Lue keskustelun säännöt.
Ylihysteeriset koronavauvavanhemmat
11.08.2021 |
Siis mulle tuli täysin yllätyksenä, että on oikeasti iso osa korona-aikana lapsia saaneita jotka ei oo koskaan, ikinä vienyt lastaan sisätiloihin muuta kun omaan kotiin ja korkeintaan mummolaan ja neuvolaan. Ei leikkitreffejä, ei ruokakauppoja, ei minkäänlaisia kokemuksia ihmisilmoilla liikkumisesta.
Siis totta kai pitää olla varovaisia etenkin vauvojen kanssa, mutta miettikää! Suomessa kasvaa tällä hetkellä iso ryhmä lapsia jotka ei oo puolentoista vuoden ikään mennessä koskaan olleet missään yleisissä tiloissa tai vierailemassa jonkun toisen kodissa. Täällä kasvatetaan kovaa vauhtia järkyttävää määrää agorafobikkoja.
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kuka puhui kahvilareissuista mitään? Ja esim puolitoistavuotias hyötyy todella paljon leikkikavereista. Tässä on nyt kyse siitä että lapsia pitää totuttaa asioihin ja jos puolitoistavuotias ei oo eläessään ollut kaupassa niin tosi helposti alkaa pelkäämään. Me oltiin ekat 4kk lapsen kanssa vaan kotosalla. Vietiin ekaa kertaa lyhyelle kauppareissulle ja raukka istui vaunuissa aivan paniikissa täristen. Sen jälkeen päätin että vastuullisesti koronan huomioon ottaen aion todellakin viedä lastani mahdollisimman paljon yleisille paikoille.
4 kk ikäistä ei saa vielä istuttaa. Ei ihme, jos tärisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ne vauvat mitään kahvilareissuja ja leikkideittejä tarvitse. Äidit ne niitä on, joiden pitää saada esitellä vauvaa kuin nukkea.
Vauvalle riittää ihan oma koti ja perhe alkuun.Kuka puhui kahvilareissuista mitään? Ja esim puolitoistavuotias hyötyy todella paljon leikkikavereista. Tässä on nyt kyse siitä että lapsia pitää totuttaa asioihin ja jos puolitoistavuotias ei oo eläessään ollut kaupassa niin tosi helposti alkaa pelkäämään. Me oltiin ekat 4kk lapsen kanssa vaan kotosalla. Vietiin ekaa kertaa lyhyelle kauppareissulle ja raukka istui vaunuissa aivan paniikissa täristen. Sen jälkeen päätin että vastuullisesti koronan huomioon ottaen aion todellakin viedä lastani mahdollisimman paljon yleisille paikoille.
4 kk ikäistä ei saa vielä istuttaa. Ei ihme, jos tärisi.
Istui kaukalossa, pahvi🙄
Hei vaan,
täällä yksi korona-aikana äidiksi tullut. Olin raskaana varovainen, vaikka Thl:n mukaan raskaana olevat eivät olleet riskiryhmää. Nyt on ääni muuttunut kellossa ja lehdissä kerrotaan, kuinka pahimmassa tapauksessa vauva on jouduttu leikkaamaan ennenaikaisesti ulos, kun äiti on koronan takia niin huonossa kunnossa.
Vauvan kanssa olimme ensimmäiset kuukaudet edelleen todella varovaisia. Emme vieneet ruokakauppaan tai julkisiin tiloihin. Näimme sukulaisia ja ystäviä rajoitetusti, mutta vain kodeissa.
Nyt kun vauva on jo vähän isompi, tapaamme välillä muita vauvaperheitä, joskus vauva on kaupassa mukana jne. Käymme puistossa ja olemme matkustelleet Suomessa. Terasseilla on käyty syömässä, kerran museossakin.
Mutta ei tämä todellakaan ole ollut sellaista kuin minkälaiseksi vauvavuoden kuvittelin (tulin raskaaksi juuri ennen koronaa). Ilman koronaa olisin varmasti hengaillut kaupungilla aivan eri määrissä ja nähnyt ystäviä paljon enemmän ja osallistunut vauvamuskareihin yms (Muskarit ym. on olleet myös peruttuja.)
Riippuu toki myös siitä, missä asuu. Jos pääsee kävellen vaunujen kanssa kaupungille, niin varmasti helppoa. Täältä lähiöstä pääsee kaupungille vain junalla tai bussilla. Niillä ei mielinmäärin kannata tällä hetkellä matkustaa, oli vauvaa tai ei.
Ihmetyttää, miksi jotkut äidit provosoituvat siitä, jos toiset ovat varovaisempia lapsen kanssa. Ihan kuin se koettaisiin hyökkäykseksi omaa "vapaampaa" elämää kohtaan, jos toiset vaikka välttelevät julkisia liikennevälineitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa unohdetaan tyystin myös vanhempien mielenterveys. Mutta se nyt on Suomessa aina sama homma, äidillä on tasan yksi tehtävä ja siihen ei missään nimessä kuulu omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Uskallan väittää, että suurimmalle osalle aikuisia kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa ja kotoa pois pääseminen tekee todella hyvää.
Jos äiti ei voi hyvin, hän ei myöskään voi hoitaa lasta parhaalla mahdollisella tavalla.
Eikö sitä mielenterveyttä vain pahenna jotkut muskarit ja kerhot? Äidin kuuluu päästä ulos talosta ihan ilman sitä vauvaa kainalossa, ei äitinä vaan omana itsenään.
No riippuu varmaan äidistä. Toiset ei viihdy muiden äitien seurassa, toisille se vertaistuki on kullan arvoista. Ne muskarit ja kerhothan ei myöskään sulje pois sitä, etteikö äiti voisi sitten illalla isän tullessa töistä lähteä ulos ihan yksin :) toisaalta jotkut äidit ei edes kaipaa aikaa ilman vauvaansa, sekin heille suotakoon.
