Lue keskustelun säännöt.
Miksi miesten kodinhoitotavat eivät ole päivittyneet nykyaikaan
12.08.2021 |
(Uusi yritys, edellinen jostain syystä poistettiin vaikka aihe on mielestäni ihan validi)
Haen tässä pohdintoja tästä useille suomalaisille naisille ongelmallisen tilanteen juurisyistä ja mahdollisista perusteluista myös miesten näkökulmasta, enkä mitään "miehet vaan on sikoja" -tyyppistä asennoitumista. Haluaisin vain ymmärtää.
Tältä palstalta sekä omista kokemuksistani on tullut huomattua, että usein etenkin lasten tekemisen jälkeen moni mies kuvittelee, että kyllä nainen hoitaa. Ja vaikkei lasta olisikaan, ja nainen kävisi kokopäiväisesti töissä ja tienaisi yhteiselämään ja kotiin tarvittavat rahat kuten mieskin, niin usein mies olettaa saavansa silti naisystävän myötä automaattisen kodinhoitopalvelun, ja vailla mitään kyseenalaistamista kokevat olevansa hyviä puolisoita, kun AUTTAVAT. Tämä "auttamisvalmius" tuli eilen jälleen esiin, kun lohdutin miespuolista kaveria hänen vauvahaaveilussaan johon vaimonsa ei ole valmis. Hän kertoi auttavansa kyllä sitten sen vauvan hoidossa.
Mikä ihmeen logiikka on tällaisessa asetelmassa, että miehet kokevat usein oman osuutensa olevan vain "auttaa" ja usein jopa odottaa siitä erikseen kiitosta? Miksi se, että mies siivoaa omat jälkensä, ja huolehtii omasta jälkikasvustaan kuten jokainen täysjärkinen ihminen, nähdään niin, että onpa hän hyvä puoliso kun auttoi vaimoa hoitamaan miehen omaan vastuuseen kuuluvissa asioissa?
Lisäksi miehet tuntuvat saavan päänsilityksiä jos ottavat eron jälkeen lapset viikko-viikko-meiningillä luoksensa. Yh-äitejä sen sijaan katsotaan herkästi varauksella. Miksi edelleen oletetaan, että vastuuasioissa nainen hoitaa, ja mies auttaa?
Kommentit (145)
Olen ihan onnellisessa avioliitossa ja mies. Kokemus on että lapsen tuloon saakka kotityöt tehtiin tasa-arvoisesti. Sen jälkeen vaimon tapa oli oikea ensin yhdessä ja sitten toisessa asiassa. Vaihtoehdot oli joko riitauttaa asiat (kyllä niistä keskusteltiin) tai jättää vaimolle isompi rooli. "Auttelu" tarkoittaa, että toinen tekee päätökset. Menee se näinkin. Minulla vähemmän työtä ja vaimo saa määrätä noista asioista. Ei ollut minun valinta.
Edelleen teen ruokaa ja siivotaan yhdessä jne, mutta joissakin asioissa mennyt turhan perinteiseksi kuvioksi. Mulle on myös omia alueita, rakentaminen ja niin eteen päin. Niissä vaimo "auttelee". On tainnut löytyä tasapaino. Tasa-arvon ei tarvitse tarkoittaa että kaikki tehdään tasan, mutta onhan se nykyään konfliktipitoisempaa löytää joka perheeseen se kyseisen perheen ihmisille sopiva työnjako. Älkää erotko kesken prosessin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa kyllä mukavaa elää aivan eri maailmassa kuin av-mammat. Sellaisessa maailmassa, jossa miehet ja naiset ovat yksilöitä, suurin osa ihan täysijärkisiä ja mukavia, ja vain aniharvat täynnä katkeruutta ja vihaa.
Mutta pitäkää te hauskaa siinä maailmassa, jonka olette valinneet rakentaa ympärillenne. Jokainen tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Biologiaa ei muuteta kymmenessä vuodessa.
Milloinhan tämä ymmärretään? Miehillä ei ole päivittynyt nämä asiat siitä yksinkertaisesta syystä, että heitä ei kiinnosta tämmöiset asiat samalla tavalla kuin naisia.
Kiinnosta? Kiinnosta siivota, pestä pyykkiä ja laittaa ruokaa? Ei minua naisena kodinhoito kiinnosta mitenkään erityisemmin, mutta pakko niitä kotitöitä on tehdä jos aikoo syödä ja elää muualla kuin sontaläjässä. Ja silloin on myös miehen tehtävä osansa, koska minä en katsele vapaamatkustajia.
