Parisuhdeleirin tehtävä: millä %:lla uskot, että olette loppuelämän yhdessä?

jos nainen näyttäisi 100 ja mies 99 niin nainen eroaisi heti kun kamerat sammuu :D

Itse en uskaltaisi laittaa yli 40%, nykyaikaa kun katsoo niin ero tulee heti jos kaikki ei ole täydellistä

90%, 10% varaan siihen että toinen meistä kuolee pikaisesti, ja toinen viettää loppuelämän ilman toista.

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan fifty-sixty miten käy, mutta elämä on laiffii ja huominen on aina tulevaisuutta.

Yleensä elämäkin on ihmisen parasta aikaa.

Kuolleena on tylsää.

Vierailija kirjoitti:

90%, 10% varaan siihen että toinen meistä kuolee pikaisesti, ja toinen viettää loppuelämän ilman toista.

Varsin pahaenteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en mä osaisi tollaseen vastata. Sataa prosenttia en ainakaan laittaisi, koska ei sellaista suhdetta voisi ollakaan josta voisin täysin varmasti sanoa että ollaan loppuelämä yhdessä. Loppuelämää kuitenkin parhaimmillaan 70 vuotta jäljellä, siinä ajassa voi tapahtua mitä vaan.

Kyllä mä ajattelen, että se on oltava 100% tai sitten suhteessa on ongelmia jotka pitää hoitaa,ja jos ei siihen riitä intoa miin turha sitten jatkaa.

Olen naimisissa ja tasan varmasti vastaan100%. Ja oletan kyllä että mies piirtää saman lukeman myös.

Miksi me edes oltais naimisissa jos ei olla sitoutuneita ja uskota meihin??

Asiaa voi lähestyä myös muista näkökulmista.

Luonnontieteilijänä tuppaan ajattelemaan, että 100 % todennäköisyys ei ole tällaisessa asiassa mahdollinen. Elämässä on niin monta muuttujaa, että todennäköisyys on väistämättä alle 100 %.

Entäpä jos toinen puoliso katoaa ulkomaan reissulla ja julistetaan kuolleeksi? Toinen jatkaa elämäänsä ja menee uudelleen naimisiin. Sitten kadonnut löytyykin jostain muistinsa menettäneenä Pohjois-Koreasta. Tämän todennäköisyys on tietysti häviävän pieni, mutta ei mahdoton (todennäköisyys on yli 0 %). Tämä taas tarkoittaa, että yhdessä pysymisen todennäköisyys on alle 100 %.

Omalle suhteelleni antaisin todennäköisyydeksi 95 % eli annan pienen todennäköisyyden erilaisille tapahtumille, jotka voisivat erottaa meidät. Uskon kuitenkin vahvasti, että ilman mullistavia tapahtumia pysymme yhdessä ja arkipäivässä lähden siitä että pysymme aina yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

100 % molemmilla. Mistäkö tiedän? a) meidän seksihalut ja -tarpeet kohtaavat täydellisesti b) miellytämme toisiamme ulkoisesti c) saamme toisemme nauramaan d) arvomaailmamme on sama

Jos nuo ovat edellytyksiä yhdessä pysymiselle, näen monia riskejä, jotka voisivat teidät ajaa erilleen:

a) toisen halvaantuminen, paha masennus tai miehen impotenssi jne.

b) ulkonäön rupsahtaminen vanhenemisen myötä

d) arvomaailman muuttuminen esimerkiksi toisen höyrähtäessä new age -lahkoon tms.

Todennäköisyys on siis selkeästi alle 100 %.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

100 % molemmilla. Mistäkö tiedän? a) meidän seksihalut ja -tarpeet kohtaavat täydellisesti b) miellytämme toisiamme ulkoisesti c) saamme toisemme nauramaan d) arvomaailmamme on sama

Näiden perusteella todennäköisyytenne on noin 25%. Mistäkö tiedän? Koska seksihalut ja -tarpeet tulevat muuttumaan elämän aikana useita kertoja, enteilee pahaa jos suhde perustuu sille odotukselle, että ne ovat koko ajan samat yhtäaikaa molemmilla. Myös ulkoiselle miellyttävyydelle perustuva suhde tulee todennäköisesti päättymään, koska ulkonäkö rapistuu molemmilla. Ja samoin tulevat muuttumaan myös arvomaailmat ja olemaan erit elämän eri vaiheissa. 

25% todennäköisyyden saatte siitä, että saatte toisenne nauramaan :) Se on hyvä.

Itse jos haluaisin parantaa loppuiän suhteen mahdollisuuksia, panostaisin sopeutumiskykyyn ja siihen ettei lyö asioita liiaksi lukkoon etukäteen.