Nojoo. "suurimmalle osalle aikuisia kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa ja kotoa pois pääseminen tekee todella hyvää". Tästä sain lähinnä sen kuvan, että oletuksena se vauva on koko ajan mukana, jos keskustelun aihe on koronavauvojen eristetty elämä ja siitä seuraa ettei vanhemmat pääse pois kotoa. Ja oletin että yleensä äiti olisi se kotona oleva.
Vierailija kirjoitti:
Hei vaan,
täällä yksi korona-aikana äidiksi tullut. Olin raskaana varovainen, vaikka Thl:n mukaan raskaana olevat eivät olleet riskiryhmää. Nyt on ääni muuttunut kellossa ja lehdissä kerrotaan, kuinka pahimmassa tapauksessa vauva on jouduttu leikkaamaan ennenaikaisesti ulos, kun äiti on koronan takia niin huonossa kunnossa.
Vauvan kanssa olimme ensimmäiset kuukaudet edelleen todella varovaisia. Emme vieneet ruokakauppaan tai julkisiin tiloihin. Näimme sukulaisia ja ystäviä rajoitetusti, mutta vain kodeissa.
Nyt kun vauva on jo vähän isompi, tapaamme välillä muita vauvaperheitä, joskus vauva on kaupassa mukana jne. Käymme puistossa ja olemme matkustelleet Suomessa. Terasseilla on käyty syömässä, kerran museossakin.
Mutta ei tämä todellakaan ole ollut sellaista kuin minkälaiseksi vauvavuoden kuvittelin (tulin raskaaksi juuri ennen koronaa). Ilman koronaa olisin varmasti hengaillut kaupungilla aivan eri määrissä ja nähnyt ystäviä paljon enemmän ja osallistunut vauvamuskareihin yms (Muskarit ym. on olleet myös peruttuja.)
Riippuu toki myös siitä, missä asuu. Jos pääsee kävellen vaunujen kanssa kaupungille, niin varmasti helppoa. Täältä lähiöstä pääsee kaupungille vain junalla tai bussilla. Niillä ei mielinmäärin kannata tällä hetkellä matkustaa, oli vauvaa tai ei.
Ihmetyttää, miksi jotkut äidit provosoituvat siitä, jos toiset ovat varovaisempia lapsen kanssa. Ihan kuin se koettaisiin hyökkäykseksi omaa "vapaampaa" elämää kohtaan, jos toiset vaikka välttelevät julkisia liikennevälineitä.
Ei tässä kukaan ole hyökännyt, teilläkin tuo suhtautuminen vaikuttaa todella terveeltä js fiksulta ja menette lapsen turvallisuus edellä. Tosi hienoa! Tässä ketjussa on ainoastaan kyseenalaistettu niitä vanhempia, jotka ovat vetäneet tuon varovaisuusen yli. Mainitset, että tekin tapaatte muita vauvaperheitä ja käytte kaupassa. Juuri tätä täällä peräänkuulutetaan. Että kun on nähtävästi olemassa heitä, jotka eivät koskaannole vauva 1,5 vuoden elämän aikana vieneet heitä kauppaan tai kyläilemään sukulaisille tai ystäville. Varovainen saa ja pitää olla, mutta missä vaiheessa varovaisuus menee yli ja saattaa olla lapsen kehityksellekin haitallista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei vaan,
täällä yksi korona-aikana äidiksi tullut. Olin raskaana varovainen, vaikka Thl:n mukaan raskaana olevat eivät olleet riskiryhmää. Nyt on ääni muuttunut kellossa ja lehdissä kerrotaan, kuinka pahimmassa tapauksessa vauva on jouduttu leikkaamaan ennenaikaisesti ulos, kun äiti on koronan takia niin huonossa kunnossa.
Vauvan kanssa olimme ensimmäiset kuukaudet edelleen todella varovaisia. Emme vieneet ruokakauppaan tai julkisiin tiloihin. Näimme sukulaisia ja ystäviä rajoitetusti, mutta vain kodeissa.
Nyt kun vauva on jo vähän isompi, tapaamme välillä muita vauvaperheitä, joskus vauva on kaupassa mukana jne. Käymme puistossa ja olemme matkustelleet Suomessa. Terasseilla on käyty syömässä, kerran museossakin.
Mutta ei tämä todellakaan ole ollut sellaista kuin minkälaiseksi vauvavuoden kuvittelin (tulin raskaaksi juuri ennen koronaa). Ilman koronaa olisin varmasti hengaillut kaupungilla aivan eri määrissä ja nähnyt ystäviä paljon enemmän ja osallistunut vauvamuskareihin yms (Muskarit ym. on olleet myös peruttuja.)
Riippuu toki myös siitä, missä asuu. Jos pääsee kävellen vaunujen kanssa kaupungille, niin varmasti helppoa. Täältä lähiöstä pääsee kaupungille vain junalla tai bussilla. Niillä ei mielinmäärin kannata tällä hetkellä matkustaa, oli vauvaa tai ei.
Ihmetyttää, miksi jotkut äidit provosoituvat siitä, jos toiset ovat varovaisempia lapsen kanssa. Ihan kuin se koettaisiin hyökkäykseksi omaa "vapaampaa" elämää kohtaan, jos toiset vaikka välttelevät julkisia liikennevälineitä.
Taas yksi joka ymmärsi väärin. Viette lasta välillä kauppaan ja kavereille kotiin? Eli ette rajoita lapsen elämää pelkästään kotiin, isovanhemmille ja neuvolaan. Eli ette ole näitä hysteerisiä vanhempia joista nyt puhutaan.
