Ylihysteeriset koronavauvavanhemmat
Siis mulle tuli täysin yllätyksenä, että on oikeasti iso osa korona-aikana lapsia saaneita jotka ei oo koskaan, ikinä vienyt lastaan sisätiloihin muuta kun omaan kotiin ja korkeintaan mummolaan ja neuvolaan. Ei leikkitreffejä, ei ruokakauppoja, ei minkäänlaisia kokemuksia ihmisilmoilla liikkumisesta.
Siis totta kai pitää olla varovaisia etenkin vauvojen kanssa, mutta miettikää! Suomessa kasvaa tällä hetkellä iso ryhmä lapsia jotka ei oo puolentoista vuoden ikään mennessä koskaan olleet missään yleisissä tiloissa tai vierailemassa jonkun toisen kodissa. Täällä kasvatetaan kovaa vauhtia järkyttävää määrää agorafobikkoja.
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kyllä oma vauvani viihtyi hyvin kahviloissa ja erilaisissa vauvatapaamisissa. Ihmetteli ja katseli tyytyväisenä muita ihmisiä. Sitten vuoden ikäisenä, kun lähti kävelemään ei enää viihtynyt paikallaan vaan olisi pitänyt koko ajan olla menossa.
Niin minunkin vauvani, ihan sylivauvalle tosin sinänsä varmaan ihan sama missä ollaan, mutta vaikkapa konttaava 7kk ikäinen kyllä jo yleensä nauttii siitä muskarista ja on tosi kiinnostunut muista lapsista. Samalla voi alkaa opetella leikkien perustaitoja esim lelujen jakamista ja sitä ettei toisen kädestä saa ottaa. Erityisen tärkeää se olisi niille esikoisvauvoille, useamman lapsen perheessä kaikki semmoinen tulee ihan luonnostaankin. Mutta toisaalta kyllä lapsi oppii myöhemminkin, helpompaa vaan mitä nuorempana tottuu hälyyn, muihin lapsiin ym., jos ei kertakaikkiaan pääse mihinkään. Mutta voisin kuvitella, että ne kaikkein tautipelkoisimmat vanhemmat on myös myöhemmin niitä varovaro-vanhempia, jotka eivät uskalla antaa lapsen liikkua, kiipeillä ja kokeilla rajojaan loukkaantumisen pelossa. Tästä ongelmastahan on kirjoiteltu jo paljon ennen koronaa, miten liika varovaisuus on haitallista lapsen kehitykselle.
Esikoisen kanssa monilla äideille on hirveä hätä, että nämä jäävät vaille jotain virikkeitä. Toisen lapsen kanssa harvemmin viitsii hötkyillä niin. Itse kiikutin esikoista vauvamuskarissa sun muualla kunnes lapsi Itse ilmaisi, että nyt riittää. Toista lasta en vienyt mihinkään vauva- ja taaperoharrastuksiin.
Arvaa kummalla näistä nykyään on soittoharrastus ja paljon kavereita?
Toki liikaa virikkeitä ei tartte olla, mutta että elinpiiri koostuu kodista, isovanhemmista ja neuvolasta on jo aika ekstremeä. Etenkin jos ei ole sisaruksia.
Olkiukko. Oletko ikinä kuullut ulkoilusta?
Ulkoilu on täysin eri asia kun sisällä yleisillä paikoilla oleminen. Kuten aloituksessakin sanotaan, tässä on kyse sisätiloista.
Mitä kaikkia sisätiloja vauva tarvitsee tullakseen täysijärkiseksi kansalaiseksi? Multa on varmaan mennyt ohi tämä kohta vauvaosaamisessa.
Ei tässä nyt ole kyse mistään listasta taas. On tutkittua, että lasten on hyvä nuoresta iästä lähtien tottua erilaisiin paikkoihin. Ulkoillessa ei valitettavasti voi tottua sisätiloihin ja niiden erilaiseen aistimaailmaan. Se ei tarkoita että ulkoilu ei olisi hyvä juttu, mutta monipuolisuus on tässä se avainsana. Eli ei ole mitään pakkolistaa, mutta mitä enempi erilaisia paikkoja sen parempi. Sekä sisällä että ulkona.
Ainakin 15 vuotta sitten kehotettiin välttelemään pienen vauvan kanssa kauppakeskuksia ja muita paikkoja, joissa on paljon ihmisiä varsinkin talviaikaan. Vauvalle riittää hyvin koti ja lähiympäristö.
Ehkä sitten kasvatin tietämättäni lapset kieroon. Hyvä tietää, että nykyään harrastetaan samaa niin ei ole yksin kieroon kasvaneita.
15 vuotta sitten asiat oli monella tavalla toisin. Silloin velli ei ollut kiellettyä, tuttien ergonomia nyt vähän niin ja näin, puhumattakaan ensikengistä! Ei ollut unikouluja ja itsenäisen unen tukemista, ei virallista sormiruokailua ja pedagogisia leikkejä. Itse siis lapset juuri sen ikäisiä. Asiat muuttuu, se että 15 vuotta sitten sanottiin että koti ja lähiympäristö riittää ei välttämättä päde enää. Ja voi se lähiympäristökin sisältää vaikka sen lähikaupan ja kirjaston.
Onko velli kiellettyä? Sitä myydään kaupoissa edelleen vauvoille. Miten kiellettyä ruokaa saa myydä?
Miten niin ei ollut unikoulua, sormiruokailua tai pedagogisia leikkejä tai ensikenkiä? Kaikkea tätä oli, usko tai älä.
Velliä ei ainakaan enää suositella eikä sitä kai kukaan aikaansa seuraava syötä. Ensikenkinä ei enää suositella niitä tukevia kenkiä mitä aiemmin, nykyään suositaan jalkojen vapaata liikettä. Eli kuten huomaat, sinun tietosi ovat vanhentuneita kun et edes tiedä nykysuosituksista.
Ei sillon 15 vuotta sitten suositeltu vellejä mutta ei ne olleet kiellettyjä sen enempää kuin nykyäänkään. Eikä ensikengiksi suositeltu jäykkiä kenkiä vaan ohutpohjaisia, ja jalan mukaan taipuvia. Että sun tiedot 15 vuoden takaisista suosituksista on vanhentuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän kuin sosiaalinen puoli tässä pitäisi huolestuttaa se, että vauvat elävät liian hygieenisesti eikä luontainen vastustukyky pääse kehittymään. Jossain vaiheessa ne lapset alkaa kuitenkin liikkua ulkomaailmassa, ja silloin niihin tarttuu jokainen mahdollinen kiertävä tauti kun vastustukykyä ei ole kehittynyt. Niinhän sitä sanotaan, että lasten pitäisi nuolla kengänpohjat kerran viikossa että pysyvät terveinä.
Jos lapsi saa ulkoilla ja temmeltää maassa ja koskea metsässä kaikenlaiseen, se nimenomaan saa niitä hyviä bakteereita, jotka parantavat immuunipuolustusta. Lemmikit on myös hyvä juttu.
On eri asia nuolla kuraiset kengänpohjat kuin hissin nappuloita. Ja sanonta muuten menee, että ne pitäisi nuolla päivittäin ne kengänpohjat.
Vanhemmat joka tapauksessa tuovat vieraita ihmispöpöjäkin kotiin, ja ne isovanhemmat.
Äitien tarpeesta se kyläluutana toimiminen pikkulapsiaikana tapahtuu, ei lapsen.
Ne ei edelleenkään ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan erilaisia kokemuksia tarvitaan.
Ja vaikka olisikin lopulta äidin tarpeesta, niin sehän lopulta kuitenkin palvelee lasta kun äiti voi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kyllä oma vauvani viihtyi hyvin kahviloissa ja erilaisissa vauvatapaamisissa. Ihmetteli ja katseli tyytyväisenä muita ihmisiä. Sitten vuoden ikäisenä, kun lähti kävelemään ei enää viihtynyt paikallaan vaan olisi pitänyt koko ajan olla menossa.
Niin minunkin vauvani, ihan sylivauvalle tosin sinänsä varmaan ihan sama missä ollaan, mutta vaikkapa konttaava 7kk ikäinen kyllä jo yleensä nauttii siitä muskarista ja on tosi kiinnostunut muista lapsista. Samalla voi alkaa opetella leikkien perustaitoja esim lelujen jakamista ja sitä ettei toisen kädestä saa ottaa. Erityisen tärkeää se olisi niille esikoisvauvoille, useamman lapsen perheessä kaikki semmoinen tulee ihan luonnostaankin. Mutta toisaalta kyllä lapsi oppii myöhemminkin, helpompaa vaan mitä nuorempana tottuu hälyyn, muihin lapsiin ym., jos ei kertakaikkiaan pääse mihinkään. Mutta voisin kuvitella, että ne kaikkein tautipelkoisimmat vanhemmat on myös myöhemmin niitä varovaro-vanhempia, jotka eivät uskalla antaa lapsen liikkua, kiipeillä ja kokeilla rajojaan loukkaantumisen pelossa. Tästä ongelmastahan on kirjoiteltu jo paljon ennen koronaa, miten liika varovaisuus on haitallista lapsen kehitykselle.