Mun pitää näyttää tää viestiketju miehelle illalla :-D Ihana ennustajaeukko palstalla <3 

Juu näytä, mut tää ei siis oo tarkoitus olla mikään "ennustus", vaan arvio siitä miten todennäköisesti juuri nuo luettelemasi asiat sitovat ihmisiä vuosikymmeniä kestävään suhteeseen. Tämä arvio siis koskee tilannetta, jossa nämä asiat ovat suhteen tärkeimmät peruspilarit. Todennäköisesti kuitenkin suhteessanne on muita asioita, jotka kestävät paremmin aikaa kuin nuo luettelemasi. Ja jos ei ole, niitä voi kehittää. Vaikutat sen verran nuorelta että loppuelämän suhteen rakentelemiseen on hyvin aikaa :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

100 % molemmilla. Mistäkö tiedän? a) meidän seksihalut ja -tarpeet kohtaavat täydellisesti b) miellytämme toisiamme ulkoisesti c) saamme toisemme nauramaan d) arvomaailmamme on sama

Näiden perusteella todennäköisyytenne on noin 25%. Mistäkö tiedän? Koska seksihalut ja -tarpeet tulevat muuttumaan elämän aikana useita kertoja, enteilee pahaa jos suhde perustuu sille odotukselle, että ne ovat koko ajan samat yhtäaikaa molemmilla. Myös ulkoiselle miellyttävyydelle perustuva suhde tulee todennäköisesti päättymään, koska ulkonäkö rapistuu molemmilla. Ja samoin tulevat muuttumaan myös arvomaailmat ja olemaan erit elämän eri vaiheissa. 

25% todennäköisyyden saatte siitä, että saatte toisenne nauramaan :) Se on hyvä.

Itse jos haluaisin parantaa loppuiän suhteen mahdollisuuksia, panostaisin sopeutumiskykyyn ja siihen ettei lyö asioita liiaksi lukkoon etukäteen.

Mun pitää näyttää tää viestiketju miehelle illalla :-D Ihana ennustajaeukko palstalla <3 

Juu näytä, mut tää ei siis oo tarkoitus olla mikään "ennustus", vaan arvio siitä miten todennäköisesti juuri nuo luettelemasi asiat sitovat ihmisiä vuosikymmeniä kestävään suhteeseen. Tämä arvio siis koskee tilannetta, jossa nämä asiat ovat suhteen tärkeimmät peruspilarit. Todennäköisesti kuitenkin suhteessanne on muita asioita, jotka kestävät paremmin aikaa kuin nuo luettelemasi. Ja jos ei ole, niitä voi kehittää. Vaikutat sen verran nuorelta että loppuelämän suhteen rakentelemiseen on hyvin aikaa :) 

No mä oon 50 ja mies 40 - mainitsinkin tuolla ylempänä. Siksi olen asiastani niin varma, kun meillä molemmilla on omat suomme ollut tarvottavana - minä mm. jäänyt leskeksi nuorena. Kirjoitin nuo omat "kriteerini" töiden lomassa kiireessä ilman sen kummempia perusteluja. Siksi käsitys jää varmaan hataraksi ja pinnalliseksi. Mutta edelleen seison sen 100 %:n edessä. 

Todennäköisyydet on monella hukassa. Mitä kuvittelette 110 %:lla, että olette yhdessä myös inkarnoituneena uuteen elämään.

Ja loppuelämä ei tarkoita sitä, että kuollaan yhtä aikaa vaan siihen asti kun ensimmäiseksi kuoleva kuolee ja siihen kyllä on 100 % mahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisyys 99% antaa erolle mahdollisuuden. 100% ei anna.
Jos yhdessä rakastuneena päättää ettei koskaan eroa ja pitää päätöksestä kiinni myös niinä vaikeina aikoina, ei eroa tule.

5%'ja 99% on se ja sama. Erolle on mahdollisuus.

Siis milloin vaikeina aikoina?

Mitä ne vaikeat ajat ovat?

Ulkoisesti kaikki voi olla mitä parhaimmin, mutta jos toinen puolisko tosissaan rakastuu johon kuhun muuhun, hän totisesti eroaa.

Eroaa siksi, ettei niitä tunteita ole enää jäljellä siihen nykyiseen puolisoon ollenkaan.

No ei välttämättä eroa. On ihan yhtä hupsua sanoa, että tuosta syystä varmasti eroaa kuin että 100 % varmuudella ei eroa.

Toiset painottavat enemmän muita asioita kuin tunteita, esimerkiksi velvollisuutta tai jos eroaminen kaataisi talouden ja romahduttaisi elintason, niin ei välttämättä halua lähteä siihen rakastuneenakaan. Mutta kaikki on tietysti mahdollista, minkä takia todennäköisyys pysyä yhdessä on alle 100 %.

Mulle olis kyllä toisen antamana tuo 100 % ihan yhtä pelottava kun 25 %. Ei anna hyvää eikä realistista kuvaa. Kukaan ei voi olla 100 % varma, niin se vaan on.