On tosi hyvä olla varovainen korona-aikaan. Ei sitä kukaan kritisoi vaan sitä, ettei uskalla ottaa sitä vaikka yksvuotiasta mukaan edes kahden minuutin kauppareissulle. Se on sairaalloista ylivarovaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei vaan,
täällä yksi korona-aikana äidiksi tullut. Olin raskaana varovainen, vaikka Thl:n mukaan raskaana olevat eivät olleet riskiryhmää. Nyt on ääni muuttunut kellossa ja lehdissä kerrotaan, kuinka pahimmassa tapauksessa vauva on jouduttu leikkaamaan ennenaikaisesti ulos, kun äiti on koronan takia niin huonossa kunnossa.
Vauvan kanssa olimme ensimmäiset kuukaudet edelleen todella varovaisia. Emme vieneet ruokakauppaan tai julkisiin tiloihin. Näimme sukulaisia ja ystäviä rajoitetusti, mutta vain kodeissa.
Nyt kun vauva on jo vähän isompi, tapaamme välillä muita vauvaperheitä, joskus vauva on kaupassa mukana jne. Käymme puistossa ja olemme matkustelleet Suomessa. Terasseilla on käyty syömässä, kerran museossakin.
Mutta ei tämä todellakaan ole ollut sellaista kuin minkälaiseksi vauvavuoden kuvittelin (tulin raskaaksi juuri ennen koronaa). Ilman koronaa olisin varmasti hengaillut kaupungilla aivan eri määrissä ja nähnyt ystäviä paljon enemmän ja osallistunut vauvamuskareihin yms (Muskarit ym. on olleet myös peruttuja.)
Riippuu toki myös siitä, missä asuu. Jos pääsee kävellen vaunujen kanssa kaupungille, niin varmasti helppoa. Täältä lähiöstä pääsee kaupungille vain junalla tai bussilla. Niillä ei mielinmäärin kannata tällä hetkellä matkustaa, oli vauvaa tai ei.
Ihmetyttää, miksi jotkut äidit provosoituvat siitä, jos toiset ovat varovaisempia lapsen kanssa. Ihan kuin se koettaisiin hyökkäykseksi omaa "vapaampaa" elämää kohtaan, jos toiset vaikka välttelevät julkisia liikennevälineitä.
Ei tässä kukaan ole hyökännyt, teilläkin tuo suhtautuminen vaikuttaa todella terveeltä js fiksulta ja menette lapsen turvallisuus edellä. Tosi hienoa! Tässä ketjussa on ainoastaan kyseenalaistettu niitä vanhempia, jotka ovat vetäneet tuon varovaisuusen yli. Mainitset, että tekin tapaatte muita vauvaperheitä ja käytte kaupassa. Juuri tätä täällä peräänkuulutetaan. Että kun on nähtävästi olemassa heitä, jotka eivät koskaannole vauva 1,5 vuoden elämän aikana vieneet heitä kauppaan tai kyläilemään sukulaisille tai ystäville. Varovainen saa ja pitää olla, mutta missä vaiheessa varovaisuus menee yli ja saattaa olla lapsen kehityksellekin haitallista?
Huh, anteeksi typot🙈
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei vaan,
täällä yksi korona-aikana äidiksi tullut. Olin raskaana varovainen, vaikka Thl:n mukaan raskaana olevat eivät olleet riskiryhmää. Nyt on ääni muuttunut kellossa ja lehdissä kerrotaan, kuinka pahimmassa tapauksessa vauva on jouduttu leikkaamaan ennenaikaisesti ulos, kun äiti on koronan takia niin huonossa kunnossa.
Vauvan kanssa olimme ensimmäiset kuukaudet edelleen todella varovaisia. Emme vieneet ruokakauppaan tai julkisiin tiloihin. Näimme sukulaisia ja ystäviä rajoitetusti, mutta vain kodeissa.
Nyt kun vauva on jo vähän isompi, tapaamme välillä muita vauvaperheitä, joskus vauva on kaupassa mukana jne. Käymme puistossa ja olemme matkustelleet Suomessa. Terasseilla on käyty syömässä, kerran museossakin.
Mutta ei tämä todellakaan ole ollut sellaista kuin minkälaiseksi vauvavuoden kuvittelin (tulin raskaaksi juuri ennen koronaa). Ilman koronaa olisin varmasti hengaillut kaupungilla aivan eri määrissä ja nähnyt ystäviä paljon enemmän ja osallistunut vauvamuskareihin yms (Muskarit ym. on olleet myös peruttuja.)
Riippuu toki myös siitä, missä asuu. Jos pääsee kävellen vaunujen kanssa kaupungille, niin varmasti helppoa. Täältä lähiöstä pääsee kaupungille vain junalla tai bussilla. Niillä ei mielinmäärin kannata tällä hetkellä matkustaa, oli vauvaa tai ei.
Ihmetyttää, miksi jotkut äidit provosoituvat siitä, jos toiset ovat varovaisempia lapsen kanssa. Ihan kuin se koettaisiin hyökkäykseksi omaa "vapaampaa" elämää kohtaan, jos toiset vaikka välttelevät julkisia liikennevälineitä.
Ei tässä kukaan ole hyökännyt, teilläkin tuo suhtautuminen vaikuttaa todella terveeltä js fiksulta ja menette lapsen turvallisuus edellä. Tosi hienoa! Tässä ketjussa on ainoastaan kyseenalaistettu niitä vanhempia, jotka ovat vetäneet tuon varovaisuusen yli. Mainitset, että tekin tapaatte muita vauvaperheitä ja käytte kaupassa. Juuri tätä täällä peräänkuulutetaan. Että kun on nähtävästi olemassa heitä, jotka eivät koskaannole vauva 1,5 vuoden elämän aikana vieneet heitä kauppaan tai kyläilemään sukulaisille tai ystäville. Varovainen saa ja pitää olla, mutta missä vaiheessa varovaisuus menee yli ja saattaa olla lapsen kehityksellekin haitallista?