Minä olen nainen ja vihaan kodinhoitoa, poislukien pyykinpesu. Jos olisi varaa, ulkoistaisin koko hössökän siivouspalvelulle. Olen kehitellyt eri tapoja pitää kotia yllä siistinä mahdollisimman vaivattomasti, koska siivoaminen on vihonviimeinen asia, johon haluaisin aikaani käyttää. Mutta on pakko siivota, koska en halua asua sontatunkiolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erilaiset siisteyskäsitykset on ilmeisesti syynä. Olen tästä monesti mieheni kanssa puhunut.
Minä en tosiaan ole mikään siivousintoilija itsekään, mutta en halua, että on paskaista.
Minä toivoisin, että imurointi on kerran viikossa tai kahdessa, hänestä riittää kerran kuussa. Lakanat haluan vaihtaa kerran kuussa(mikä on sekin harvoin mielestäni), hänestä riittää silloin kun ne on näkyvästi likaiset (YÄK!!), pölyt pyyhin ehkä kerran tai kaksi kuussa, hänestä se on täysin turhaa. Kylppärin lattiat pesen heti jos alkaa näyttää yhtään likaiselta, ehkä n. kerran kuussa tai kahdessa, hänestä kerran vuodessa riittää jne jne.
Hän aina vetoaa siihen, että hänen kavereillaan on vielä sotkuisempaa. Juu, olen parilla hänen kaverillaan käynyt (osa sinkkuja, osa suhteessa) ja täytyy myöntää, että jos sieltä ottaa mallinsa, niin ei ihme jos minä tunnun tiukkapipolta. Tasoilla on tavaraa kattoon asti, pöydällä puoliksi syötyjä ruokia, ruokakippoja, homehtuneita juomalaseja, tyhjiä tölkkejä, likaisia sohvia ja tyynyjä. Paras tähän asti oli siivoamaton koiran oksennus sohvalla. Varoitettiin vain, että älä istu päälle.
Eikö se sitten käynyt ilmi seurusteluaikananne?
En tajua tätä? Ei kaikki viat (valitettavasti) tule esille seurusteluaikana. :D Ootko koskaan kuullut siitä, että moni esittää parempaa ihmistä saadakseen jonkun kiinnostumaan itsestään?
On siistiä, tukka ja kroppa kondiksessa, vaatteet viimeisen päälle.... Ja sitten kun kumppani on koukussa niin "relataan" kun ei tarvitse enää "esittää". Koskee myös naisia.
Millä tavalla koukussa? Miksi sitä sikaa ei voi jättää, kun tajuaa sen olevan sika?
-Eri
Oletettavasti siinä tyypissä on muutakin hyvää kun hohtava kylppäri ja siisti tukka. Ei asiat ole aina niin mustavalkoisia. :D
Kaikissa ihmisissä on vikansa. Kyllähän sitä unelmien prinssiä tai prinsessaa saa etsiä ikuisesti jos siihen ryhtyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erilaiset siisteyskäsitykset on ilmeisesti syynä. Olen tästä monesti mieheni kanssa puhunut.
Minä en tosiaan ole mikään siivousintoilija itsekään, mutta en halua, että on paskaista.
Minä toivoisin, että imurointi on kerran viikossa tai kahdessa, hänestä riittää kerran kuussa. Lakanat haluan vaihtaa kerran kuussa(mikä on sekin harvoin mielestäni), hänestä riittää silloin kun ne on näkyvästi likaiset (YÄK!!), pölyt pyyhin ehkä kerran tai kaksi kuussa, hänestä se on täysin turhaa. Kylppärin lattiat pesen heti jos alkaa näyttää yhtään likaiselta, ehkä n. kerran kuussa tai kahdessa, hänestä kerran vuodessa riittää jne jne.
Hän aina vetoaa siihen, että hänen kavereillaan on vielä sotkuisempaa. Juu, olen parilla hänen kaverillaan käynyt (osa sinkkuja, osa suhteessa) ja täytyy myöntää, että jos sieltä ottaa mallinsa, niin ei ihme jos minä tunnun tiukkapipolta. Tasoilla on tavaraa kattoon asti, pöydällä puoliksi syötyjä ruokia, ruokakippoja, homehtuneita juomalaseja, tyhjiä tölkkejä, likaisia sohvia ja tyynyjä. Paras tähän asti oli siivoamaton koiran oksennus sohvalla. Varoitettiin vain, että älä istu päälle.