Oikeastaan jos miettii se 100 % on vähän törkeääkin sen toisen osapuolen kannalta.

Jos kysymys olisi millä todennäköisyydellä itse tulet/et tule laittamaan eroa vireille eli millä todennäköisyydellä sinä eroat puolisostasi 100 % olisi reilumpi, joskin siltikin epärealistinen, lukema.

Ei ne salarakkaat ole ainoa muutos suhteessa. Puoliso voi alkaa väkivaltaiseksi, muuttua täysin passiiviseksi kaikkien asioiden suhteen, käyttää päihteitä ongelmaksi saakka jne jne. Varsinkin jos on lapsia, on vanhemman velvollisuus turvata lasten kasvu ja kehitys.

Olen nähnyt niin monen "varman parin" eron, etten jaksa noita 100 %. Itsekin elän tällaisessa "varmassa parisuhteessa", kaikkien mielestä täydellisessä. Ja onhan meillä asiat hyvin, en sitä sano, mutta ei tätä pidä itsestään selvänä ottaa. Joka päivä pitäis haluta valita toinen uudestaan ja uudestaan. Joka päivä pitäisi olla itse se hyvä valinta toisen silmissä. Se on sitä oikeaa rakkautta ja sitoutumista. Eikä se et ku kerran päätettiin, ni ei tuo toinen lähde vaikka tekisin mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

100 % molemmilla. Mistäkö tiedän? a) meidän seksihalut ja -tarpeet kohtaavat täydellisesti b) miellytämme toisiamme ulkoisesti c) saamme toisemme nauramaan d) arvomaailmamme on sama

Et sitten listannut mitään mikä tarkoittaisi just teidän varmaa yhdessäoloa. Jos multa kysyttäis noilla spekseillä, sanoisin 70%. Ai miksi? Koska a) monen muunkin vastaantulevan seksihalut kohtaa teidän kanssa b) ulkoinen miellyttäminen ei tarkoita mitään ja katso kohta a) c) katso kohta a) ja d)katso edellä olevat

Sellasta

Ööö, no meidän molempien mittapuun mukaan on - tosi yksinkertaista hei. Todella harvalla on tällaiset seksihalut ja samat kiinnostuksen kohteet tällä saralla. Mies on joskus nauranutkin kun juteltiin pettämisestä, että miksi ihmeessä lähtisi ajelemaan ladalla kun on mersu kotona.  Harva pari nauraa näin huonolle ja kuivalle huumorille mille me nauretaan. Meistä molemmista on siis tärkeää, että puoliso saa toisen nauramaan. Ja samanlaista arvomaailmaakaan ei ihan heti tule vastaan. Ulkonäkö rapistuu vuosien saatossa mutta kumpikin näkee toisessa sen saman ihanan kuin mikä oli kun 10 v sitten kohdattiin.

Sä arvostelija taidat olla aaveelaiselle tyypillinen average jane, joka et ikinä tuu elämään näin ihanassa parisuhteessa, koska sun perusoletus on, että sellaisia ei ole.

Anteeksi, mutta sä vaan kaivat kuoppaa syvemmälle. Tuo ei kuulosta siltä miltä yhdessä kauan olleen suhde kuulostaa.

P.S. Saat miehesi kuulostamaan sovinistilta (erehdyttävästi tulee mieleen eräs tosi-tv-”tähti”)

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisyys 99% antaa erolle mahdollisuuden. 100% ei anna.

Jos yhdessä rakastuneena päättää ettei koskaan eroa ja pitää päätöksestä kiinni myös niinä vaikeina aikoina, ei eroa tule.

5%'ja 99% on se ja sama. Erolle on mahdollisuus.

Minä olen aikoinani vastannut av:lla tällaiseen ketjuun, että uskon meidän olevan yhdessä 99,9 prosenttisesti. Olisin sanonut 100 prosenttia, mutta en kehdannut muiden vastausten takia.

Neljä kuukautta myöhemmin 20-vuotinen avioliittomme kaatui miehen sivusuhteeseen.

Tarinan opetus: et pysty päättämään toisen puolesta.

Realistisesti ajateltuna kenenkään vastaus ei olisi 100%, koska siitä ei ole mitään takeita, että vaikka puolisoaan kuinka rakastaisi nyt, oltaisiin aina yhdessä. Loppuelämä voi olla toiselle viisi vuotta ja sille jäljelle jääneelle vaikka nolla perään, niin ehkä vähän epämääräinen tuo loppuelämä määritelmänä muutenkin.

Omasta puolesta sanoisin tuon 25%. Todennäköisempää on, että erotaan kuin että ei erota. Niin kuin valtaosalle pareista tuntuu olevan nykyään. Mutta ei sitä tiedä, jos jostain mielen oikusta ei erottaisikaan, kun ei olla vielä tähänkään päivään mennessä erottu, vaikka olisi varmaan pitänyt.