Lue keskustelun säännöt.
Onko lapset erilaisia maalla ja kaupungissa?
11.08.2021 |
Meillä on pohdinnassa muutto pikkupaikkakunnalle ja lasten (alakouluikäisiä 3.lk, 2.lk, eskari) puolesta emmimme.
Nyt isossa kaupungissa tuntuu, että lapsemme jäävät vähän jotenkin ulkopuoliseksi ikäistensä seurassa ja kummallakaan koululaisille ei oikein löydy samanhenkistä seuraa. Luokassa tuntuu olevan varsin pikkuvanhoja ja "muotitietoisia" lapsia, on tiktokit sun muut, leikkiminen on jäänyt ajat sitten ja pelaaminen, juoruilu, pojat, laittautuminen viimeisen teinimuodin mukaan yms. tulleet kuvioihin. Odotin tätä vähän myöhemmin tapahtuvaksi, ehkä jossain vitos kutosella...
Omat lapsemme vielä leikkisivät, ulkoilevat, tykkäävät touhuta pihalla ja luonnossa ylipäätään, urheilevat ja ovat no, varsin lapsellisia lapsia vielä. On majanrakennusta, lol-nuket, Legot, kepparit ja ties mitä vielä kuvioissa. Ymmärrän hyvin miksi ei luokasta oikein löydy seuraa tai sitä bestistä.
En tiedä miksi ajattelen, että maalla pikkupaikkakunnalla olisi kenties toisenlaista. Onko näin jos nyt voi yleistää? Koska jos ei ole, on integroituminen uuteen luokkaan ja porukkaan pääseminen vielä asteen verran haastavampaa. Kertokaahan kokemuksia te, jotka asutte tai olette muuttaneet pikkupaikkakunnalle :)
Kommentit (30)
No näinhän se vähän taitaa olla. Harmittaa ettei nykyään lapsi voi olla lapsi, vaan pitäisi jo 8v. kolmasluokkalaisen leikkiä teiniä jos meinaa ettei jää ulkopuoliseksi :-/
Millaisia teidän muiden toka- tai kolmasluokkalaiset on? Onko meillä sitten vaan jotenkin älyttömän lapsellisia lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupungissa löytää melkein pakosti samanhenkistä seuraa. Ei välttämättä pihapiiristä tai luokalta, mutta aina jostain kunhan on aktiivinen. Maalla voi oikeasti jäädä yksin, koska lapsia on hyvin rajallinen määrä.
Kyllä maalla on keskimäärin luonnonläheisempää porukkaa, myös tässä mielessä. Mutta avainsana on juuri "keskimäärin". Vaikka menisitte miten pieneen kuntaan on silti mahdollista, että lasten koulukaverit ovat juuri kuvatun kaupunkilaisluokan kaltaisia. Nykypäivänä trendit matkustavat nopeasti ja maalla on kaikilla myös tietokoneet, älykännykät ja netit.
Lisäksi totta on täällä mainittu lasten vähyys. Maalla lapsia on paljon vähemmän, joten sitä omaa lokeroa vastaavaa kaveria voi olla vaikea löytää. Toisaalta omassa lapsuudessani tämä tarkoitti myös sitä, että maalla hengattiin paljon enemmän erilaisten henkilöiden kanssa kuin kaupungissa - mulle oli aikoinaan jotenkin shokki ensi alkuun, että kaupunkilaiset tuosta vain valitsevat kaverinsa ja ovat lähes aina pelkästään itsensä kaltaisten seurassa.
Kuten aina, kokemus saattaa olla sitä tai tätä. Vaihteluväli on niin suuri.
Meillä pikkupaikkakunnalle lapset kyllä tuossa iässä ihan leikkivät vielä. Pelaavatkin, mutta myös ryönäävät ulkona pitkin metsiä. Ei ole ainakaan oman tyttäreni lähipiirissä kukaan muodista kiinnostunut tai tietoinen. Partiota moni harrastaa, samoin jalkapalloa. Isot pihat lähes kaikilla ja siellä trampalla ovat. Pyöräilevät paljon.
Vierailija kirjoitti:
Meillä pikkupaikkakunnalle lapset kyllä tuossa iässä ihan leikkivät vielä. Pelaavatkin, mutta myös ryönäävät ulkona pitkin metsiä. Ei ole ainakaan oman tyttäreni lähipiirissä kukaan muodista kiinnostunut tai tietoinen. Partiota moni harrastaa, samoin jalkapalloa. Isot pihat lähes kaikilla ja siellä trampalla ovat. Pyöräilevät paljon.
Miksi alapeukku? Mitä tässä mielestäsi on vikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikalailla tuollaista se täällä maallakin on. Ainakin meillä päin. Täällä etäisyydet naapureihin ja ikätovereihin ovat niin pitkiä, että puhelin on väkisinkin tärkeä väline sosiaalisiin suhteisiin ja meno sen mukaista. Toki leikkivätkin, mutta enemmän se tuota on.