Esikoisen kanssa monilla äideille on hirveä hätä, että nämä jäävät vaille jotain virikkeitä. Toisen lapsen kanssa harvemmin viitsii hötkyillä niin. Itse kiikutin esikoista vauvamuskarissa sun muualla kunnes lapsi Itse ilmaisi, että nyt riittää. Toista lasta en vienyt mihinkään vauva- ja taaperoharrastuksiin.
Arvaa kummalla näistä nykyään on soittoharrastus ja paljon kavereita?
Toki liikaa virikkeitä ei tartte olla, mutta että elinpiiri koostuu kodista, isovanhemmista ja neuvolasta on jo aika ekstremeä. Etenkin jos ei ole sisaruksia.
Olkiukko. Oletko ikinä kuullut ulkoilusta?
Ulkoilu on täysin eri asia kun sisällä yleisillä paikoilla oleminen. Kuten aloituksessakin sanotaan, tässä on kyse sisätiloista.
Mitä kaikkia sisätiloja vauva tarvitsee tullakseen täysijärkiseksi kansalaiseksi? Multa on varmaan mennyt ohi tämä kohta vauvaosaamisessa.
Ei tässä nyt ole kyse mistään listasta taas. On tutkittua, että lasten on hyvä nuoresta iästä lähtien tottua erilaisiin paikkoihin. Ulkoillessa ei valitettavasti voi tottua sisätiloihin ja niiden erilaiseen aistimaailmaan. Se ei tarkoita että ulkoilu ei olisi hyvä juttu, mutta monipuolisuus on tässä se avainsana. Eli ei ole mitään pakkolistaa, mutta mitä enempi erilaisia paikkoja sen parempi. Sekä sisällä että ulkona.
Ainakin 15 vuotta sitten kehotettiin välttelemään pienen vauvan kanssa kauppakeskuksia ja muita paikkoja, joissa on paljon ihmisiä varsinkin talviaikaan. Vauvalle riittää hyvin koti ja lähiympäristö.
Ehkä sitten kasvatin tietämättäni lapset kieroon. Hyvä tietää, että nykyään harrastetaan samaa niin ei ole yksin kieroon kasvaneita.
15 vuotta sitten asiat oli monella tavalla toisin. Silloin velli ei ollut kiellettyä, tuttien ergonomia nyt vähän niin ja näin, puhumattakaan ensikengistä! Ei ollut unikouluja ja itsenäisen unen tukemista, ei virallista sormiruokailua ja pedagogisia leikkejä. Itse siis lapset juuri sen ikäisiä. Asiat muuttuu, se että 15 vuotta sitten sanottiin että koti ja lähiympäristö riittää ei välttämättä päde enää. Ja voi se lähiympäristökin sisältää vaikka sen lähikaupan ja kirjaston.
Onko velli kiellettyä? Sitä myydään kaupoissa edelleen vauvoille. Miten kiellettyä ruokaa saa myydä?
Miten niin ei ollut unikoulua, sormiruokailua tai pedagogisia leikkejä tai ensikenkiä? Kaikkea tätä oli, usko tai älä.
Ensikengät oli ihan toisenlaisia kuin nykyään suositellaan, samoin unikoulut ja vaikkapa turvaistuimet. Sormiruokailukin on nykyään ihan erilaista kuin se että annettiin vähän jotain hedelmäpaloja tai kuivaa ruisleipää syötäväksi. Asiat ja suositukset on ihan oikeasti muuttunut.
Kerrotko miten nykyajan ensikengät poikkeaa niistä oman teinini aikanaan käyttämistä Superfit-merkkisistä ensikengistä? Miten turvaistuimet on muuttuneet, kun ne samat joita sillon käytettiin on yhä myynnissä, toki eri vuosimallina mutta käytännössä samoja tuotteita. Tai miten se sormiruokailu on muuttunut?
" Yleinen paikka" lienee ostokeskus - se ei ole ulkoilua lapsen kanssa.
Lapset kasvaisivat terveiksi päältään ja kropaltaan kun saisivat viettää ensimmäiset vuotensa maalla, pääasiassa ulkona vilistäen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kyllä oma vauvani viihtyi hyvin kahviloissa ja erilaisissa vauvatapaamisissa. Ihmetteli ja katseli tyytyväisenä muita ihmisiä. Sitten vuoden ikäisenä, kun lähti kävelemään ei enää viihtynyt paikallaan vaan olisi pitänyt koko ajan olla menossa.
Niin minunkin vauvani, ihan sylivauvalle tosin sinänsä varmaan ihan sama missä ollaan, mutta vaikkapa konttaava 7kk ikäinen kyllä jo yleensä nauttii siitä muskarista ja on tosi kiinnostunut muista lapsista. Samalla voi alkaa opetella leikkien perustaitoja esim lelujen jakamista ja sitä ettei toisen kädestä saa ottaa. Erityisen tärkeää se olisi niille esikoisvauvoille, useamman lapsen perheessä kaikki semmoinen tulee ihan luonnostaankin. Mutta toisaalta kyllä lapsi oppii myöhemminkin, helpompaa vaan mitä nuorempana tottuu hälyyn, muihin lapsiin ym., jos ei kertakaikkiaan pääse mihinkään. Mutta voisin kuvitella, että ne kaikkein tautipelkoisimmat vanhemmat on myös myöhemmin niitä varovaro-vanhempia, jotka eivät uskalla antaa lapsen liikkua, kiipeillä ja kokeilla rajojaan loukkaantumisen pelossa. Tästä ongelmastahan on kirjoiteltu jo paljon ennen koronaa, miten liika varovaisuus on haitallista lapsen kehitykselle.
Esikoisen kanssa monilla äideille on hirveä hätä, että nämä jäävät vaille jotain virikkeitä. Toisen lapsen kanssa harvemmin viitsii hötkyillä niin. Itse kiikutin esikoista vauvamuskarissa sun muualla kunnes lapsi Itse ilmaisi, että nyt riittää. Toista lasta en vienyt mihinkään vauva- ja taaperoharrastuksiin.
Arvaa kummalla näistä nykyään on soittoharrastus ja paljon kavereita?
Toki liikaa virikkeitä ei tartte olla, mutta että elinpiiri koostuu kodista, isovanhemmista ja neuvolasta on jo aika ekstremeä. Etenkin jos ei ole sisaruksia.
Olkiukko. Oletko ikinä kuullut ulkoilusta?
Ulkoilu on täysin eri asia kun sisällä yleisillä paikoilla oleminen. Kuten aloituksessakin sanotaan, tässä on kyse sisätiloista.
Mitä kaikkia sisätiloja vauva tarvitsee tullakseen täysijärkiseksi kansalaiseksi? Multa on varmaan mennyt ohi tämä kohta vauvaosaamisessa.
Ei tässä nyt ole kyse mistään listasta taas. On tutkittua, että lasten on hyvä nuoresta iästä lähtien tottua erilaisiin paikkoihin. Ulkoillessa ei valitettavasti voi tottua sisätiloihin ja niiden erilaiseen aistimaailmaan. Se ei tarkoita että ulkoilu ei olisi hyvä juttu, mutta monipuolisuus on tässä se avainsana. Eli ei ole mitään pakkolistaa, mutta mitä enempi erilaisia paikkoja sen parempi. Sekä sisällä että ulkona.
Ainakin 15 vuotta sitten kehotettiin välttelemään pienen vauvan kanssa kauppakeskuksia ja muita paikkoja, joissa on paljon ihmisiä varsinkin talviaikaan. Vauvalle riittää hyvin koti ja lähiympäristö.
Ehkä sitten kasvatin tietämättäni lapset kieroon. Hyvä tietää, että nykyään harrastetaan samaa niin ei ole yksin kieroon kasvaneita.
15 vuotta sitten asiat oli monella tavalla toisin. Silloin velli ei ollut kiellettyä, tuttien ergonomia nyt vähän niin ja näin, puhumattakaan ensikengistä! Ei ollut unikouluja ja itsenäisen unen tukemista, ei virallista sormiruokailua ja pedagogisia leikkejä. Itse siis lapset juuri sen ikäisiä. Asiat muuttuu, se että 15 vuotta sitten sanottiin että koti ja lähiympäristö riittää ei välttämättä päde enää. Ja voi se lähiympäristökin sisältää vaikka sen lähikaupan ja kirjaston.
Onko velli kiellettyä? Sitä myydään kaupoissa edelleen vauvoille. Miten kiellettyä ruokaa saa myydä?