Miten ihmeessä näin moni ihminen ottaa itseensä sen, että kysellään miksi eivät taaperot pääse välillä mukaan kauppareissulle?😅
Vierailija kirjoitti:
Hei vaan,
täällä yksi korona-aikana äidiksi tullut. Olin raskaana varovainen, vaikka Thl:n mukaan raskaana olevat eivät olleet riskiryhmää. Nyt on ääni muuttunut kellossa ja lehdissä kerrotaan, kuinka pahimmassa tapauksessa vauva on jouduttu leikkaamaan ennenaikaisesti ulos, kun äiti on koronan takia niin huonossa kunnossa.
Vauvan kanssa olimme ensimmäiset kuukaudet edelleen todella varovaisia. Emme vieneet ruokakauppaan tai julkisiin tiloihin. Näimme sukulaisia ja ystäviä rajoitetusti, mutta vain kodeissa.
Nyt kun vauva on jo vähän isompi, tapaamme välillä muita vauvaperheitä, joskus vauva on kaupassa mukana jne. Käymme puistossa ja olemme matkustelleet Suomessa. Terasseilla on käyty syömässä, kerran museossakin.
Mutta ei tämä todellakaan ole ollut sellaista kuin minkälaiseksi vauvavuoden kuvittelin (tulin raskaaksi juuri ennen koronaa). Ilman koronaa olisin varmasti hengaillut kaupungilla aivan eri määrissä ja nähnyt ystäviä paljon enemmän ja osallistunut vauvamuskareihin yms (Muskarit ym. on olleet myös peruttuja.)
Riippuu toki myös siitä, missä asuu. Jos pääsee kävellen vaunujen kanssa kaupungille, niin varmasti helppoa. Täältä lähiöstä pääsee kaupungille vain junalla tai bussilla. Niillä ei mielinmäärin kannata tällä hetkellä matkustaa, oli vauvaa tai ei.
Ihmetyttää, miksi jotkut äidit provosoituvat siitä, jos toiset ovat varovaisempia lapsen kanssa. Ihan kuin se koettaisiin hyökkäykseksi omaa "vapaampaa" elämää kohtaan, jos toiset vaikka välttelevät julkisia liikennevälineitä.
Ettehän te ole hysteerisiä koronavauvavanhempia jos käytte välillä kaupassa ja tapaatte ihmisiä turvallisesti. Mutta miltä tuntuisi, jos olisit sellainen? Mieti, että olisitte vain kotona, isovanhemmilla ja neuvolassa lapsen ekat 1,5 vuotta vähintään (ja ulkona, koska sitä ei tässä ole rajattu pois). Ei kauppareissuja, ei tapaamisia kavereiden kanssa, ei tapaamisia sukulaisten kanssa jne. Olisiko se mielestäsi ihan ok? Olisiko se omalle mielenterveydellesi ihan helppo nakki? Ja olisiko se oikeasti vauvan parhaaksi olla esim näkemättä sukuaan ensimmäiseen puoleentoista vuoteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei vaan,
täällä yksi korona-aikana äidiksi tullut. Olin raskaana varovainen, vaikka Thl:n mukaan raskaana olevat eivät olleet riskiryhmää. Nyt on ääni muuttunut kellossa ja lehdissä kerrotaan, kuinka pahimmassa tapauksessa vauva on jouduttu leikkaamaan ennenaikaisesti ulos, kun äiti on koronan takia niin huonossa kunnossa.
Vauvan kanssa olimme ensimmäiset kuukaudet edelleen todella varovaisia. Emme vieneet ruokakauppaan tai julkisiin tiloihin. Näimme sukulaisia ja ystäviä rajoitetusti, mutta vain kodeissa.
Nyt kun vauva on jo vähän isompi, tapaamme välillä muita vauvaperheitä, joskus vauva on kaupassa mukana jne. Käymme puistossa ja olemme matkustelleet Suomessa. Terasseilla on käyty syömässä, kerran museossakin.
Mutta ei tämä todellakaan ole ollut sellaista kuin minkälaiseksi vauvavuoden kuvittelin (tulin raskaaksi juuri ennen koronaa). Ilman koronaa olisin varmasti hengaillut kaupungilla aivan eri määrissä ja nähnyt ystäviä paljon enemmän ja osallistunut vauvamuskareihin yms (Muskarit ym. on olleet myös peruttuja.)
Riippuu toki myös siitä, missä asuu. Jos pääsee kävellen vaunujen kanssa kaupungille, niin varmasti helppoa. Täältä lähiöstä pääsee kaupungille vain junalla tai bussilla. Niillä ei mielinmäärin kannata tällä hetkellä matkustaa, oli vauvaa tai ei.
Ihmetyttää, miksi jotkut äidit provosoituvat siitä, jos toiset ovat varovaisempia lapsen kanssa. Ihan kuin se koettaisiin hyökkäykseksi omaa "vapaampaa" elämää kohtaan, jos toiset vaikka välttelevät julkisia liikennevälineitä.
Ei kukaan ole käskemässä ketään julkista liikennettä käyttämään🙄 en itsekään sitä käytä! Mutta se kirjastoreissu kerran kahdessa viikossa on ihan fine, samoin välillä piipahdetaan kaupassa. Helteellä saatoin jopa käydä kahvilan terassilla jos siellä oli väljää. Fiksua on olla varovainen, mutta ei se enää mielestäni fiksua ole, jos pelkää koronaa niin paljon ettei uskalla lapsen kanssa liikkua missään sisätiloissa edes viittä minuuttia ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Ja eipä tämä näytä laantumisen merkkejä tää korona. Jos samalla linjalla jatkavat, pahimmassa tapauksessa vaikka vielä vuoden, kaksi, kolme. Siimä vaiheessa se koronavauva olisi 4,5 vuotias joka ei ole koskaan ollut muualla kun neuvolassa, kotona ja isovanhemmilla. Ei se tervettä ole.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on koronavauva? Vauva, jolla on korona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei vaan,
täällä yksi korona-aikana äidiksi tullut. Olin raskaana varovainen, vaikka Thl:n mukaan raskaana olevat eivät olleet riskiryhmää. Nyt on ääni muuttunut kellossa ja lehdissä kerrotaan, kuinka pahimmassa tapauksessa vauva on jouduttu leikkaamaan ennenaikaisesti ulos, kun äiti on koronan takia niin huonossa kunnossa.
