Kerro miten sinä tai tuttu tienasi rahaa pienenä
Siis ennenkuin oli 18v.
Vaari myi tulitikkuja tehtaan edessä pienenä poikana. (isompana viinaa ja tupakkia)
Eno oppi tekemään kuparitauluja enkelin kuvilla ja myi niitä kirkossa käyville.
Itse kävin pentuna tekemässä naapureiílle puutarhatöitä karkkirahasta.
Kommentit (49)
Leivottiin pellillinen mokkapaljo, jaettiin se neljään osaan ja myytiin ostarilla. Pyydettiinköhän 20 mk pala vai 5 mk, en muista tarkalleen. Meni nopeasti ja hieman oli taas taskurahaa. Ei taitaisi onnistua enää tänä päivänä, pitäisi olla kaikenlaisia passeja takataskussa, että saa syötävää myydä.
Tein kotona maatilalla töitä kaikki kesät. Siis niin normaaleja kotitöitä kun navettatöitä.
Olisiko ollut noin 6v kun aloin ajamaan traktoria heinäpellolla. 9v iässä ruokin koko kesän lehmät niin että isoveljet joutui syksyllä kysyä minulta ruokintaohjeet kun koulu alkoi ja lopetin jokapäiväisen navettahomman. 12 vuotiaana lypsin välillä kaikki meidän lehmät ja olin jo hoitanut yksin lehmän poikimisen.
Vanhemmat maksoivat palkkaa aina sen mitä sain verottomasti ansaita vuodessa. Siis siitä iästä kun oli laillista olla töissä (ehkä 12v iästä?). Eli palkka oli sitten jotain 5000-7000 mk kesä.
Entinen tyttöystäväni kertoi että hän osti teininä halpoja naisten pikkuhousuja ja H&M:stä joihin hän kuivasi itsensä saunan jälkeen ja myi ukoille (tämä oli siis Mirc aikaan). Kuulemma oli hyvät rahat mutta tunsi itsensä likaiseksi ja lopetti myynnin.
Keräsin pulloja ja poimin mesimarjoja. Meskuista maksettiin hyvää kilohintaa paikallisessa osuuskaupassa ja marjanpoimintaan pääsi omatoimisesti kävellen tai pyörällä.
Leivoin ja myin pullia. Äiskä osti ainekset ilmaiseksi ja minä myin halvalla. Olisi varmaan tullut halvemaksi antaa raha heti minulle mutta opinhan leipomaan ja pari vuotta myöhemmin leipomo oli ensinmäinen kesäduunini.
Isä maksoi kun laitoin ruokaa ja toisinaan pesin hänen valkoisia paitojaan. Juoksin toimiston asioita ja vastailin puhelimeen. Noin 15 vee jouduin tekemään ison käännöstyön kun ei ollut muuta kääntäjää - siis käytettävissä ei ollut ketään muuta sopivaa henkilöä - ja minäkään en vielä juuri osannut jotain enkkua... Olisi kiva nähdä tuo asiakirja nyt yli 55 vuoden jälkeen... kun en vieläkään osaa jotain enkkua... ei ole muuta kuin lukiokurssi.
Haalittiin kaverin kanssa kodeistamme pieniä, tarpeettomia koriste- ja käyttöesineitä, kyhättiin vanhoista nukenvaunuista myyntipöytä ja myytiin tavarat edullisesti lähikaupan pihassa. Ilmeisesti oltiin herttaisia 10-vuotiaita, kun kaikki meni kaupaksi hetkessä ja saatiin parikymmentä markkaa karkkirahaa per nuppi. Vanhemmat olivat ylpeitä meistä, kun tuo kirppis oli ihan oma keksintömme!
Katsoin siskon poikaani kotitalomme pihalla.Vaihto ehtoja ei ollut. Sain 1mk. mikä arvo se silloin oli ,kun poika pieni,synt, 1960 ?Se taisi olla kuukauden palkka. kun 1 penillä sai nalle karkin.Sit olikinkin jo orpo.Pakko :1964 ja 1965.pakotetin vanhimman siskoni kesä paikaan.Kesä kuukaudet. Palkaksi tuli ruoka .piti olla ja leikkiä 1 lapsen kanssa ,hän oli silloin 4vuotias,seuraava kesä 5v.Itse olin 11 ja 12vuotias. siellä olin minä lapsi ja vanha mummo. joka pakotti pesee mökin lattiat ymm Mummo eli siskoni anoppi.Pesi minut mäntysuovalla ja tuntui kuin juuri harjalla,hankasi selkäni. Hiuksista piti kuulua ääni, kun kuivasi ne,silloin olivat puhtaat.Eli veti niitä kuin tukistaen,Kun tuli kesä 1966. Kieltäydyin. Ei enkelin kielet ei uhkaus auttanut, kun sanoin: En menen sinne.