Miten niin ei ollut unikoulua, sormiruokailua tai pedagogisia leikkejä tai ensikenkiä? Kaikkea tätä oli, usko tai älä.
Velliä ei ainakaan enää suositella eikä sitä kai kukaan aikaansa seuraava syötä. Ensikenkinä ei enää suositella niitä tukevia kenkiä mitä aiemmin, nykyään suositaan jalkojen vapaata liikettä. Eli kuten huomaat, sinun tietosi ovat vanhentuneita kun et edes tiedä nykysuosituksista.
Ei sillon 15 vuotta sitten suositeltu vellejä mutta ei ne olleet kiellettyjä sen enempää kuin nykyäänkään. Eikä ensikengiksi suositeltu jäykkiä kenkiä vaan ohutpohjaisia, ja jalan mukaan taipuvia. Että sun tiedot 15 vuoden takaisista suosituksista on vanhentuneita.
Ihan turha tapella kun tosiasia on, että suositukset muuttuu. Esikoinen on nyt 16v, iltatähti kaksi vuotta. Ohjeistuksissa on todella isoja eroavaisuuksia monessakin asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kyllä oma vauvani viihtyi hyvin kahviloissa ja erilaisissa vauvatapaamisissa. Ihmetteli ja katseli tyytyväisenä muita ihmisiä. Sitten vuoden ikäisenä, kun lähti kävelemään ei enää viihtynyt paikallaan vaan olisi pitänyt koko ajan olla menossa.
Niin minunkin vauvani, ihan sylivauvalle tosin sinänsä varmaan ihan sama missä ollaan, mutta vaikkapa konttaava 7kk ikäinen kyllä jo yleensä nauttii siitä muskarista ja on tosi kiinnostunut muista lapsista. Samalla voi alkaa opetella leikkien perustaitoja esim lelujen jakamista ja sitä ettei toisen kädestä saa ottaa. Erityisen tärkeää se olisi niille esikoisvauvoille, useamman lapsen perheessä kaikki semmoinen tulee ihan luonnostaankin. Mutta toisaalta kyllä lapsi oppii myöhemminkin, helpompaa vaan mitä nuorempana tottuu hälyyn, muihin lapsiin ym., jos ei kertakaikkiaan pääse mihinkään. Mutta voisin kuvitella, että ne kaikkein tautipelkoisimmat vanhemmat on myös myöhemmin niitä varovaro-vanhempia, jotka eivät uskalla antaa lapsen liikkua, kiipeillä ja kokeilla rajojaan loukkaantumisen pelossa. Tästä ongelmastahan on kirjoiteltu jo paljon ennen koronaa, miten liika varovaisuus on haitallista lapsen kehitykselle.
Esikoisen kanssa monilla äideille on hirveä hätä, että nämä jäävät vaille jotain virikkeitä. Toisen lapsen kanssa harvemmin viitsii hötkyillä niin. Itse kiikutin esikoista vauvamuskarissa sun muualla kunnes lapsi Itse ilmaisi, että nyt riittää. Toista lasta en vienyt mihinkään vauva- ja taaperoharrastuksiin.
Arvaa kummalla näistä nykyään on soittoharrastus ja paljon kavereita?
Toki liikaa virikkeitä ei tartte olla, mutta että elinpiiri koostuu kodista, isovanhemmista ja neuvolasta on jo aika ekstremeä. Etenkin jos ei ole sisaruksia.
Olkiukko. Oletko ikinä kuullut ulkoilusta?
Ulkoilu on täysin eri asia kun sisällä yleisillä paikoilla oleminen. Kuten aloituksessakin sanotaan, tässä on kyse sisätiloista.
Mitä kaikkia sisätiloja vauva tarvitsee tullakseen täysijärkiseksi kansalaiseksi? Multa on varmaan mennyt ohi tämä kohta vauvaosaamisessa.
Ei tässä nyt ole kyse mistään listasta taas. On tutkittua, että lasten on hyvä nuoresta iästä lähtien tottua erilaisiin paikkoihin. Ulkoillessa ei valitettavasti voi tottua sisätiloihin ja niiden erilaiseen aistimaailmaan. Se ei tarkoita että ulkoilu ei olisi hyvä juttu, mutta monipuolisuus on tässä se avainsana. Eli ei ole mitään pakkolistaa, mutta mitä enempi erilaisia paikkoja sen parempi. Sekä sisällä että ulkona.
Ainakin 15 vuotta sitten kehotettiin välttelemään pienen vauvan kanssa kauppakeskuksia ja muita paikkoja, joissa on paljon ihmisiä varsinkin talviaikaan. Vauvalle riittää hyvin koti ja lähiympäristö.
Ehkä sitten kasvatin tietämättäni lapset kieroon. Hyvä tietää, että nykyään harrastetaan samaa niin ei ole yksin kieroon kasvaneita.
15 vuotta sitten asiat oli monella tavalla toisin. Silloin velli ei ollut kiellettyä, tuttien ergonomia nyt vähän niin ja näin, puhumattakaan ensikengistä! Ei ollut unikouluja ja itsenäisen unen tukemista, ei virallista sormiruokailua ja pedagogisia leikkejä. Itse siis lapset juuri sen ikäisiä. Asiat muuttuu, se että 15 vuotta sitten sanottiin että koti ja lähiympäristö riittää ei välttämättä päde enää. Ja voi se lähiympäristökin sisältää vaikka sen lähikaupan ja kirjaston.
Onko velli kiellettyä? Sitä myydään kaupoissa edelleen vauvoille. Miten kiellettyä ruokaa saa myydä?
Miten niin ei ollut unikoulua, sormiruokailua tai pedagogisia leikkejä tai ensikenkiä? Kaikkea tätä oli, usko tai älä.
Velliä ei ainakaan enää suositella eikä sitä kai kukaan aikaansa seuraava syötä. Ensikenkinä ei enää suositella niitä tukevia kenkiä mitä aiemmin, nykyään suositaan jalkojen vapaata liikettä. Eli kuten huomaat, sinun tietosi ovat vanhentuneita kun et edes tiedä nykysuosituksista.
Ei sillon 15 vuotta sitten suositeltu vellejä mutta ei ne olleet kiellettyjä sen enempää kuin nykyäänkään. Eikä ensikengiksi suositeltu jäykkiä kenkiä vaan ohutpohjaisia, ja jalan mukaan taipuvia. Että sun tiedot 15 vuoden takaisista suosituksista on vanhentuneita.
Ihan turha tapella kun tosiasia on, että suositukset muuttuu. Esikoinen on nyt 16v, iltatähti kaksi vuotta. Ohjeistuksissa on todella isoja eroavaisuuksia monessakin asiassa.
Jos nyt muutaman esimerkin antaisit, mikä on merkittävästi muuttunut.
Ei taatusti nykyään suositella vauvojen viemistä ihmisjoukkoihin sen enempää kuin silloinkaan. Tervettä järkeä saa käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kyllä oma vauvani viihtyi hyvin kahviloissa ja erilaisissa vauvatapaamisissa. Ihmetteli ja katseli tyytyväisenä muita ihmisiä. Sitten vuoden ikäisenä, kun lähti kävelemään ei enää viihtynyt paikallaan vaan olisi pitänyt koko ajan olla menossa.
Niin minunkin vauvani, ihan sylivauvalle tosin sinänsä varmaan ihan sama missä ollaan, mutta vaikkapa konttaava 7kk ikäinen kyllä jo yleensä nauttii siitä muskarista ja on tosi kiinnostunut muista lapsista. Samalla voi alkaa opetella leikkien perustaitoja esim lelujen jakamista ja sitä ettei toisen kädestä saa ottaa. Erityisen tärkeää se olisi niille esikoisvauvoille, useamman lapsen perheessä kaikki semmoinen tulee ihan luonnostaankin. Mutta toisaalta kyllä lapsi oppii myöhemminkin, helpompaa vaan mitä nuorempana tottuu hälyyn, muihin lapsiin ym., jos ei kertakaikkiaan pääse mihinkään. Mutta voisin kuvitella, että ne kaikkein tautipelkoisimmat vanhemmat on myös myöhemmin niitä varovaro-vanhempia, jotka eivät uskalla antaa lapsen liikkua, kiipeillä ja kokeilla rajojaan loukkaantumisen pelossa. Tästä ongelmastahan on kirjoiteltu jo paljon ennen koronaa, miten liika varovaisuus on haitallista lapsen kehitykselle.
Esikoisen kanssa monilla äideille on hirveä hätä, että nämä jäävät vaille jotain virikkeitä. Toisen lapsen kanssa harvemmin viitsii hötkyillä niin. Itse kiikutin esikoista vauvamuskarissa sun muualla kunnes lapsi Itse ilmaisi, että nyt riittää. Toista lasta en vienyt mihinkään vauva- ja taaperoharrastuksiin.