Vauvan kanssa olimme ensimmäiset kuukaudet edelleen todella varovaisia. Emme vieneet ruokakauppaan tai julkisiin tiloihin. Näimme sukulaisia ja ystäviä rajoitetusti, mutta vain kodeissa.
Nyt kun vauva on jo vähän isompi, tapaamme välillä muita vauvaperheitä, joskus vauva on kaupassa mukana jne. Käymme puistossa ja olemme matkustelleet Suomessa. Terasseilla on käyty syömässä, kerran museossakin.
Mutta ei tämä todellakaan ole ollut sellaista kuin minkälaiseksi vauvavuoden kuvittelin (tulin raskaaksi juuri ennen koronaa). Ilman koronaa olisin varmasti hengaillut kaupungilla aivan eri määrissä ja nähnyt ystäviä paljon enemmän ja osallistunut vauvamuskareihin yms (Muskarit ym. on olleet myös peruttuja.)
Riippuu toki myös siitä, missä asuu. Jos pääsee kävellen vaunujen kanssa kaupungille, niin varmasti helppoa. Täältä lähiöstä pääsee kaupungille vain junalla tai bussilla. Niillä ei mielinmäärin kannata tällä hetkellä matkustaa, oli vauvaa tai ei.
Ihmetyttää, miksi jotkut äidit provosoituvat siitä, jos toiset ovat varovaisempia lapsen kanssa. Ihan kuin se koettaisiin hyökkäykseksi omaa "vapaampaa" elämää kohtaan, jos toiset vaikka välttelevät julkisia liikennevälineitä.
Ei kukaan ole käskemässä ketään julkista liikennettä käyttämään🙄 en itsekään sitä käytä! Mutta se kirjastoreissu kerran kahdessa viikossa on ihan fine, samoin välillä piipahdetaan kaupassa. Helteellä saatoin jopa käydä kahvilan terassilla jos siellä oli väljää. Fiksua on olla varovainen, mutta ei se enää mielestäni fiksua ole, jos pelkää koronaa niin paljon ettei uskalla lapsen kanssa liikkua missään sisätiloissa edes viittä minuuttia ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Ja eipä tämä näytä laantumisen merkkejä tää korona. Jos samalla linjalla jatkavat, pahimmassa tapauksessa vaikka vielä vuoden, kaksi, kolme. Siimä vaiheessa se koronavauva olisi 4,5 vuotias joka ei ole koskaan ollut muualla kun neuvolassa, kotona ja isovanhemmilla. Ei se tervettä ole.
Tämä! Mihin se raja vedetään? Toki voi tuntua helpolta olla vaan kotona ekat vaika 6kk tai jopa vuosi. Mutta jos koronatilanne pysyy samana tai vaan pahenee, mihin se raja vedetään? Minkä ikäisenä ei enää voi olla vaan kotona ja neuvolassa? Jos riskit vaan pysyy samana tai nousee.
Mulla on yksi tällainen ystävä. Hänen lapsensa on nyt 2,5-vuotias. Oli ihan vauva-ajan kotona koska syntyi keskosena. Asuivat maalla, joten eivät hirveästi kodin ulkopuolella liikkuneet ekan vuoden aikana. Taisivat ehkä kyllä kaupassa joskus käydä. Sitten iski korona ja muuttivat samalla isoon kaupunkiin. Eivät ole käyneet missään nyt puolentoista vuoden aikana. Neuvolassa vissiin sen yhden pakollisen kerran. Tilaavat ruoan kotiin, mies tekee etätöitä. Pelkäävät kaupungissa koronaa niin paljon, että eivät edes käy leikkipuistossa. Löytyy sentään pieni oma piha. Lapsi on heidän ainoansa. Isovanhemmat asuu kaukana ja eivät ole kauheasti tekemisissä. Eli ihan oikeasti se 2,5-vuotias on yksivuotiaasta asti tavannut vanhempansa ja neuvolatädin. Eikä he nyt ketään tosiaan ennen koronaakaan tavannut. Ei voi tehdä hyvää lapsen kehitykselle ja mielenterveydelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei vaan,
täällä yksi korona-aikana äidiksi tullut. Olin raskaana varovainen, vaikka Thl:n mukaan raskaana olevat eivät olleet riskiryhmää. Nyt on ääni muuttunut kellossa ja lehdissä kerrotaan, kuinka pahimmassa tapauksessa vauva on jouduttu leikkaamaan ennenaikaisesti ulos, kun äiti on koronan takia niin huonossa kunnossa.
Vauvan kanssa olimme ensimmäiset kuukaudet edelleen todella varovaisia. Emme vieneet ruokakauppaan tai julkisiin tiloihin. Näimme sukulaisia ja ystäviä rajoitetusti, mutta vain kodeissa.
Nyt kun vauva on jo vähän isompi, tapaamme välillä muita vauvaperheitä, joskus vauva on kaupassa mukana jne. Käymme puistossa ja olemme matkustelleet Suomessa. Terasseilla on käyty syömässä, kerran museossakin.
Mutta ei tämä todellakaan ole ollut sellaista kuin minkälaiseksi vauvavuoden kuvittelin (tulin raskaaksi juuri ennen koronaa). Ilman koronaa olisin varmasti hengaillut kaupungilla aivan eri määrissä ja nähnyt ystäviä paljon enemmän ja osallistunut vauvamuskareihin yms (Muskarit ym. on olleet myös peruttuja.)
