Parisuhdeleirin tehtävä: millä %:lla uskot, että olette loppuelämän yhdessä?
Ruotsin telkkarissa tuli jokin parisuhdeleiri-ohjelma, jossa illan päätteeksi oli ”sanningens ögonblick”.
Siinä parit kirjoittivat kädessään olevalle pienelle taululle, selin toisiinsa, sen prosentin jonka varmuudella uskoo , että olemme loppuelämän yhdessä tämän puolison kanssa.
No, nehän oli alunperinkin lähteneet sinne leirille parantamaan suhdettaan.
Tuli sellaisia % kuten 60%, 70%, 65%, ja jopa yksi pari oli 80/90% vastaus.
Kunnes yksi mies näytti taulunsa kirjoittaman 25%! Tyttöystävä oli laittanut 50%. Ja se tyttis oli tyrmistynyt, ja ihan raivona!
Olisin kyllä minäkin.
Minkälsisia prosentteja laittaisitte itse?
Meillä tulisi molemmilta 100%, ehkä jopa 110%.
Kommentit (56)
Se on ihan fifty-sixty miten käy, mutta elämä on laiffii ja huominen on aina tulevaisuutta.
Ajattelin nelikymppisenä naiivisti sen olevan 100%. Sen jälkeen meni parikymmentä vuotta, eikä kyllä tullut mieleenkään erota. Nyt kuuskymppisenä sanoisin että se on noussut 110%iin. Tästä 100% siksi että rakastan puolisoani sovimme hyvin yhteen sekä arvojen puolesta, henkisesti että jopa aina välillä fyysisesti ja 10% lisäbonus siitä että jäljellä olevia vuosia on ehkä vain parikymmentä sekä siitä että ulkonäön rapistuessa kiusauksia tulee vähemmän :D
No en mä osaisi tollaseen vastata. Sataa prosenttia en ainakaan laittaisi, koska ei sellaista suhdetta voisi ollakaan josta voisin täysin varmasti sanoa että ollaan loppuelämä yhdessä. Loppuelämää kuitenkin parhaimmillaan 70 vuotta jäljellä, siinä ajassa voi tapahtua mitä vaan.
Kas kun tuota ei voi ennustaa. Joten milloinkaan ei voi sanoa 100%.
Vaikka nyt just nyt tällä hetkellä on kaikki niin ok ja hyvin kuin olla voi, saattaa ero tulla vielä vanhemmallakin iällä.
60 vuotiaatkin ihmiset eroavat.
Vaikka luulemme tuntevamme sen kumppanin niin pohjia myöten, koskaan ei kuitenkaan voi tietää mitä hän sisimmissään ajattelee, tai ihastuu ja jopa rakastuu toiseen niin syvästi, että ero tulee.
Mikään ei ole tässä elämässä koskaan varmaa. Ei mikään.
Kai se on 100% jos näillä spekseillä mennään, mutta jos voitan lotossa, akka ja auto lähtee vaihtoon saman tien!
Vierailija kirjoitti:
No en mä osaisi tollaseen vastata. Sataa prosenttia en ainakaan laittaisi, koska ei sellaista suhdetta voisi ollakaan josta voisin täysin varmasti sanoa että ollaan loppuelämä yhdessä. Loppuelämää kuitenkin parhaimmillaan 70 vuotta jäljellä, siinä ajassa voi tapahtua mitä vaan.
Kyllä mä ajattelen, että se on oltava 100% tai sitten suhteessa on ongelmia jotka pitää hoitaa,ja jos ei siihen riitä intoa miin turha sitten jatkaa.
Olen naimisissa ja tasan varmasti vastaan100%. Ja oletan kyllä että mies piirtää saman lukeman myös.
Miksi me edes oltais naimisissa jos ei olla sitoutuneita ja uskota meihin??