Lehtien jakelua ja pullojen keräilyä.
Ei pienenä pidä rahaa tienata. On vanhempien velvollisuus elättää lapset. Lasten velvollisuus on käydä ne koulut ja mieluiten oppia myös jotain.
Ala-asteella kuorokaverin kanssa käytiin vanhustentalolla laulamassa, asuivat siis itsenäisesti ja jokaisella oma asunto. Ovikelloa vaan reippaasti soitettiin ja kysyttiin saakos teille laulaa😊 yleensä aina saatiin ja vielä kolikoita kouraan. Vaik ei saatu rahaakaan, niin oli kiva laulaa. Nykyään ei varmasti onnistuisi. Tää tapahtui 70-luvulla.
Tämä Ruotsissa. Kaverin kanssa mentiin ylemmän keskiluokan alueella koputtamaan ovia.
Kerrottiin että myytiin aamiaispullia lauantaiksi ja otettiin tilauksia arkisin. Tämä oli sitä mukavaa 80-lukua jolloin ihmisiin luotettiin joten he maksoivat etukäteen. Jokainen pulla maksoi 1.50 kruunua ja me myytiin 3 kruunun hinnalla.
Parhaimmillaan tehtiin leipomoon tilaus yli 500 pullalle ja pikkurilli ihmiset saivat kotiin tuotua tuoretta pullaa aamiaiseksi.
Polkupyörä, mukava hymy ja rehellisyys riitti pitkälle silloin.
Nykyään ei varmana onnistuisi varkaiden ja yhteiskunnan kehityksen takia..
- kasvimaan kastelu, kitkeminen jne. hieman myöhemmin vieraalla sokerijuurikkaan harvennusta, haraamista, papujen poimintaa, mansikan poimintaa, perunannostoa, kaikkea mihin koki itse pystyvänsä - ei näistä paljoa maksettu (sen verran, että sai kesätienesteillä syksyksi uudet kouluvaatteet eli housut, paidan ja tennarit!)
- pullot kerättiin aina, joskus etsittiin kaupan pihasta ja rappurallin alta mahd. pudonneita kolikoita
- naapurin pikkutytön 'hoitaminen' eli lähinnä leikkiminen ja välipalan syömisen valvominen, myöhemmin kesätyö 'kotiapuna' eli kevyet kotityöt ja lastenhoito
- arpojen myynti, tästä sai hyvin pienen provikan itselle
- torilla myymässä apuna perunaa, vihanneksia ym.
- liekojen ym. kerääminen, vihtojen ja varpuluutien tekeminen & torimyynti isän apuna
- metsämarjojen ja sienien poimiminen & samoin torimyynti
- joskus rakennuksilla kesäaikaan repsikkana (olen nainen.... ei ollut tuolloin aivan yleistä nuorelle tytölle), loppusiivousta myös raksalla, ikkunanpesua raksalla loppusiivouksen jälkeen - tällä tienasi kyllä ihan parhaiten!
Myytiin persettä talojen kulmilla.
Ala-asteella tehtiin kaverin kanssa käsin lehteä, jota myytiin koulukavereille muutamalla markalla kappale. Joka viikko ilmestyi uusi numero. Kirjoiteltiin tarinoita ja juttuja ja piirreltiin kuvia. Julkaistiin myös kavereiden omia juttuja siinä.
Yläasteella oltiin jo siirrytty tietokoneelle. Laitettiin muutamia ilmoituksia nuortenlehtiin ”kerhosta”, johon kuulumalla sai sen lehden. Niitä myytiin isommalla levikillä ja pienemmällä omalla panoksella, koska yhtä versiota saattoi tulostaa loputtomiin eikä tarvinnut käsin kopioida.
Yläasteella myös vahdittiin pari kesää yhtä tutun perheen muksua. Taisi talvellakin pari satunnaista nukkumaanlaittokeikkaa olla.
Kaupat ostivat tuolloin ämpäreittäin viinimarjoja, joten keräsin viinimarjoja pihaamme marjapuskista. Useampana kesänä kävin myös mansikkatiloilla poimimassa mansikoita. Ei sillä rikastunut, mutta vähän sai omaa käyttörahaa.
Lapsena sukulaisissa tein kotitöitä, vahdin serkkuja ja kitkin kasvimaata, mutta palkka maksettiin ylläpitona, joten rahaa en saanut. Kaikki hyöty valui vanhemmille. Marja-aikaan keräsin mustikoita ja möin ne. Teininä pääsin jo palkkatöihin, kun vahdin naapurin pikkukoululaisia kesän aikana. Palkka maksettiin pimeänä käteen eikä se paljoa ollut, mutta omaa rahaa kuitenkin. 17-vuotiaana sain vihdoin elämäni ensimmäisen oikean kesätyön.