Eikö se sitten käynyt ilmi seurusteluaikananne?
Muutettiin hyvin pian yhteen. Hänen oma kämppä oli pintapuolisen siisti. Mutta itse en esim. siedä tavarakasoja, esim. vaatteita tuolilla ja niitä hänellä kyllä oli.
edellinen
Niin, muutitte hyvin pian yhteen. Olen aika varma, että suurin osa tai kaikki näistä tapauksista, kun valitetaan toisen siisteysnäkemyksistä juontaa siitä, että on muutettu pian yhteen. Onhan sen moni sanonutkin, että "vain sillä tavalla oppii oikeasti tuntemaan toisen". No, nyt olette oppineet tuntemaan, miksi valitatte?
Miten pian on hyvin pian? Meillä kesti 3,5 vuotta ennen yhteenmuuttoa. Itse asuin kimppakämpissä ja puolet ajasta oltiin etäsuhteessa, joten yllätyksiä tuli sitten muuton jälkeen ajan myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä veikkaan että tämä johtuu osittain ihan niistä luonnollisista sukupuolirooleista.
Naiselle on tärkeää kodinhoito, heille siis kodin siisteys sekä kotityöt ovat tärkeämpiä asioita kuin miehille.
Jälkikasvun hoidossa on biologia vielä enemmän mukana, äidit ovat aina hoitaneet lapsia niin ihmisissä kuin myös eläimissä, isä tulee kuvioihin mukaan kun lapsi on kasvanut tai sitten isä lähtee menemään.
Jos eläisimme vapaassa maailmassa missä jokainen saisi olla oma itsensä eli ei olisi tasa-arvoa eikä feminismiä niin silloin me palattaisiin aikaa jolloin sukupuoliroolit olivat vielä vahvemmin läsnä elämässä.
m29
Vierailija kirjoitti:
Minä veikkaan että tämä johtuu osittain ihan niistä luonnollisista sukupuolirooleista.
Naiselle on tärkeää kodinhoito, heille siis kodin siisteys sekä kotityöt ovat tärkeämpiä asioita kuin miehille.
Jälkikasvun hoidossa on biologia vielä enemmän mukana, äidit ovat aina hoitaneet lapsia niin ihmisissä kuin myös eläimissä, isä tulee kuvioihin mukaan kun lapsi on kasvanut tai sitten isä lähtee menemään.
Jos eläisimme vapaassa maailmassa missä jokainen saisi olla oma itsensä eli ei olisi tasa-arvoa eikä feminismiä niin silloin me palattaisiin aikaa jolloin sukupuoliroolit olivat vielä vahvemmin läsnä elämässä.
m29
Oi oi. Onpas se ikävää kun feminismi ja tasa- arvo on ihan pakottanut miehet tekemään kotihommia eli siivoamaan omia pskojasn ja hoitamaan omia lapsiaan....Että ei voi vaan sohvalla istua kalja kädessä ja oottaa valmista. Kuunel.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska
1. Miehet eivät arvosta samoja asioita kuin naiset
2. Nykynaiset eivät ole vaivan arvoisia
Ylipäätään kannattaa naisten ruveta laittamaan arvojaan järjestykseen ja miettimään valintojensa seurauksia isomassa kuvassa, sillä ajan mittaa tässä on katastrofi käsillä, eikä pelkästään syntyvyyden vaan koko yhteiskuntajärjestyksen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo 20 vuotta yrittänyt meidän perheessä ajaa läpi ajatusmallia, että kotityöt kuuluu kaikille. Siis niin, että se kotitöiden teko ei ole äidin auttamista, vaan jokaisen tehtävä. Lasten kohdalla olen onnistunut, mutta mies edelleen on jotenkin siinä käsityksessä, että hänen osallistumisensa on auttamista. Joka viikko mies tulee kyselemään, että voisiko hän auttaa jotenkin. No ehkä sekin on parempi, että kysyy noin kuin ei tekisi yhtään mitään.