Arvaa kummalla näistä nykyään on soittoharrastus ja paljon kavereita?
Toki liikaa virikkeitä ei tartte olla, mutta että elinpiiri koostuu kodista, isovanhemmista ja neuvolasta on jo aika ekstremeä. Etenkin jos ei ole sisaruksia.
Olkiukko. Oletko ikinä kuullut ulkoilusta?
Ulkoilu on täysin eri asia kun sisällä yleisillä paikoilla oleminen. Kuten aloituksessakin sanotaan, tässä on kyse sisätiloista.
Mitä kaikkia sisätiloja vauva tarvitsee tullakseen täysijärkiseksi kansalaiseksi? Multa on varmaan mennyt ohi tämä kohta vauvaosaamisessa.
Ei tässä nyt ole kyse mistään listasta taas. On tutkittua, että lasten on hyvä nuoresta iästä lähtien tottua erilaisiin paikkoihin. Ulkoillessa ei valitettavasti voi tottua sisätiloihin ja niiden erilaiseen aistimaailmaan. Se ei tarkoita että ulkoilu ei olisi hyvä juttu, mutta monipuolisuus on tässä se avainsana. Eli ei ole mitään pakkolistaa, mutta mitä enempi erilaisia paikkoja sen parempi. Sekä sisällä että ulkona.
Ainakin 15 vuotta sitten kehotettiin välttelemään pienen vauvan kanssa kauppakeskuksia ja muita paikkoja, joissa on paljon ihmisiä varsinkin talviaikaan. Vauvalle riittää hyvin koti ja lähiympäristö.
Ehkä sitten kasvatin tietämättäni lapset kieroon. Hyvä tietää, että nykyään harrastetaan samaa niin ei ole yksin kieroon kasvaneita.
15 vuotta sitten asiat oli monella tavalla toisin. Silloin velli ei ollut kiellettyä, tuttien ergonomia nyt vähän niin ja näin, puhumattakaan ensikengistä! Ei ollut unikouluja ja itsenäisen unen tukemista, ei virallista sormiruokailua ja pedagogisia leikkejä. Itse siis lapset juuri sen ikäisiä. Asiat muuttuu, se että 15 vuotta sitten sanottiin että koti ja lähiympäristö riittää ei välttämättä päde enää. Ja voi se lähiympäristökin sisältää vaikka sen lähikaupan ja kirjaston.
Onko velli kiellettyä? Sitä myydään kaupoissa edelleen vauvoille. Miten kiellettyä ruokaa saa myydä?
Miten niin ei ollut unikoulua, sormiruokailua tai pedagogisia leikkejä tai ensikenkiä? Kaikkea tätä oli, usko tai älä.
Velliä ei ainakaan enää suositella eikä sitä kai kukaan aikaansa seuraava syötä. Ensikenkinä ei enää suositella niitä tukevia kenkiä mitä aiemmin, nykyään suositaan jalkojen vapaata liikettä. Eli kuten huomaat, sinun tietosi ovat vanhentuneita kun et edes tiedä nykysuosituksista.
Ei sillon 15 vuotta sitten suositeltu vellejä mutta ei ne olleet kiellettyjä sen enempää kuin nykyäänkään. Eikä ensikengiksi suositeltu jäykkiä kenkiä vaan ohutpohjaisia, ja jalan mukaan taipuvia. Että sun tiedot 15 vuoden takaisista suosituksista on vanhentuneita.
Ihan turha tapella kun tosiasia on, että suositukset muuttuu. Esikoinen on nyt 16v, iltatähti kaksi vuotta. Ohjeistuksissa on todella isoja eroavaisuuksia monessakin asiassa.
Mitä eroja?
Vierailija kirjoitti:
" Yleinen paikka" lienee ostokeskus - se ei ole ulkoilua lapsen kanssa.
Lapset kasvaisivat terveiksi päältään ja kropaltaan kun saisivat viettää ensimmäiset vuotensa maalla, pääasiassa ulkona vilistäen.
Eli et sitten jaksanut lukea kunhqn pääset pätemään kuinka maalla kaikki on ihanaa ja parempaa.
Yleisiä paikkoja ovat esim lähikaupat, kirjastot, urheiluhallit, uimahallit, kirkot, kahvilat ja kyllä, ne hurjan kauheat ostoskeskukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kyllä oma vauvani viihtyi hyvin kahviloissa ja erilaisissa vauvatapaamisissa. Ihmetteli ja katseli tyytyväisenä muita ihmisiä. Sitten vuoden ikäisenä, kun lähti kävelemään ei enää viihtynyt paikallaan vaan olisi pitänyt koko ajan olla menossa.
Niin minunkin vauvani, ihan sylivauvalle tosin sinänsä varmaan ihan sama missä ollaan, mutta vaikkapa konttaava 7kk ikäinen kyllä jo yleensä nauttii siitä muskarista ja on tosi kiinnostunut muista lapsista. Samalla voi alkaa opetella leikkien perustaitoja esim lelujen jakamista ja sitä ettei toisen kädestä saa ottaa. Erityisen tärkeää se olisi niille esikoisvauvoille, useamman lapsen perheessä kaikki semmoinen tulee ihan luonnostaankin. Mutta toisaalta kyllä lapsi oppii myöhemminkin, helpompaa vaan mitä nuorempana tottuu hälyyn, muihin lapsiin ym., jos ei kertakaikkiaan pääse mihinkään. Mutta voisin kuvitella, että ne kaikkein tautipelkoisimmat vanhemmat on myös myöhemmin niitä varovaro-vanhempia, jotka eivät uskalla antaa lapsen liikkua, kiipeillä ja kokeilla rajojaan loukkaantumisen pelossa. Tästä ongelmastahan on kirjoiteltu jo paljon ennen koronaa, miten liika varovaisuus on haitallista lapsen kehitykselle.
Tämä on totta! Helikopterivanhempia on vaan enemmän ja enemmän nykyään.
Juuri eilen 3-vuotiaiden naperofudiksessa salaa naureskelin kun yhden pojan äiti kävi vähän väliä kesken treenien aikana pyyhkimässä hikeä lapsensa otsalta ettei vaan tule flunssa😅🙈
Näitä näkee melkein joka kerta leikkipuistossa. "Ethän vaan kiipeä sinne se on liian korkealla. Ei saa kiikkua niin kovaa. Ei et saa kokeilla kiivetä tuosta, siinähän voi tippua Huihuihui miten sinä nyt tuolla lailla hyppäsit. Ethän vaan juokse ettet kaadu." Jnejnejne.
Hysteerinen sosiaalistaminen ja virikkeiden tarjoamiseen keskittyminen on vain tuon saman ilmiön toinen pää.
Normaalia on ajatella, että melko normaalia elämää viettäen useimmista kasvaa lopulta ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kyllä oma vauvani viihtyi hyvin kahviloissa ja erilaisissa vauvatapaamisissa. Ihmetteli ja katseli tyytyväisenä muita ihmisiä. Sitten vuoden ikäisenä, kun lähti kävelemään ei enää viihtynyt paikallaan vaan olisi pitänyt koko ajan olla menossa.
Niin minunkin vauvani, ihan sylivauvalle tosin sinänsä varmaan ihan sama missä ollaan, mutta vaikkapa konttaava 7kk ikäinen kyllä jo yleensä nauttii siitä muskarista ja on tosi kiinnostunut muista lapsista. Samalla voi alkaa opetella leikkien perustaitoja esim lelujen jakamista ja sitä ettei toisen kädestä saa ottaa. Erityisen tärkeää se olisi niille esikoisvauvoille, useamman lapsen perheessä kaikki semmoinen tulee ihan luonnostaankin. Mutta toisaalta kyllä lapsi oppii myöhemminkin, helpompaa vaan mitä nuorempana tottuu hälyyn, muihin lapsiin ym., jos ei kertakaikkiaan pääse mihinkään. Mutta voisin kuvitella, että ne kaikkein tautipelkoisimmat vanhemmat on myös myöhemmin niitä varovaro-vanhempia, jotka eivät uskalla antaa lapsen liikkua, kiipeillä ja kokeilla rajojaan loukkaantumisen pelossa. Tästä ongelmastahan on kirjoiteltu jo paljon ennen koronaa, miten liika varovaisuus on haitallista lapsen kehitykselle.
Esikoisen kanssa monilla äideille on hirveä hätä, että nämä jäävät vaille jotain virikkeitä. Toisen lapsen kanssa harvemmin viitsii hötkyillä niin. Itse kiikutin esikoista vauvamuskarissa sun muualla kunnes lapsi Itse ilmaisi, että nyt riittää. Toista lasta en vienyt mihinkään vauva- ja taaperoharrastuksiin.
