Mitä vastata puolitutulle, joka ilmoittaa eronneensa?
Yllättävän moni kollega, entinen opiskelukaveri ja työkuvioista tuttu henkilö on tänä keväänä eronnut ja aloittanut keskustelun tällaisella avauksella. Mitä tähän on sopivaa vastata? En tiedä eron taustoja enkä joskus edes tiennyt, että henkilö oli naimisissa, oliko ero hänelle yllätys vai helpotus. Mitä vastaisitte?
Kommentit (24)
"Olen pahoillani, vai onko aihetta onnitteluun?" Tai joillakin muilla sanoilla yrittäisin selvittää, oliko ero hänelle hyvä vai huono asia. Tai sitten "Oho, en edes tiennyt että olit naimisissa. Miten voit nyt?"
Jaa aha? Mitäs minä sillä tiedolla teen?
Olen vaan harmitellut asiaa ja sanonut jotain ympäripyöreää että joskus ihmiset vain kasvavat erilleen. En ala utelemaan mutta kuuntelen, jos toinen itse haluaa puhua asiasta.
Riippuu siitä miten eronnut itse kokee tilanteensa. Ilon vai surun paikka. Ja onko jättäjä vai jätetty
Vierailija kirjoitti:
"Olen pahoillani, vai onko aihetta onnitteluun?" Tai joillakin muilla sanoilla yrittäisin selvittää, oliko ero hänelle hyvä vai huono asia. Tai sitten "Oho, en edes tiennyt että olit naimisissa. Miten voit nyt?"
Pitääkö kukaan feikeistä ihmisistä?
Sanoisin varmaan: Oi että, kiitos kun kerroit. Voin kuvitella, että se on voinut olla raskasta.
Tai: Kiitos kun kerroit, toivottavasti asiat nyt etenevät sinun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Tai jos voin kuunnella murheita: Kiitos kun kerroit. Jos haluat puhua siitä lisää, kuuntelen mielelläni.
Tai jos en halua kuulla lisää: No voimia sinulle, ja kaikkea hyvää jatkoon.
Jotain tuollaista.
Ok. Suhteet voivat olla hankalia.
Se mitä vastaisin riippuisi ihmisestä, mikä on ns suhteeni häneen, miten hän keskustelun avasi, jne.
Perinteinen miltä nyt tuntuu sopii aina.
Mulle on kahdesti puolituttu naapuri tullut avautumaan vastavanlaisista asioista ja molemmilla kerroilla menin aivan lukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Perinteinen miltä nyt tuntuu sopii aina.
Ei sovi. En minä ryhtyisi jollekin tutulle kovin suuresti avautumaan, miltä tuntuu. Tahditon kysymys.
-Lapseni kuoli.
-Miltä nyt tuntuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteinen miltä nyt tuntuu sopii aina.
Ei sovi. En minä ryhtyisi jollekin tutulle kovin suuresti avautumaan, miltä tuntuu. Tahditon kysymys.
-Lapseni kuoli.
-Miltä nyt tuntuu?
No jos olet juuri avannut keskustelun sanomalla, että olet eronnut, niin pidätkö tosiaan tahdittomana, jos joku kysyy, miltä sinusta tuntuu? Tässä ei puhuttu lapsen kuolemasta.
Varmaankin sanoisin "jaa jaa, mitenkäs se silleen?" neutraalilla äänellä toteamuksen lailla.
Sanoisin, että hieno homma, kunpa minäkin uskaltaisin.
Onko oikeasti noin vaikeaa käydä normaalia keskustelua ihmisten kanssa? Juokse vaikka kirkuen kädet ylhäällä karkuun ja selitä sitten jälkikäteen, että sinulla on kirjainyhdistelmä ja ahdistuit.
No, vastaat vaikka ok, ja alat kysellä jotain esimerkiksi käytännön järjestelyistä. Että onko uusi arki lähtenyt hyvin rullaamaan jne. Pidät keskustelun tuttavallisella tasolla, ellei se toinen sitten väkisin halua avautua enemmän.