Puppua. Kenellä on valta päättää kuinka kotia hoidetaan? Vastuu jaetaan vallankäytön mukaan, muu on orjuuttamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska
1. Miehet eivät arvosta samoja asioita kuin naiset
2. Nykynaiset eivät ole vaivan arvoisia
Ylipäätään kannattaa naisten ruveta laittamaan arvojaan järjestykseen ja miettimään valintojensa seurauksia isomassa kuvassa, sillä ajan mittaa tässä on katastrofi käsillä, eikä pelkästään syntyvyyden vaan koko yhteiskuntajärjestyksen kannalta.
Ai niinkuin _naisten_ pitää laittaa arvot järjestykseen. Ennemmin miesten!
Poikalapsen vanhemmat. Teistä se lähtee , kasvattakaa lapsistanne arjenasioita osaavia. Vaatikaa osallistumista ja näyttäkää esimerkkiä. Aikuisena kiittävät teitä, parinmuodostus helpompaa ja ylipäätään elämä on paremmin hallussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähteinä oikein tämä miesvihapalsta ja omat kokemukset.
Montako lasta aloittajalla on eri miehille?
Kuten miehelleni joskus totean, se mitä minulla on jalkojen välissä ei tee minusta yhtään kyvykkäämpää eikä halukkaampaa tarttumaan imuriin, moppiin tai vessaharjaan eikä täyttämään astianpesukonetta tai pesemään pyykkiä.
Eikä se mitä hänellä on, tee hänestä kyvyttömämpää näihin asioihin.
Äidit, älkää passatko poikianne piloille vaan vaatikaa ja opastakaa kotihommiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä veikkaan että tämä johtuu osittain ihan niistä luonnollisista sukupuolirooleista.
Naiselle on tärkeää kodinhoito, heille siis kodin siisteys sekä kotityöt ovat tärkeämpiä asioita kuin miehille.
Jälkikasvun hoidossa on biologia vielä enemmän mukana, äidit ovat aina hoitaneet lapsia niin ihmisissä kuin myös eläimissä, isä tulee kuvioihin mukaan kun lapsi on kasvanut tai sitten isä lähtee menemään.
Jos eläisimme vapaassa maailmassa missä jokainen saisi olla oma itsensä eli ei olisi tasa-arvoa eikä feminismiä niin silloin me palattaisiin aikaa jolloin sukupuoliroolit olivat vielä vahvemmin läsnä elämässä.
m29
Ikävää. Eikö naiset noudata luonnollisia sukupuolirooleja🙄no, mutta miksi te miehet ette sitten niitä noudata? Jos odotat että nainen tekee kotona kaiken, niin sitten mies maksaa- kaiken ja mukisematta.
Miehet, jos osaavat edes jotenkin hoitaa kotia, ovat oppineet taitonsa äideiltään, joiden taidot taas ovat viime vuosituhannelta. Ja naiset puolestaan ovat oppineet taitonsa äideiltään jne. Moni nainen ei suostu esim. hankkimaan työtä helpottavia välineitä, vaan kaikki pitää tehdä niin kuin äidti ja mummo ja isomummo jne. ovat aina tehneet. Helpottavilla välineillä ei kuulemma tule kunnollista jälkeä. Näin sanoi edesmennyt äitini, kun halusin hankkia esim. uusia siivousvälineitä, jotka säästävät mm. selkää. Monet naiset tuntuvat vieläkin kuvittelevan, että kotityöt pitää raataa vaikeimman kautta, että sitten aikanaan saisi kirkkaimman kruunun.
Vierailija kirjoitti:
Minä veikkaan että tämä johtuu osittain ihan niistä luonnollisista sukupuolirooleista.
Naiselle on tärkeää kodinhoito, heille siis kodin siisteys sekä kotityöt ovat tärkeämpiä asioita kuin miehille.
Jälkikasvun hoidossa on biologia vielä enemmän mukana, äidit ovat aina hoitaneet lapsia niin ihmisissä kuin myös eläimissä, isä tulee kuvioihin mukaan kun lapsi on kasvanut tai sitten isä lähtee menemään.
Jos eläisimme vapaassa maailmassa missä jokainen saisi olla oma itsensä eli ei olisi tasa-arvoa eikä feminismiä niin silloin me palattaisiin aikaa jolloin sukupuoliroolit olivat vielä vahvemmin läsnä elämässä.
m29
Kuka se sinun kämppäsi siivoaa?