Arvaa kummalla näistä nykyään on soittoharrastus ja paljon kavereita?
Toki liikaa virikkeitä ei tartte olla, mutta että elinpiiri koostuu kodista, isovanhemmista ja neuvolasta on jo aika ekstremeä. Etenkin jos ei ole sisaruksia.
Olkiukko. Oletko ikinä kuullut ulkoilusta?
Ulkoilu on täysin eri asia kun sisällä yleisillä paikoilla oleminen. Kuten aloituksessakin sanotaan, tässä on kyse sisätiloista.
Mitä kaikkia sisätiloja vauva tarvitsee tullakseen täysijärkiseksi kansalaiseksi? Multa on varmaan mennyt ohi tämä kohta vauvaosaamisessa.
Ei tässä nyt ole kyse mistään listasta taas. On tutkittua, että lasten on hyvä nuoresta iästä lähtien tottua erilaisiin paikkoihin. Ulkoillessa ei valitettavasti voi tottua sisätiloihin ja niiden erilaiseen aistimaailmaan. Se ei tarkoita että ulkoilu ei olisi hyvä juttu, mutta monipuolisuus on tässä se avainsana. Eli ei ole mitään pakkolistaa, mutta mitä enempi erilaisia paikkoja sen parempi. Sekä sisällä että ulkona.
Ainakin 15 vuotta sitten kehotettiin välttelemään pienen vauvan kanssa kauppakeskuksia ja muita paikkoja, joissa on paljon ihmisiä varsinkin talviaikaan. Vauvalle riittää hyvin koti ja lähiympäristö.
Ehkä sitten kasvatin tietämättäni lapset kieroon. Hyvä tietää, että nykyään harrastetaan samaa niin ei ole yksin kieroon kasvaneita.
15 vuotta sitten asiat oli monella tavalla toisin. Silloin velli ei ollut kiellettyä, tuttien ergonomia nyt vähän niin ja näin, puhumattakaan ensikengistä! Ei ollut unikouluja ja itsenäisen unen tukemista, ei virallista sormiruokailua ja pedagogisia leikkejä. Itse siis lapset juuri sen ikäisiä. Asiat muuttuu, se että 15 vuotta sitten sanottiin että koti ja lähiympäristö riittää ei välttämättä päde enää. Ja voi se lähiympäristökin sisältää vaikka sen lähikaupan ja kirjaston.
Onko velli kiellettyä? Sitä myydään kaupoissa edelleen vauvoille. Miten kiellettyä ruokaa saa myydä?
Miten niin ei ollut unikoulua, sormiruokailua tai pedagogisia leikkejä tai ensikenkiä? Kaikkea tätä oli, usko tai älä.
Velliä ei ainakaan enää suositella eikä sitä kai kukaan aikaansa seuraava syötä. Ensikenkinä ei enää suositella niitä tukevia kenkiä mitä aiemmin, nykyään suositaan jalkojen vapaata liikettä. Eli kuten huomaat, sinun tietosi ovat vanhentuneita kun et edes tiedä nykysuosituksista.
Ei sillon 15 vuotta sitten suositeltu vellejä mutta ei ne olleet kiellettyjä sen enempää kuin nykyäänkään. Eikä ensikengiksi suositeltu jäykkiä kenkiä vaan ohutpohjaisia, ja jalan mukaan taipuvia. Että sun tiedot 15 vuoden takaisista suosituksista on vanhentuneita.
Ihan turha tapella kun tosiasia on, että suositukset muuttuu. Esikoinen on nyt 16v, iltatähti kaksi vuotta. Ohjeistuksissa on todella isoja eroavaisuuksia monessakin asiassa.
Olin 15 vuotta sitten pienen vauvan vanhempi. Ensikengiksi ei suositeltu tukevia tai jäykkiä kenkiä, päinvastoin niitä pidettiin haitallisina. Turvaistuimessa suositeltiin istuttavan selkä menosuuntaan niin pitkään kuin mahdollista. Mitähän muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kyllä oma vauvani viihtyi hyvin kahviloissa ja erilaisissa vauvatapaamisissa. Ihmetteli ja katseli tyytyväisenä muita ihmisiä. Sitten vuoden ikäisenä, kun lähti kävelemään ei enää viihtynyt paikallaan vaan olisi pitänyt koko ajan olla menossa.
Niin minunkin vauvani, ihan sylivauvalle tosin sinänsä varmaan ihan sama missä ollaan, mutta vaikkapa konttaava 7kk ikäinen kyllä jo yleensä nauttii siitä muskarista ja on tosi kiinnostunut muista lapsista. Samalla voi alkaa opetella leikkien perustaitoja esim lelujen jakamista ja sitä ettei toisen kädestä saa ottaa. Erityisen tärkeää se olisi niille esikoisvauvoille, useamman lapsen perheessä kaikki semmoinen tulee ihan luonnostaankin. Mutta toisaalta kyllä lapsi oppii myöhemminkin, helpompaa vaan mitä nuorempana tottuu hälyyn, muihin lapsiin ym., jos ei kertakaikkiaan pääse mihinkään. Mutta voisin kuvitella, että ne kaikkein tautipelkoisimmat vanhemmat on myös myöhemmin niitä varovaro-vanhempia, jotka eivät uskalla antaa lapsen liikkua, kiipeillä ja kokeilla rajojaan loukkaantumisen pelossa. Tästä ongelmastahan on kirjoiteltu jo paljon ennen koronaa, miten liika varovaisuus on haitallista lapsen kehitykselle.
Esikoisen kanssa monilla äideille on hirveä hätä, että nämä jäävät vaille jotain virikkeitä. Toisen lapsen kanssa harvemmin viitsii hötkyillä niin. Itse kiikutin esikoista vauvamuskarissa sun muualla kunnes lapsi Itse ilmaisi, että nyt riittää. Toista lasta en vienyt mihinkään vauva- ja taaperoharrastuksiin.
Arvaa kummalla näistä nykyään on soittoharrastus ja paljon kavereita?
Toki liikaa virikkeitä ei tartte olla, mutta että elinpiiri koostuu kodista, isovanhemmista ja neuvolasta on jo aika ekstremeä. Etenkin jos ei ole sisaruksia.
Olkiukko. Oletko ikinä kuullut ulkoilusta?
Ulkoilu on täysin eri asia kun sisällä yleisillä paikoilla oleminen. Kuten aloituksessakin sanotaan, tässä on kyse sisätiloista.
Ja miten ulkoilet vauvan kanssa, käytännössä se vauva vaan on vaunuissa/rattaissa siellä ulkona. Se 1,5v nyt tietysti voi jo käydä leikkipuistossa, mutta ei kaikki koronan takia uskalla sinnekään. Metsässä tuon ikäinen ei oikein pärjää, joten ulkoilu on lähinnä kotipihassa olemista, jos on kotipiha.
Vauvan kanssa on itse asiassa merkittävästi helpompi retkeillä kuin taaperon. Penikka nukkuu kiltisti kantoliinassa ja evästauolla sen voi panna maahan möyrimään. Taapero alkaa olla hankala, koska ei viihdy pitkiä aikoja kantorinkassa, tahtoo kävellä itse, ei kumminkaan jaksa ja kun pääsi käännät, se on suonsilmäkkeessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kyllä oma vauvani viihtyi hyvin kahviloissa ja erilaisissa vauvatapaamisissa. Ihmetteli ja katseli tyytyväisenä muita ihmisiä. Sitten vuoden ikäisenä, kun lähti kävelemään ei enää viihtynyt paikallaan vaan olisi pitänyt koko ajan olla menossa.
Niin minunkin vauvani, ihan sylivauvalle tosin sinänsä varmaan ihan sama missä ollaan, mutta vaikkapa konttaava 7kk ikäinen kyllä jo yleensä nauttii siitä muskarista ja on tosi kiinnostunut muista lapsista. Samalla voi alkaa opetella leikkien perustaitoja esim lelujen jakamista ja sitä ettei toisen kädestä saa ottaa. Erityisen tärkeää se olisi niille esikoisvauvoille, useamman lapsen perheessä kaikki semmoinen tulee ihan luonnostaankin. Mutta toisaalta kyllä lapsi oppii myöhemminkin, helpompaa vaan mitä nuorempana tottuu hälyyn, muihin lapsiin ym., jos ei kertakaikkiaan pääse mihinkään. Mutta voisin kuvitella, että ne kaikkein tautipelkoisimmat vanhemmat on myös myöhemmin niitä varovaro-vanhempia, jotka eivät uskalla antaa lapsen liikkua, kiipeillä ja kokeilla rajojaan loukkaantumisen pelossa. Tästä ongelmastahan on kirjoiteltu jo paljon ennen koronaa, miten liika varovaisuus on haitallista lapsen kehitykselle.
