnustit että päässä viiraa.

Se vaan on hauskaa, että mun mielenterveysongelmat loppui, kun vaihdoin työpaikkaa.. Enkä koskaan hakenut niitä lääkkeitä, joita mulle määrättiin, kun en kokenut tarvetta niille enää. Käytännössä olen siis mielenterveyspotilas, joka ei edes syö lääkkeitään!

Ap

Aika moni on hakenut vaikeassa elämäntilanteessa mielenterveyspuolen apua (läheisen kuolema, toisen läheisen vakava sairaus plus kaikkea muuta). Mielenterveys on jokaisella koetuksella oikein tiukoissa elämäntilanteissa. Ei se tarkoita sitä, että on mielenterveyspotilas koko ikänsä. Ja mitä siitä, vaikka olisikin? Se, että ihminen hakee itselleen apua ja hoitaa sairauttaa, ei ole mikään vika tai huonouden merkki.

Vierailija kirjoitti:

En ole huomannut mitään aloittajan kertomuksen tapausia juttuja.

Aina hyvä vastaanotto ja palvelu.

Johtuu varmaan että olen urheilullinen,normaalipainoinen mies,  koulutustakin löytyy ihan riittävästi.

Samoin minä, paitsi olen nainen..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sori vaan, mutta menetit pelin siinä vaiheessa kun tunnustit että päässä viiraa.

Se vaan on hauskaa, että mun mielenterveysongelmat loppui, kun vaihdoin työpaikkaa.. Enkä koskaan hakenut niitä lääkkeitä, joita mulle määrättiin, kun en kokenut tarvetta niille enää. Käytännössä olen siis mielenterveyspotilas, joka ei edes syö lääkkeitään!

Ap

Aika moni on hakenut vaikeassa elämäntilanteessa mielenterveyspuolen apua (läheisen kuolema, toisen läheisen vakava sairaus plus kaikkea muuta). Mielenterveys on jokaisella koetuksella oikein tiukoissa elämäntilanteissa. Ei se tarkoita sitä, että on mielenterveyspotilas koko ikänsä. Ja mitä siitä, vaikka olisikin? Se, että ihminen hakee itselleen apua ja hoitaa sairauttaa, ei ole mikään vika tai huonouden merkki.

Ei se minusta olekaan huonouden merkki. Lääkäreiden mielestä ilmeisesti on ja näyttää olevan mainitsemisen arvoista, että lääkkeetkin on jätetty syömättä..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus aloittajan kysymykseeni: tietoja ei saa Kannasta hävitettyä. Tuskin kuitenkaan useamman vuoden takaiset diagnoosit enää ketään kiinnostavat.

No kyllä ainakin mun 10 vuoden takainen masennusdiagnoosi on vaikuttanut mun hoidon saantiin. Kun menin fyysistä väsymystä yms valittamaan otti lääkäri heti esiin että sulla näyttää olevan masennustaustaa. Sanoin kyllä että oli yksittäinen elämäntilanteeseen (ero, isän kuolema) liittyvä asia joka meni itsestään ohi. Mutta lääkäri oli sitä mieltä, että kyllä tämä nyt on vaan uusinut masennus. Selitti miten se on tavallista että jos on yksi masennusjakso että se uusii, ja jos näin käy niin masennuslääkettä tulisi syödä loppuikä. En ottanut lääkettä koska olin varma etten ole masentunut.

Oma googletusta ja juttelu ihmisten kanssa johti vähän juurille mistä fyysisistä syistä oireena voisivat johtua. Menin yksityislääkärille epåilyksineni ja sieltähän paljastui paha kilpirauhasen vajaatoiminta. Jonka hoidolla ’masennus’ parani.

Kai teit lääkäristä valituksen? Todella usein nämä jää tekemättä kun on muutenkin rankkaa, mutta eipä tästä näemmä eteenpäin päästä ennenkuin potilaat oikeasti alkavat tekemään valituksia asiattomista ja osaamattomista lääkäreistä.

Hop

Totta tuo aloitus on.

On aivan vastuutonta luoda julkisuudessa kuvaa, mielenterveyspalveluihin hakeutuminen on oikea kansalaisvelvollisuus ja modernin ihmisen tunnuspiirre.

Ainakin, jos olet joku muu, kuin rikas julkkis, jolla välillä vähän heittää - epäilyttävän leima jää sinuun pysyvästi.

Erityisesti haluan varoittaa nuoria siitä, etteivät luule, että mielenterveyspalvelut ottavat heistä kopin jos ahdistaa. Seuraus voi oikeasti olla se, että saa jonkinlaisen leiman sekä merkinnät, jotka kummittelevat rekisterissä vielä pitkään erilaisissa tärkeissä elämäntilanteissa.

Varokaa myös masennuslääkeansaa. Huonossa tapauksessa masennuslääkkeet tuhoavat fyysisen ja henkisen terveyden, tunne-elämän, seksuaalisuuden, ulkonäön ja elämänhallinnan. Hyvä sille, jota masennuslääkkeet ovat auttaneet. Etukäteen ei tosin voi tietää ketä ne auttavat ja kenet tuhoavat.

Ilmeisesti ylipainoiset kohtaavat vastaavaa asennetta, kaikki oireet laitetaan heti kättelyssä ylipainon piikkiin.

Kannan hulluksi leimaama ei saa ruumiillisten vaivojen tutkimusta tai hoitoa enää koskaan

.