Vierailija kirjoitti:
palstan kotitöistä valittavat naiset makaa palstalla päivässä tunteja, mutta pesukoneen napin painaminen on sitten niin rankkaa. vuonna 2021 on käytössä kaikki mahdolliset apuvälineet, mutta nykyvelliperseämmille kaikki on masentumisen ja uhriutumisen aiheita
Hassua, miten miehet ostavat ruohonleikkuurobotteja ja lumilinkoja, kun ovat niin ahkeria. Autokin viedään huoltoon autokorjaamolle, kun pitää vaihtaa ilmanvaihtosuodatin ja renkaat.
Vierailija kirjoitti:
no ulinaiset on ystävällisiä, ja eroaa ja pysyy kaukana joka ikisestä miehestä. kaikki miehet kun on maapallolla paskaa uliämmien mielestä. oliko muuta kysyttävää?
On. Mikset käytä pisteet jälkeen seuraavassa sanassa isoa alkukirjainta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on juuri tälläinen mies. Elämme tällä hetkellä kahden aikuisen + koiran taloudessa, ja mies haaveilee perheenlisäyksestä lasten muodossa sitten muutaman vuoden päästä. Kuitenkin tuntuu tämä kahden aikuisen ja kykenevän henkilönkin arki olevan hänelle liikaa. Töissä on kamalan raskasta, kotityöt ovat liian kuormittavia, niin en ymmärrä millä lihaksilla hän luulee jaksavansa vaipparallia muutaman mukulan kanssa. Olen ottanut aiheen esille, ja mies sanoo että "tietysti hän osallistuu sitten enemmän ja taloudenhoito jaetaan yhteiseksi taakaksi!" En kykene millään uskomaan, että lapsensaanti jotenkin maagisesti lisäisi hänen energiatasojaan niin että miehestä kuoriutuisikin osallistuva isä ja puoliso lisääntymisen myötä, vaan olen melko varma että edelleenkin n. 95% asioiden hoitamisesta ja kodin kunnossapidosta jäisi minulle. En suostu edes harkitsemaan lasten hankkimista ennenkuin näen jotain konkreettisia todisteita siitä ettei minun oleteta olevan Äiti, ja Kunnon Vaimo joka hoitaa ikävät velvollisuudet, ja miestä pidetään Mahtavana Isänä siksi että hän vaihtaa renkaat kerran vuodessa ja oikein osallistuu arkeen leikkimällä silloin tällöin lastensa kanssa sen aikaa että minä laitan ruuan ja siivoan. Useimmiten on täysin etukäteen havaittavissa millaista lapsiperhearki tulisi olemaan, ja liian moni olettaa/luottaa puolisonsa muuttuvan lapsensaannin myötä.
Juuri näin. Valitettavan moni ei vain ole niin tarkkasilmäinen että tämän huomaisi. Toki ne rakastumisen vaalenapunaist lasit myös vaikuttavat asiaan.
Itse taas oli lähes täysin varma että miehestäni tulisi myös hyvä isä ja tasa-arvoinen puoliso. Jo kun oli ensimmäistä kertaa minun luonani käymässä niin kipaisi oma-aloitteisesti lähikauppaan ostamaan minun kaupasta unohatmani asian ja syötyämme kantoi astiansa keittiöön ja tarjoutui tiskaamaan.
No eipä ole tarvinnut sitten tämän miehen kanssa vääntää kotitöistä myöhemminkään vaikka on kolme ajoittain aika villiä lasta saatettu maailmaan ja touhua kotona riittää.
Minäkin olin täysin varma, että entisestä puolisostani tulisi hyvä isä ja puoliso. Ensimmäisillä treffeillä hän kokkasi meille, hän piti oman asuntonsa aina siistinä ja ennen yhteenmuuttoa tiskasi jopa minun luonani. Tämä jatkui siihen asti, että vauva syntyi noin neljän vuoden aeurustelun jälkeen. Sen jälkeen kaikki paitsi autotallissa hengailu oli minun hommaani, enkä saanut apua vauvan hoitoon edes oksennustaudissa tai välilevyn pullistuman aiheuttaessa järkyttäviä kipuja. En tiedä, mitkä lapsuudentraumat miehessä aktivoituivat, mutta tuntemani mies katosi täysin muutamassa kuukaudessa ja vaihtui pahantuuliseen autotallissa kaljoittelijaan, joka valitti minun tavastani hoitaa vauva ja kotityöt, jopa imetyksen hän olis osannut paremmin, vaikkei häntä juuri kotona näkynytkään.
Millä tavalla koukussa? Miksi sitä sikaa ei voi jättää, kun tajuaa sen olevan sika?
-Eri