Esikoisen kanssa monilla äideille on hirveä hätä, että nämä jäävät vaille jotain virikkeitä. Toisen lapsen kanssa harvemmin viitsii hötkyillä niin. Itse kiikutin esikoista vauvamuskarissa sun muualla kunnes lapsi Itse ilmaisi, että nyt riittää. Toista lasta en vienyt mihinkään vauva- ja taaperoharrastuksiin.
Arvaa kummalla näistä nykyään on soittoharrastus ja paljon kavereita?
Toki liikaa virikkeitä ei tartte olla, mutta että elinpiiri koostuu kodista, isovanhemmista ja neuvolasta on jo aika ekstremeä. Etenkin jos ei ole sisaruksia.
Olkiukko. Oletko ikinä kuullut ulkoilusta?
Ulkoilu on täysin eri asia kun sisällä yleisillä paikoilla oleminen. Kuten aloituksessakin sanotaan, tässä on kyse sisätiloista.
Mitä kaikkia sisätiloja vauva tarvitsee tullakseen täysijärkiseksi kansalaiseksi? Multa on varmaan mennyt ohi tämä kohta vauvaosaamisessa.
Ei tässä nyt ole kyse mistään listasta taas. On tutkittua, että lasten on hyvä nuoresta iästä lähtien tottua erilaisiin paikkoihin. Ulkoillessa ei valitettavasti voi tottua sisätiloihin ja niiden erilaiseen aistimaailmaan. Se ei tarkoita että ulkoilu ei olisi hyvä juttu, mutta monipuolisuus on tässä se avainsana. Eli ei ole mitään pakkolistaa, mutta mitä enempi erilaisia paikkoja sen parempi. Sekä sisällä että ulkona.
Ainakin 15 vuotta sitten kehotettiin välttelemään pienen vauvan kanssa kauppakeskuksia ja muita paikkoja, joissa on paljon ihmisiä varsinkin talviaikaan. Vauvalle riittää hyvin koti ja lähiympäristö.
Ehkä sitten kasvatin tietämättäni lapset kieroon. Hyvä tietää, että nykyään harrastetaan samaa niin ei ole yksin kieroon kasvaneita.
15 vuotta sitten asiat oli monella tavalla toisin. Silloin velli ei ollut kiellettyä, tuttien ergonomia nyt vähän niin ja näin, puhumattakaan ensikengistä! Ei ollut unikouluja ja itsenäisen unen tukemista, ei virallista sormiruokailua ja pedagogisia leikkejä. Itse siis lapset juuri sen ikäisiä. Asiat muuttuu, se että 15 vuotta sitten sanottiin että koti ja lähiympäristö riittää ei välttämättä päde enää. Ja voi se lähiympäristökin sisältää vaikka sen lähikaupan ja kirjaston.
Onko velli kiellettyä? Sitä myydään kaupoissa edelleen vauvoille. Miten kiellettyä ruokaa saa myydä?
Miten niin ei ollut unikoulua, sormiruokailua tai pedagogisia leikkejä tai ensikenkiä? Kaikkea tätä oli, usko tai älä.
Velliä ei ainakaan enää suositella eikä sitä kai kukaan aikaansa seuraava syötä. Ensikenkinä ei enää suositella niitä tukevia kenkiä mitä aiemmin, nykyään suositaan jalkojen vapaata liikettä. Eli kuten huomaat, sinun tietosi ovat vanhentuneita kun et edes tiedä nykysuosituksista.
Ei sillon 15 vuotta sitten suositeltu vellejä mutta ei ne olleet kiellettyjä sen enempää kuin nykyäänkään. Eikä ensikengiksi suositeltu jäykkiä kenkiä vaan ohutpohjaisia, ja jalan mukaan taipuvia. Että sun tiedot 15 vuoden takaisista suosituksista on vanhentuneita.
Ihan turha tapella kun tosiasia on, että suositukset muuttuu. Esikoinen on nyt 16v, iltatähti kaksi vuotta. Ohjeistuksissa on todella isoja eroavaisuuksia monessakin asiassa.
Mitä eroja?
Pari nopeaa esimerkkiä jotka tuli mieleen.
- Esikoisen aikana suositus oli imettää vähintään 6kk. Jos lopetti imetyksen 6kk jälkeen, ei vaihdettu korvikkeeseen, vaan annettiin juuri velliä tai ihan vain puuroa tilalle. Nykysuositusten mukaan äidinmaitoa tai korviketta annetaan vuoden ikään asti.
- Esikoisen aikana ei suositeltu pottakouluttamista ennen 8kk ikää. Nykyään suositus on heti kun lapsi pystyy istumaan tai jopa ennen sitä.
- Esikoisen aikana hyppykeinut ja kävelytuolit oli suosittuja, ellei jopa suosituksia. Nykyään tiedetän niiden olevan epäergonomisia eikä niitä pitäisi käyttää.
- Esikoisen aikana esimerkiksi mansikkaa ei saanut antaa alle 1 vuoden ikäisille, koska se oli allergisoiva. Nykyään sitä saa antaa.
-Esikoisen aikana hunajaa sai antaa 6kk iässä, nykyään raja on 12kk botulismivaaran takia.
Meillä koronavauva joka ei juuri ole käynyt ruokakauppaa kummemmissa paikoissa. Ei niistä mammakahviloista sun muista varmasti sille vauvalle kovin paljoa iloa ole? Ennemmin tavataan saman ikäistä serkkua vanhempineen.
Ja meillä tähän "hysteriaan" on syynä se, että yksi isovanhemmista on paitsi iäkäs, myös vakavasti sairas, eikä häntä voisi tavata jos ramppaisi kaiken maailman leikkitreffeillä ja kahviloissa. Haluamme priorisoida hänen (ja muiden isovanhempien) tutustumista vauvan kanssa, ilman huolta siitä että kannamme heille viruksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kyllä oma vauvani viihtyi hyvin kahviloissa ja erilaisissa vauvatapaamisissa. Ihmetteli ja katseli tyytyväisenä muita ihmisiä. Sitten vuoden ikäisenä, kun lähti kävelemään ei enää viihtynyt paikallaan vaan olisi pitänyt koko ajan olla menossa.
Niin minunkin vauvani, ihan sylivauvalle tosin sinänsä varmaan ihan sama missä ollaan, mutta vaikkapa konttaava 7kk ikäinen kyllä jo yleensä nauttii siitä muskarista ja on tosi kiinnostunut muista lapsista. Samalla voi alkaa opetella leikkien perustaitoja esim lelujen jakamista ja sitä ettei toisen kädestä saa ottaa. Erityisen tärkeää se olisi niille esikoisvauvoille, useamman lapsen perheessä kaikki semmoinen tulee ihan luonnostaankin. Mutta toisaalta kyllä lapsi oppii myöhemminkin, helpompaa vaan mitä nuorempana tottuu hälyyn, muihin lapsiin ym., jos ei kertakaikkiaan pääse mihinkään. Mutta voisin kuvitella, että ne kaikkein tautipelkoisimmat vanhemmat on myös myöhemmin niitä varovaro-vanhempia, jotka eivät uskalla antaa lapsen liikkua, kiipeillä ja kokeilla rajojaan loukkaantumisen pelossa. Tästä ongelmastahan on kirjoiteltu jo paljon ennen koronaa, miten liika varovaisuus on haitallista lapsen kehitykselle.
Tämä on totta! Helikopterivanhempia on vaan enemmän ja enemmän nykyään.
Juuri eilen 3-vuotiaiden naperofudiksessa salaa naureskelin kun yhden pojan äiti kävi vähän väliä kesken treenien aikana pyyhkimässä hikeä lapsensa otsalta ettei vaan tule flunssa😅🙈
Näitä näkee melkein joka kerta leikkipuistossa. "Ethän vaan kiipeä sinne se on liian korkealla. Ei saa kiikkua niin kovaa. Ei et saa kokeilla kiivetä tuosta, siinähän voi tippua Huihuihui miten sinä nyt tuolla lailla hyppäsit. Ethän vaan juokse ettet kaadu." Jnejnejne.
Hysteerinen sosiaalistaminen ja virikkeiden tarjoamiseen keskittyminen on vain tuon saman ilmiön toinen pää.
Normaalia on ajatella, että melko normaalia elämää viettäen useimmista kasvaa lopulta ihmisiä.
Ei kai tässä kukaan hysteeristä sosialistamista olekaan peräänkuuluttanut, vaan ihan että vaikka kauppareissu kerran viikossa lähikauppaan ois jees.
Vierailija kirjoitti:
Meillä koronavauva joka ei juuri ole käynyt ruokakauppaa kummemmissa paikoissa. Ei niistä mammakahviloista sun muista varmasti sille vauvalle kovin paljoa iloa ole? Ennemmin tavataan saman ikäistä serkkua vanhempineen.