Riippuu toki myös siitä, missä asuu. Jos pääsee kävellen vaunujen kanssa kaupungille, niin varmasti helppoa. Täältä lähiöstä pääsee kaupungille vain junalla tai bussilla. Niillä ei mielinmäärin kannata tällä hetkellä matkustaa, oli vauvaa tai ei.
Ihmetyttää, miksi jotkut äidit provosoituvat siitä, jos toiset ovat varovaisempia lapsen kanssa. Ihan kuin se koettaisiin hyökkäykseksi omaa "vapaampaa" elämää kohtaan, jos toiset vaikka välttelevät julkisia liikennevälineitä.
Ei kukaan ole käskemässä ketään julkista liikennettä käyttämään🙄 en itsekään sitä käytä! Mutta se kirjastoreissu kerran kahdessa viikossa on ihan fine, samoin välillä piipahdetaan kaupassa. Helteellä saatoin jopa käydä kahvilan terassilla jos siellä oli väljää. Fiksua on olla varovainen, mutta ei se enää mielestäni fiksua ole, jos pelkää koronaa niin paljon ettei uskalla lapsen kanssa liikkua missään sisätiloissa edes viittä minuuttia ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Ja eipä tämä näytä laantumisen merkkejä tää korona. Jos samalla linjalla jatkavat, pahimmassa tapauksessa vaikka vielä vuoden, kaksi, kolme. Siimä vaiheessa se koronavauva olisi 4,5 vuotias joka ei ole koskaan ollut muualla kun neuvolassa, kotona ja isovanhemmilla. Ei se tervettä ole.
Tämä! Mihin se raja vedetään? Toki voi tuntua helpolta olla vaan kotona ekat vaika 6kk tai jopa vuosi. Mutta jos koronatilanne pysyy samana tai vaan pahenee, mihin se raja vedetään? Minkä ikäisenä ei enää voi olla vaan kotona ja neuvolassa? Jos riskit vaan pysyy samana tai nousee.
Mulla on yksi tällainen ystävä. Hänen lapsensa on nyt 2,5-vuotias. Oli ihan vauva-ajan kotona koska syntyi keskosena. Asuivat maalla, joten eivät hirveästi kodin ulkopuolella liikkuneet ekan vuoden aikana. Taisivat ehkä kyllä kaupassa joskus käydä. Sitten iski korona ja muuttivat samalla isoon kaupunkiin. Eivät ole käyneet missään nyt puolentoista vuoden aikana. Neuvolassa vissiin sen yhden pakollisen kerran. Tilaavat ruoan kotiin, mies tekee etätöitä. Pelkäävät kaupungissa koronaa niin paljon, että eivät edes käy leikkipuistossa. Löytyy sentään pieni oma piha. Lapsi on heidän ainoansa. Isovanhemmat asuu kaukana ja eivät ole kauheasti tekemisissä. Eli ihan oikeasti se 2,5-vuotias on yksivuotiaasta asti tavannut vanhempansa ja neuvolatädin. Eikä he nyt ketään tosiaan ennen koronaakaan tavannut. Ei voi tehdä hyvää lapsen kehitykselle ja mielenterveydelle.
Ihan hirveetä😭 jos tuo tapahtuisi ilman koronaa olisi lasut tehty kauan sitten. Voi pikkuista💕
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei vaan,
täällä yksi korona-aikana äidiksi tullut. Olin raskaana varovainen, vaikka Thl:n mukaan raskaana olevat eivät olleet riskiryhmää. Nyt on ääni muuttunut kellossa ja lehdissä kerrotaan, kuinka pahimmassa tapauksessa vauva on jouduttu leikkaamaan ennenaikaisesti ulos, kun äiti on koronan takia niin huonossa kunnossa.
Vauvan kanssa olimme ensimmäiset kuukaudet edelleen todella varovaisia. Emme vieneet ruokakauppaan tai julkisiin tiloihin. Näimme sukulaisia ja ystäviä rajoitetusti, mutta vain kodeissa.
Nyt kun vauva on jo vähän isompi, tapaamme välillä muita vauvaperheitä, joskus vauva on kaupassa mukana jne. Käymme puistossa ja olemme matkustelleet Suomessa. Terasseilla on käyty syömässä, kerran museossakin.
Mutta ei tämä todellakaan ole ollut sellaista kuin minkälaiseksi vauvavuoden kuvittelin (tulin raskaaksi juuri ennen koronaa). Ilman koronaa olisin varmasti hengaillut kaupungilla aivan eri määrissä ja nähnyt ystäviä paljon enemmän ja osallistunut vauvamuskareihin yms (Muskarit ym. on olleet myös peruttuja.)
Riippuu toki myös siitä, missä asuu. Jos pääsee kävellen vaunujen kanssa kaupungille, niin varmasti helppoa. Täältä lähiöstä pääsee kaupungille vain junalla tai bussilla. Niillä ei mielinmäärin kannata tällä hetkellä matkustaa, oli vauvaa tai ei.
Ihmetyttää, miksi jotkut äidit provosoituvat siitä, jos toiset ovat varovaisempia lapsen kanssa. Ihan kuin se koettaisiin hyökkäykseksi omaa "vapaampaa" elämää kohtaan, jos toiset vaikka välttelevät julkisia liikennevälineitä.