Miksi alapeukku? Mitä tässä mielestäsi on vikana?
Suomalaisten mielenterveysongelmien mittasuhteet selviävät nopeasti kun seuraat millainen määrä mielensäpahoittajia roikkuu aamusta iltaan foorumeilla keksimässä jokaisen ihmisen viestistä jotain mikä ei omaan kuplaansa sulkeutuneen eritysherkän suppeaan masilmankuvaan sovi joten kenelläkään ei ole oikeutta olla asiasta toista mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalla on juntimpaa porukkaa, kaupungissa pissiksiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mahdoton tietää kokeilematta. Eikö kaupungista löydy harrastusten parista samanhenkistä seuraa lapsille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se kasvattaa lapsista erilaisia kun olosuhteet ja lähtökohdat ovat eri. Esimerkiksi maalla on vähemmän kodin ulkopuolisia harraste ja vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä kavereiden luo on pidempi välimatka jota niitä pääsee näkemään harvoin ja enemmän aikaa vietetään kotona vanhempien kanssa ja itsekseen jos ei ole sisaruksia leikkitovereina. Maalla kasvaneet lapset saattavat nauttia myös vähemmän luonnossa olemisesta sillä se on heille arkista toisin kuin kaupungissa kasvaneet lapset joille luontoon pääseminen on erikois kokemus. Maalla on myös usein se että varsinkin maatalojen lapset ovat niitä jotka eivät välttämättä ole koskaan saattaneet käydä huvipuistossa tai ulkomailla kun vanhempien rahat on tilassa kiinni. Kaupungissa eläväm lapsen on helppo käydä huvipuistossa vaikka joka päivä kun Linnanmäki sijaitsee naapurissa. Maalla lapsille ei useimmiten anneta viikko tai kuukausi rahaa ollenkaan kun taas kaupungissa raha on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus, joten maalla ja kaupungissa kasvaneen lapsen rahankäsittelytaidotkin voivat olla hyvin erilaiset. Teini-ikäiselle vanhemmat hankkivat todella usein myös sen mopon herkemmin maaseudulla pitkien etäosyyksien ja välimatkojen takia kun taas kaupungissa mopo jää harvemman teinin huvitukseksi ja nuoriso käyttää kulkemiseen enemmän julkisia joita maaseudulla ei ole ollenkaan.
Merkittävimmät erot kulttuurissa, liikkumisessa, välimatkoissa, kasvuympäristössä, kaverisuhteissa sekä harraste- ja vapaa-ajantoiminnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No riippuu niin paljon kaikesta. Minun maalta olevat oppilaat ovat kyllä rempseitä luonnonlapsia. Toisaalta niin on jotkut esikaupunkialueella kasvaneetkin. Kasvatuksella ja perheellä on niin paljon vaikutusta. Mutta ehkä maalta löytyy enemmän luonnonläheisiä maat jalassa olevia perheitä. Takuuseen mistään ei voi kuitenkaan mennä.
Mikä kysymys! Tietenkin ovat. Käy maalla ja kaupungissa, niin näet. Aloitusta en lue.
Onhan kaupungissa kasvaneet aika peukalo keskentä kämmentä. Ei onnistu pienetkään korjaukset/remontit/huollot jne. Muutenkin aika vierantuneita luonnosta.
Sellaista kuntaa et tule löytämään, jossa ei olisi somesta ja muodista kiinnostuneita tyttöjä.
Miettikää työmatkat, toiveet alueelle ja talolle, mihin teillä on varaa.. ja koti sen mukaan.
Meillä sama pohdinnassa. Lapset ihan luonnonlapsia, yhtään ei kiinnosta mitkään voimistelut, soittotunnit, luistelut ja lätkät sun muut mitä kaveripiirin kaikki muksut tuntuvat harrastavan. Nyt kantakaupungissa asuessa heille sopivat harrastukset vaan eivät oikein onnistu. Muutto maalle olisi ihanaa!
Maaseutukoulu vai kaupunkiloulu?
Maalla on lasten hyvä olla. Eli sinne.
Kavereita löytyy joka paikasta.
No se on pikkupaikkakunnalla ja pikkukoulussa vähän arpapeliä että löytyykö sitä samanhenkistä porukkaa. Kun sitä "tarjontaa" on kavereissa vähemmän, ei ole niin selkeää että jokaiselle löytyy se "sielunkumppani". Toki jos on melko keskivertoihminen niin varmasti löytää seuraa. Mutta on hyvä syy miksi ne vähän massasta poikkeavat ihmiset yleensä muuttavat aikuistuttuaan maalta kaupunkiin.