Ja meillä tähän "hysteriaan" on syynä se, että yksi isovanhemmista on paitsi iäkäs, myös vakavasti sairas, eikä häntä voisi tavata jos ramppaisi kaiken maailman leikkitreffeillä ja kahviloissa. Haluamme priorisoida hänen (ja muiden isovanhempien) tutustumista vauvan kanssa, ilman huolta siitä että kannamme heille viruksen.
Luetunymmärtäminen hei. Tehän olette vienyt vauvaa kauppaan ja serkkuja tapaamaan. Eli ette ole niitä hysteerisiä mistä ap puhui. Olette fiksuja ja vastuullisia, mutta ymmärrätte, että välillä on ok viedä lasta myös kodin ulkopuolelle (koronaturvallisesti). Tässä on nyt vieläkin kyse niistä, jotka eivät vie minnekkään paitsi isovanhemmille ja neuvolaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kyllä oma vauvani viihtyi hyvin kahviloissa ja erilaisissa vauvatapaamisissa. Ihmetteli ja katseli tyytyväisenä muita ihmisiä. Sitten vuoden ikäisenä, kun lähti kävelemään ei enää viihtynyt paikallaan vaan olisi pitänyt koko ajan olla menossa.
Niin minunkin vauvani, ihan sylivauvalle tosin sinänsä varmaan ihan sama missä ollaan, mutta vaikkapa konttaava 7kk ikäinen kyllä jo yleensä nauttii siitä muskarista ja on tosi kiinnostunut muista lapsista. Samalla voi alkaa opetella leikkien perustaitoja esim lelujen jakamista ja sitä ettei toisen kädestä saa ottaa. Erityisen tärkeää se olisi niille esikoisvauvoille, useamman lapsen perheessä kaikki semmoinen tulee ihan luonnostaankin. Mutta toisaalta kyllä lapsi oppii myöhemminkin, helpompaa vaan mitä nuorempana tottuu hälyyn, muihin lapsiin ym., jos ei kertakaikkiaan pääse mihinkään. Mutta voisin kuvitella, että ne kaikkein tautipelkoisimmat vanhemmat on myös myöhemmin niitä varovaro-vanhempia, jotka eivät uskalla antaa lapsen liikkua, kiipeillä ja kokeilla rajojaan loukkaantumisen pelossa. Tästä ongelmastahan on kirjoiteltu jo paljon ennen koronaa, miten liika varovaisuus on haitallista lapsen kehitykselle.
Esikoisen kanssa monilla äideille on hirveä hätä, että nämä jäävät vaille jotain virikkeitä. Toisen lapsen kanssa harvemmin viitsii hötkyillä niin. Itse kiikutin esikoista vauvamuskarissa sun muualla kunnes lapsi Itse ilmaisi, että nyt riittää. Toista lasta en vienyt mihinkään vauva- ja taaperoharrastuksiin.
Arvaa kummalla näistä nykyään on soittoharrastus ja paljon kavereita?
Toki liikaa virikkeitä ei tartte olla, mutta että elinpiiri koostuu kodista, isovanhemmista ja neuvolasta on jo aika ekstremeä. Etenkin jos ei ole sisaruksia.
Olkiukko. Oletko ikinä kuullut ulkoilusta?
Ulkoilu on täysin eri asia kun sisällä yleisillä paikoilla oleminen. Kuten aloituksessakin sanotaan, tässä on kyse sisätiloista.
Mitä kaikkia sisätiloja vauva tarvitsee tullakseen täysijärkiseksi kansalaiseksi? Multa on varmaan mennyt ohi tämä kohta vauvaosaamisessa.
Ei tässä nyt ole kyse mistään listasta taas. On tutkittua, että lasten on hyvä nuoresta iästä lähtien tottua erilaisiin paikkoihin. Ulkoillessa ei valitettavasti voi tottua sisätiloihin ja niiden erilaiseen aistimaailmaan. Se ei tarkoita että ulkoilu ei olisi hyvä juttu, mutta monipuolisuus on tässä se avainsana. Eli ei ole mitään pakkolistaa, mutta mitä enempi erilaisia paikkoja sen parempi. Sekä sisällä että ulkona.
Ainakin 15 vuotta sitten kehotettiin välttelemään pienen vauvan kanssa kauppakeskuksia ja muita paikkoja, joissa on paljon ihmisiä varsinkin talviaikaan. Vauvalle riittää hyvin koti ja lähiympäristö.
Ehkä sitten kasvatin tietämättäni lapset kieroon. Hyvä tietää, että nykyään harrastetaan samaa niin ei ole yksin kieroon kasvaneita.
15 vuotta sitten asiat oli monella tavalla toisin. Silloin velli ei ollut kiellettyä, tuttien ergonomia nyt vähän niin ja näin, puhumattakaan ensikengistä! Ei ollut unikouluja ja itsenäisen unen tukemista, ei virallista sormiruokailua ja pedagogisia leikkejä. Itse siis lapset juuri sen ikäisiä. Asiat muuttuu, se että 15 vuotta sitten sanottiin että koti ja lähiympäristö riittää ei välttämättä päde enää. Ja voi se lähiympäristökin sisältää vaikka sen lähikaupan ja kirjaston.
Onko velli kiellettyä? Sitä myydään kaupoissa edelleen vauvoille. Miten kiellettyä ruokaa saa myydä?
Miten niin ei ollut unikoulua, sormiruokailua tai pedagogisia leikkejä tai ensikenkiä? Kaikkea tätä oli, usko tai älä.
Velliä ei ainakaan enää suositella eikä sitä kai kukaan aikaansa seuraava syötä. Ensikenkinä ei enää suositella niitä tukevia kenkiä mitä aiemmin, nykyään suositaan jalkojen vapaata liikettä. Eli kuten huomaat, sinun tietosi ovat vanhentuneita kun et edes tiedä nykysuosituksista.
Ei sillon 15 vuotta sitten suositeltu vellejä mutta ei ne olleet kiellettyjä sen enempää kuin nykyäänkään. Eikä ensikengiksi suositeltu jäykkiä kenkiä vaan ohutpohjaisia, ja jalan mukaan taipuvia. Että sun tiedot 15 vuoden takaisista suosituksista on vanhentuneita.
Ihan turha tapella kun tosiasia on, että suositukset muuttuu. Esikoinen on nyt 16v, iltatähti kaksi vuotta. Ohjeistuksissa on todella isoja eroavaisuuksia monessakin asiassa.
Jos nyt muutaman esimerkin antaisit, mikä on merkittävästi muuttunut.
Ei taatusti nykyään suositella vauvojen viemistä ihmisjoukkoihin sen enempää kuin silloinkaan. Tervettä järkeä saa käyttää.
Tuossa aikaisemmassa kommentissani olikin jo niitä esimerkkejä. Ja juuri tätä tervettä järkeä tässä peräänkuulutan. Kukaan ei käske viemään ihmispaljouteen, mutta kauppareissu, kirjastokäynti jne on sitä tervettä käyttäytymistä lapsen ollessa 3kk-1,5v. Sen pienempää ei tarvitse mihinkään viedä, mutta kyllä vuoden ikäinen on jo aika vanha olemaan vain kotona ja isovanhemmilla, kuten ap tässä kyseenalaistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kyllä oma vauvani viihtyi hyvin kahviloissa ja erilaisissa vauvatapaamisissa. Ihmetteli ja katseli tyytyväisenä muita ihmisiä. Sitten vuoden ikäisenä, kun lähti kävelemään ei enää viihtynyt paikallaan vaan olisi pitänyt koko ajan olla menossa.
Niin minunkin vauvani, ihan sylivauvalle tosin sinänsä varmaan ihan sama missä ollaan, mutta vaikkapa konttaava 7kk ikäinen kyllä jo yleensä nauttii siitä muskarista ja on tosi kiinnostunut muista lapsista. Samalla voi alkaa opetella leikkien perustaitoja esim lelujen jakamista ja sitä ettei toisen kädestä saa ottaa. Erityisen tärkeää se olisi niille esikoisvauvoille, useamman lapsen perheessä kaikki semmoinen tulee ihan luonnostaankin. Mutta toisaalta kyllä lapsi oppii myöhemminkin, helpompaa vaan mitä nuorempana tottuu hälyyn, muihin lapsiin ym., jos ei kertakaikkiaan pääse mihinkään. Mutta voisin kuvitella, että ne kaikkein tautipelkoisimmat vanhemmat on myös myöhemmin niitä varovaro-vanhempia, jotka eivät uskalla antaa lapsen liikkua, kiipeillä ja kokeilla rajojaan loukkaantumisen pelossa. Tästä ongelmastahan on kirjoiteltu jo paljon ennen koronaa, miten liika varovaisuus on haitallista lapsen kehitykselle.