Ei kukaan ole käskemässä ketään julkista liikennettä käyttämään🙄 en itsekään sitä käytä! Mutta se kirjastoreissu kerran kahdessa viikossa on ihan fine, samoin välillä piipahdetaan kaupassa. Helteellä saatoin jopa käydä kahvilan terassilla jos siellä oli väljää. Fiksua on olla varovainen, mutta ei se enää mielestäni fiksua ole, jos pelkää koronaa niin paljon ettei uskalla lapsen kanssa liikkua missään sisätiloissa edes viittä minuuttia ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Ja eipä tämä näytä laantumisen merkkejä tää korona. Jos samalla linjalla jatkavat, pahimmassa tapauksessa vaikka vielä vuoden, kaksi, kolme. Siimä vaiheessa se koronavauva olisi 4,5 vuotias joka ei ole koskaan ollut muualla kun neuvolassa, kotona ja isovanhemmilla. Ei se tervettä ole.
Tämä! Mihin se raja vedetään? Toki voi tuntua helpolta olla vaan kotona ekat vaika 6kk tai jopa vuosi. Mutta jos koronatilanne pysyy samana tai vaan pahenee, mihin se raja vedetään? Minkä ikäisenä ei enää voi olla vaan kotona ja neuvolassa? Jos riskit vaan pysyy samana tai nousee.
Mulla on yksi tällainen ystävä. Hänen lapsensa on nyt 2,5-vuotias. Oli ihan vauva-ajan kotona koska syntyi keskosena. Asuivat maalla, joten eivät hirveästi kodin ulkopuolella liikkuneet ekan vuoden aikana. Taisivat ehkä kyllä kaupassa joskus käydä. Sitten iski korona ja muuttivat samalla isoon kaupunkiin. Eivät ole käyneet missään nyt puolentoista vuoden aikana. Neuvolassa vissiin sen yhden pakollisen kerran. Tilaavat ruoan kotiin, mies tekee etätöitä. Pelkäävät kaupungissa koronaa niin paljon, että eivät edes käy leikkipuistossa. Löytyy sentään pieni oma piha. Lapsi on heidän ainoansa. Isovanhemmat asuu kaukana ja eivät ole kauheasti tekemisissä. Eli ihan oikeasti se 2,5-vuotias on yksivuotiaasta asti tavannut vanhempansa ja neuvolatädin. Eikä he nyt ketään tosiaan ennen koronaakaan tavannut. Ei voi tehdä hyvää lapsen kehitykselle ja mielenterveydelle.
Ihan hirveetä😭 jos tuo tapahtuisi ilman koronaa olisi lasut tehty kauan sitten. Voi pikkuista💕
Eihän tuon ikäisellä ole edes muistoja tuosta ajasta isompana. Edelleenkin säälittää lähinnä vanhemmat, vauva tai taapero pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei vaan,
täällä yksi korona-aikana äidiksi tullut. Olin raskaana varovainen, vaikka Thl:n mukaan raskaana olevat eivät olleet riskiryhmää. Nyt on ääni muuttunut kellossa ja lehdissä kerrotaan, kuinka pahimmassa tapauksessa vauva on jouduttu leikkaamaan ennenaikaisesti ulos, kun äiti on koronan takia niin huonossa kunnossa.
Vauvan kanssa olimme ensimmäiset kuukaudet edelleen todella varovaisia. Emme vieneet ruokakauppaan tai julkisiin tiloihin. Näimme sukulaisia ja ystäviä rajoitetusti, mutta vain kodeissa.
Nyt kun vauva on jo vähän isompi, tapaamme välillä muita vauvaperheitä, joskus vauva on kaupassa mukana jne. Käymme puistossa ja olemme matkustelleet Suomessa. Terasseilla on käyty syömässä, kerran museossakin.
Mutta ei tämä todellakaan ole ollut sellaista kuin minkälaiseksi vauvavuoden kuvittelin (tulin raskaaksi juuri ennen koronaa). Ilman koronaa olisin varmasti hengaillut kaupungilla aivan eri määrissä ja nähnyt ystäviä paljon enemmän ja osallistunut vauvamuskareihin yms (Muskarit ym. on olleet myös peruttuja.)
Riippuu toki myös siitä, missä asuu. Jos pääsee kävellen vaunujen kanssa kaupungille, niin varmasti helppoa. Täältä lähiöstä pääsee kaupungille vain junalla tai bussilla. Niillä ei mielinmäärin kannata tällä hetkellä matkustaa, oli vauvaa tai ei.
Ihmetyttää, miksi jotkut äidit provosoituvat siitä, jos toiset ovat varovaisempia lapsen kanssa. Ihan kuin se koettaisiin hyökkäykseksi omaa "vapaampaa" elämää kohtaan, jos toiset vaikka välttelevät julkisia liikennevälineitä.
Ei kukaan ole käskemässä ketään julkista liikennettä käyttämään🙄 en itsekään sitä käytä! Mutta se kirjastoreissu kerran kahdessa viikossa on ihan fine, samoin välillä piipahdetaan kaupassa. Helteellä saatoin jopa käydä kahvilan terassilla jos siellä oli väljää. Fiksua on olla varovainen, mutta ei se enää mielestäni fiksua ole, jos pelkää koronaa niin paljon ettei uskalla lapsen kanssa liikkua missään sisätiloissa edes viittä minuuttia ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Ja eipä tämä näytä laantumisen merkkejä tää korona. Jos samalla linjalla jatkavat, pahimmassa tapauksessa vaikka vielä vuoden, kaksi, kolme. Siimä vaiheessa se koronavauva olisi 4,5 vuotias joka ei ole koskaan ollut muualla kun neuvolassa, kotona ja isovanhemmilla. Ei se tervettä ole.
Tämä! Mihin se raja vedetään? Toki voi tuntua helpolta olla vaan kotona ekat vaika 6kk tai jopa vuosi. Mutta jos koronatilanne pysyy samana tai vaan pahenee, mihin se raja vedetään? Minkä ikäisenä ei enää voi olla vaan kotona ja neuvolassa? Jos riskit vaan pysyy samana tai nousee.