Sanoisin kans 25%, mieheltä kysyttynä voisi olla jotain ihan muuta....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en mä osaisi tollaseen vastata. Sataa prosenttia en ainakaan laittaisi, koska ei sellaista suhdetta voisi ollakaan josta voisin täysin varmasti sanoa että ollaan loppuelämä yhdessä. Loppuelämää kuitenkin parhaimmillaan 70 vuotta jäljellä, siinä ajassa voi tapahtua mitä vaan.
Kyllä mä ajattelen, että se on oltava 100% tai sitten suhteessa on ongelmia jotka pitää hoitaa,ja jos ei siihen riitä intoa miin turha sitten jatkaa.
Olen naimisissa ja tasan varmasti vastaan100%. Ja oletan kyllä että mies piirtää saman lukeman myös.
Miksi me edes oltais naimisissa jos ei olla sitoutuneita ja uskota meihin??
Voi tyttörukka.
Voi olla vaikka miten sitoutunut ja on lapsia ja asiat puhellaan läpi.
Mutta kun ihmisillä on ne tunteet.
Juuri kaltaisellesi ihmiselle ero tulee kuin kuin salama kirkkaalta taivaalta, koska et edes ajatustasolla ota sellaista huomioon, sisimmässäsi.
Miten sitoutuneimmat ja onnellisimmilta näyttävätkin avioliitot ovat hajoneet uskottomuuteen ja uuden rakkauden löytymiseen.
Todennäköisyys 99% antaa erolle mahdollisuuden. 100% ei anna.
Jos yhdessä rakastuneena päättää ettei koskaan eroa ja pitää päätöksestä kiinni myös niinä vaikeina aikoina, ei eroa tule.
5%'ja 99% on se ja sama. Erolle on mahdollisuus.
Mä sanoisin ehkä 40 % ja siitäkin suurin osa tulee siitä, että viimeiset 10 vuotta on ollut sellaista suossa tarpomista, mentaliteetilla että kerran naimisiin on menty, niin naimisissa pysytään. Siis kun ei tähän mennessä ole saatu erotuksi, niin saadaanko myöhemminkään, vaikka ihan hirveät kymmenen vuotta on ollutkin...
Typerä kysmys noin matematiikan kannalta. Todennäköisyys on tietenkin 50 %. Joko erotaan tai ei.
Suomalaiset naiset ovat liian varmoja avio/avomiehistään.
Heille ei tule edes mieleen, että tuo tavallinen tallaaja, tuo mun arkipäiväinen mieheni saattaisi kelvata muillekin naisillekin.
Siksi niin monet naiset tälläkin palsalla itkee eroaan ja kertovat miten paljon on rakkautta itsellä jäljellä, mutta mies ihastui toiseen.
Kun missään vaiheessa ei osata ottaa huomioon sitä, että ero on aina mahdollinen.
Kantsis lukea jokin ihmisuhde-tai rakkauselämästä kirjoitettu psykologinen kirja, joissa näistä asioista kerrotaan selko suomella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en mä osaisi tollaseen vastata. Sataa prosenttia en ainakaan laittaisi, koska ei sellaista suhdetta voisi ollakaan josta voisin täysin varmasti sanoa että ollaan loppuelämä yhdessä. Loppuelämää kuitenkin parhaimmillaan 70 vuotta jäljellä, siinä ajassa voi tapahtua mitä vaan.
Kyllä mä ajattelen, että se on oltava 100% tai sitten suhteessa on ongelmia jotka pitää hoitaa,ja jos ei siihen riitä intoa miin turha sitten jatkaa.
Olen naimisissa ja tasan varmasti vastaan100%. Ja oletan kyllä että mies piirtää saman lukeman myös.
Miksi me edes oltais naimisissa jos ei olla sitoutuneita ja uskota meihin??Voi tyttörukka.
Voi olla vaikka miten sitoutunut ja on lapsia ja asiat puhellaan läpi.
Mutta kun ihmisillä on ne tunteet.
Juuri kaltaisellesi ihmiselle ero tulee kuin kuin salama kirkkaalta taivaalta, koska et edes ajatustasolla ota sellaista huomioon, sisimmässäsi.