Esikoisen kanssa monilla äideille on hirveä hätä, että nämä jäävät vaille jotain virikkeitä. Toisen lapsen kanssa harvemmin viitsii hötkyillä niin. Itse kiikutin esikoista vauvamuskarissa sun muualla kunnes lapsi Itse ilmaisi, että nyt riittää. Toista lasta en vienyt mihinkään vauva- ja taaperoharrastuksiin.
Arvaa kummalla näistä nykyään on soittoharrastus ja paljon kavereita?
Toki liikaa virikkeitä ei tartte olla, mutta että elinpiiri koostuu kodista, isovanhemmista ja neuvolasta on jo aika ekstremeä. Etenkin jos ei ole sisaruksia.
Olkiukko. Oletko ikinä kuullut ulkoilusta?
Ulkoilu on täysin eri asia kun sisällä yleisillä paikoilla oleminen. Kuten aloituksessakin sanotaan, tässä on kyse sisätiloista.
Mitä kaikkia sisätiloja vauva tarvitsee tullakseen täysijärkiseksi kansalaiseksi? Multa on varmaan mennyt ohi tämä kohta vauvaosaamisessa.
Ei tässä nyt ole kyse mistään listasta taas. On tutkittua, että lasten on hyvä nuoresta iästä lähtien tottua erilaisiin paikkoihin. Ulkoillessa ei valitettavasti voi tottua sisätiloihin ja niiden erilaiseen aistimaailmaan. Se ei tarkoita että ulkoilu ei olisi hyvä juttu, mutta monipuolisuus on tässä se avainsana. Eli ei ole mitään pakkolistaa, mutta mitä enempi erilaisia paikkoja sen parempi. Sekä sisällä että ulkona.
Ainakin 15 vuotta sitten kehotettiin välttelemään pienen vauvan kanssa kauppakeskuksia ja muita paikkoja, joissa on paljon ihmisiä varsinkin talviaikaan. Vauvalle riittää hyvin koti ja lähiympäristö.
Ehkä sitten kasvatin tietämättäni lapset kieroon. Hyvä tietää, että nykyään harrastetaan samaa niin ei ole yksin kieroon kasvaneita.
15 vuotta sitten asiat oli monella tavalla toisin. Silloin velli ei ollut kiellettyä, tuttien ergonomia nyt vähän niin ja näin, puhumattakaan ensikengistä! Ei ollut unikouluja ja itsenäisen unen tukemista, ei virallista sormiruokailua ja pedagogisia leikkejä. Itse siis lapset juuri sen ikäisiä. Asiat muuttuu, se että 15 vuotta sitten sanottiin että koti ja lähiympäristö riittää ei välttämättä päde enää. Ja voi se lähiympäristökin sisältää vaikka sen lähikaupan ja kirjaston.
Onko velli kiellettyä? Sitä myydään kaupoissa edelleen vauvoille. Miten kiellettyä ruokaa saa myydä?
Miten niin ei ollut unikoulua, sormiruokailua tai pedagogisia leikkejä tai ensikenkiä? Kaikkea tätä oli, usko tai älä.
Velliä ei ainakaan enää suositella eikä sitä kai kukaan aikaansa seuraava syötä. Ensikenkinä ei enää suositella niitä tukevia kenkiä mitä aiemmin, nykyään suositaan jalkojen vapaata liikettä. Eli kuten huomaat, sinun tietosi ovat vanhentuneita kun et edes tiedä nykysuosituksista.
Ei sillon 15 vuotta sitten suositeltu vellejä mutta ei ne olleet kiellettyjä sen enempää kuin nykyäänkään. Eikä ensikengiksi suositeltu jäykkiä kenkiä vaan ohutpohjaisia, ja jalan mukaan taipuvia. Että sun tiedot 15 vuoden takaisista suosituksista on vanhentuneita.
Ihan turha tapella kun tosiasia on, että suositukset muuttuu. Esikoinen on nyt 16v, iltatähti kaksi vuotta. Ohjeistuksissa on todella isoja eroavaisuuksia monessakin asiassa.
Mitä eroja?
Pari nopeaa esimerkkiä jotka tuli mieleen.
- Esikoisen aikana suositus oli imettää vähintään 6kk. Jos lopetti imetyksen 6kk jälkeen, ei vaihdettu korvikkeeseen, vaan annettiin juuri velliä tai ihan vain puuroa tilalle. Nykysuositusten mukaan äidinmaitoa tai korviketta annetaan vuoden ikään asti.
- Esikoisen aikana ei suositeltu pottakouluttamista ennen 8kk ikää. Nykyään suositus on heti kun lapsi pystyy istumaan tai jopa ennen sitä.
- Esikoisen aikana hyppykeinut ja kävelytuolit oli suosittuja, ellei jopa suosituksia. Nykyään tiedetän niiden olevan epäergonomisia eikä niitä pitäisi käyttää.
- Esikoisen aikana esimerkiksi mansikkaa ei saanut antaa alle 1 vuoden ikäisille, koska se oli allergisoiva. Nykyään sitä saa antaa.
-Esikoisen aikana hunajaa sai antaa 6kk iässä, nykyään raja on 12kk botulismivaaran takia.
Millon esikoisesi on syntynyt, ei ainakaan tällä vuosituhannella. 2000-luvun ensi vuosikymmenellä suositeltiin täysimetystä 6 kk ja korviketta vuoden ikään saakka, jos vauvaa ei imetetä. Tämä on fakta. Ei todellakaan suositeltu, että 6 kk ikäinen ei saisi korviketta, jos ei imetetä. Kaupassa myytävä velli laskettiin ravitsemuksellisesti korvikkeeksi eli jos antoi velliä vaikka 2 dl, tarkoitti se samaa kuin 2 dl korviketta. Puuro ei korvaa korviketta ellei puurossa ole mukana korviketta.
Menkää muualle tappelemaan suosituksista ja ohjeistuksista. Aina niissä on ollut muutoksia ja aina tulee uutta infoa. Nykyäänkin jotkut ohjeistukset riippuu ihan neuvolatädistä! Tämä ei kuitenkaan liity ketjun aiheeseen millään tavalla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä koronavauva joka ei juuri ole käynyt ruokakauppaa kummemmissa paikoissa. Ei niistä mammakahviloista sun muista varmasti sille vauvalle kovin paljoa iloa ole? Ennemmin tavataan saman ikäistä serkkua vanhempineen.
Ja meillä tähän "hysteriaan" on syynä se, että yksi isovanhemmista on paitsi iäkäs, myös vakavasti sairas, eikä häntä voisi tavata jos ramppaisi kaiken maailman leikkitreffeillä ja kahviloissa. Haluamme priorisoida hänen (ja muiden isovanhempien) tutustumista vauvan kanssa, ilman huolta siitä että kannamme heille viruksen.
Luetunymmärtäminen hei. Tehän olette vienyt vauvaa kauppaan ja serkkuja tapaamaan. Eli ette ole niitä hysteerisiä mistä ap puhui. Olette fiksuja ja vastuullisia, mutta ymmärrätte, että välillä on ok viedä lasta myös kodin ulkopuolelle (koronaturvallisesti). Tässä on nyt vieläkin kyse niistä, jotka eivät vie minnekkään paitsi isovanhemmille ja neuvolaan.
Tämä! En ymmärrä miten voidaan tapella sivukaupalla siitä, että pikkulapselle voi satunnainen kaupassa käynti tai sukulointi olla ihan hyvä juttu. Siitähän tässä nyt väännetään! Kritisoijat vaan heti olettaa sosialisoitumisen tarkoittavan jokapäiväistä hoploppia ja kahvittelua bloggaaja-style kauppakeskuksissa. Vastuullinen ja varovainen vanhempi ottaa kyllä koronan huomioon ja varmasti käy nuo satunnaiset käynnit vaikka päivisin kun ei ole ruuhkaa. Miten joku satunnainen kauppareissu voi saadakkin ihmiset näin tolaltaan?😅
Tarkoitus oli viitata siihen, ettei kaikilla se "koronavauvojen" istuttaminen kotona liity välttämättä koronaan, vaan korona voi olla hyvä tekosyy erakoitua hyvällä omalla tunnolla :D Eri asia, jos on paniikki päällä, ettei minnekään voi lähteä, jos lapsi sairastuu, ja niitäkin vanhempia varmasti on ja on ollut jo ennenkin koronaa.
Meillä tämä puolen vuoden erakoituminen johtui siis lähinnä talvesta, mutta kesällä ollaan menty vaikka missä ja minne. Innolla odotan, että lapsi, joka on siis kohta 9kk, oppisi seisomaan edes auttavasti, että päästään läheiselle leikkikentälle leikkimään. Ei siellä kyllä valtaosan ajasta ole muita ihmisiä, kun syrjässä asutaan, mutta onpahan poissa kotoa.