Mulla on yksi tällainen ystävä. Hänen lapsensa on nyt 2,5-vuotias. Oli ihan vauva-ajan kotona koska syntyi keskosena. Asuivat maalla, joten eivät hirveästi kodin ulkopuolella liikkuneet ekan vuoden aikana. Taisivat ehkä kyllä kaupassa joskus käydä. Sitten iski korona ja muuttivat samalla isoon kaupunkiin. Eivät ole käyneet missään nyt puolentoista vuoden aikana. Neuvolassa vissiin sen yhden pakollisen kerran. Tilaavat ruoan kotiin, mies tekee etätöitä. Pelkäävät kaupungissa koronaa niin paljon, että eivät edes käy leikkipuistossa. Löytyy sentään pieni oma piha. Lapsi on heidän ainoansa. Isovanhemmat asuu kaukana ja eivät ole kauheasti tekemisissä. Eli ihan oikeasti se 2,5-vuotias on yksivuotiaasta asti tavannut vanhempansa ja neuvolatädin. Eikä he nyt ketään tosiaan ennen koronaakaan tavannut. Ei voi tehdä hyvää lapsen kehitykselle ja mielenterveydelle.
Huhhuh.... On niitä meemejä että vaippapaketin vauvakuva ja peilikuva on koronavauvojen ainoat kaverit, mutta nähtävästi tuo meemi on jollekin vauvalle ihan realiteetti. Voiko oikeesti joku vielä sanoa että tää on ihan terveellistä ja vauvan parhaaksi, ei vauvaa haittaa tavata tasan kolmea(!) ihmistä vuoteen. Ja sitä yhtäkin vaan kerran neuvolassa.
Esikoinen syntyi ennen korona-aikaa ja kyllä silloinkin kätilö käski välttämään väkijoukkoja ensimmäiset 4 kk. Tämä siksi, että on olemassa paljon pikkuvauvoille vaarallisia tauteja. Enkä oikein näe mitään järkevää syytä istua korona-aikanakaan vauvan kanssa kahvilassa tai kauppakeskuksessa. Useimmilla lapsilla on kuitenkin kaksi vanhempaa, jolloin toinen voi käydä kaupassa ja toinen odottaa lasten kanssa kotona. Samalla tavoin toimimme ennen koronaa. Ei mitään järkeä käydä lapsikatraan/vauvan kanssa kaupassa, jos ei ole pakko. Miksi nyt menisin?
Mielestäni on myös tosi iso ero miksi ollaan kotona. Ennen koronaa jos eristäytyi muista eikä vaikka vauvan ekana vuonna käynyt kaupassa tms se oli oma valinta, luultavasti tehty koska ei koettu tarvetta käydä paikoissa. Vaikka omasta mielestäni hieman outoa, niin kuitenkin ihan tervettä vielä.
Mutta nämä koronan takia kotona olijat ovat kotona pakon edestä ja pelon takia. Ulkomaailma on paha, on riskejä ja se stressaa. Kyllä lapset (okei ei nyt ihan pikkuvauvat tietenkään) aistivat vanhempien pelon, eli sanotaampa vaikka että jollain koronavauvalla on isompia sisaruksia jotka ovat myös kotona. Siis vaan kotona. Ja he aistivat vanhemmista sen pelon ja paniikin minkä ulkomaailma heissä herättää. Ei varmaan anna tervettä näkemystä lapselle siitä, millainen maailma on.
Vierailija kirjoitti:
Esikoinen syntyi ennen korona-aikaa ja kyllä silloinkin kätilö käski välttämään väkijoukkoja ensimmäiset 4 kk. Tämä siksi, että on olemassa paljon pikkuvauvoille vaarallisia tauteja. Enkä oikein näe mitään järkevää syytä istua korona-aikanakaan vauvan kanssa kahvilassa tai kauppakeskuksessa. Useimmilla lapsilla on kuitenkin kaksi vanhempaa, jolloin toinen voi käydä kaupassa ja toinen odottaa lasten kanssa kotona. Samalla tavoin toimimme ennen koronaa. Ei mitään järkeä käydä lapsikatraan/vauvan kanssa kaupassa, jos ei ole pakko. Miksi nyt menisin?
Huoh... Kyse on EDELLEEN 3kk-1,5 vuotiaista lapsista. Ei ne pikkuvauvat sinne ulos kuulu, mutta vuoden ikäinen kylläkin. Ja EDELLEEN ei ole kyse kahvittelusta ja hengailusta kauppakeskuksessa, vaan ihan vaikka piipahdus lähikauppaan. Miten tämä on niik vaikea ymmärtää?!
Vastikään juuri luin artikkelin, jossa oli noin 1v korona"vauva". Vanhemmat olivat sulkeutuneet täysin kotiin, vauva oli käynyt vain neuvolassa ja nähnyt isovanhemmat muistaakseni kerran, ja silloinkin näillä maskit päässä.
En löytänyt sitä nyt googlella.
Niin onhan tuo nyt ehkä vähän överiä. Vanhemmat ovat ainoita, jotka on nähnyt ilman maskia. Aika paljon kuitenkin kommunikaatiosta tapahtuu eleillä.
Seitsemän sivun jälkeen on vieläkin tullut tasan yksi vastaus sellaiselta, joka oikeasti käyttäytyy näin. Eli vastaus kysymykseeni siitä, onko oikeasti olemassa ihmisiä jotka eivät ole viimeisen puolentoista vuoden aikana käyneet 3kk-1,5 vuotiaiden lastensa kanssa muualla yleisissä sisätiloissa kun neuvolassa ja isovanhemmilla, on vastaus, että ketjun perusteella yksi. Muut vaan aukovat päätään eivätkä edes ymmärtäneet lukemaansa vaan paasaavat metsäretkistä, pikkuvauvoista, kahviloista, nukkevauvoista jne. jotka eivät millään tavalla liity kysymykseen.
Ap