Miten sitoutuneimmat ja onnellisimmilta näyttävätkin avioliitot ovat hajoneet uskottomuuteen ja uuden rakkauden löytymiseen.
Tunteettomat ihmiset pettävät.
OT, mutta toi 110% on niin typerä ilmaus tässä tilanteessa kuin vain voi olla. AV-mammoilla ei taaskaan ole mitään tajua todennäköisyyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en mä osaisi tollaseen vastata. Sataa prosenttia en ainakaan laittaisi, koska ei sellaista suhdetta voisi ollakaan josta voisin täysin varmasti sanoa että ollaan loppuelämä yhdessä. Loppuelämää kuitenkin parhaimmillaan 70 vuotta jäljellä, siinä ajassa voi tapahtua mitä vaan.
Kyllä mä ajattelen, että se on oltava 100% tai sitten suhteessa on ongelmia jotka pitää hoitaa,ja jos ei siihen riitä intoa miin turha sitten jatkaa.
Olen naimisissa ja tasan varmasti vastaan100%. Ja oletan kyllä että mies piirtää saman lukeman myös.
Miksi me edes oltais naimisissa jos ei olla sitoutuneita ja uskota meihin??
Kyllä mä olen sitoutunut ja uskon suhteeseemme, mutta en silti voi sanoa että sataprosenttisen varmasti olisimme loppuelämän yhdessä, koska vuosikymmenien aikana voi tapahtua mitä tahansa. Minusta se on vain realismia että ihmissuhteista ei voi koskaan olla sataprosenttisen varma.
Mun puolelta varmaan 90 % (never say never) mutta mieheltä kysyessä riippuu ihan hetkestä, mihin suuntaan herran tuuliviiri sattuu lepattamaan, printtaileeko hän avioeropapereita vai ottaako mun nimeä tatskana ihoonsa, räyhääkö hän muuttavansa pois vai suunnitteleeko eläkepäiviksi yhdessä ulkomaille muuttoa... eli suhahtelee varmasta nollasta sataan millä hetkellä satut kysymään... onko rasittavaa, no joo mutta en noita oikeen kommentoi, hymistelen vaan ja tasaantuu siitä itekseen. Mun mielestä meillä menee loistavasti :D
Vierailija kirjoitti:
Typerä kysmys noin matematiikan kannalta. Todennäköisyys on tietenkin 50 %. Joko erotaan tai ei.
Tässä 50 % pyörivät sitten samat tyypit yhä uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Mun puolelta varmaan 90 % (never say never) mutta mieheltä kysyessä riippuu ihan hetkestä, mihin suuntaan herran tuuliviiri sattuu lepattamaan, printtaileeko hän avioeropapereita vai ottaako mun nimeä tatskana ihoonsa, räyhääkö hän muuttavansa pois vai suunnitteleeko eläkepäiviksi yhdessä ulkomaille muuttoa... eli suhahtelee varmasta nollasta sataan millä hetkellä satut kysymään... onko rasittavaa, no joo mutta en noita oikeen kommentoi, hymistelen vaan ja tasaantuu siitä itekseen. Mun mielestä meillä menee loistavasti :D
Onko miehelläsi joku mt häiriö? Kaksisuuntainen?
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyys 99% antaa erolle mahdollisuuden. 100% ei anna.
Jos yhdessä rakastuneena päättää ettei koskaan eroa ja pitää päätöksestä kiinni myös niinä vaikeina aikoina, ei eroa tule.5%'ja 99% on se ja sama. Erolle on mahdollisuus.
Siis milloin vaikeina aikoina?
Mitä ne vaikeat ajat ovat?
Ulkoisesti kaikki voi olla mitä parhaimmin, mutta jos toinen puolisko tosissaan rakastuu johon kuhun muuhun, hän totisesti eroaa.
Eroaa siksi, ettei niitä tunteita ole enää jäljellä siihen nykyiseen puolisoon ollenkaan.
Meilläkin 100%.