Miksi naiset haluaa miesten kanssa pitkiä keskusteluita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei ole niin seksikästä kuin älykäs mies. Ei älykkö pelkästään, vaan myös tunneälyinen. Verbaalinen esileikki on kivaa.

Huoh.

Verbaalinen esileikki tarkoittaa sitä että komea, itsevarma ja rento mies heittää matalalla äänellään hauskaa mutta semiaivotonta läppää jollain ihanalla rannalla.

Ei sinua älykkyys sytytä.

Sorry, et tunne minua, joten älä määrittele minua.

Rannalla en ole käynyt pitkiin aikoihin:).

Oma mies oli 7v yliopistossa hyvin käyttäytyvä ja kultainen, hyvä keskusteija, ei hurmuri. (Nukkui pois aika nuorena.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän miehillä kekenään juttua rittää. Mikä siinä on, että ei naisten kanssa riitä? Itse olen tavannut yhden paljon keskustelevan miehen. Keskusteltiin ihan kaikesta. Mitä nyt uutisissa oli päivän aiheina, politiikasta, kirjallisuudesta, elämänkatsomuksista jne. Siitä harvinainen mies, että hänen kanssaan pystyi olemaan eri mieltä. Hän ei suuttunut, eikä vängännyt vastaan <3

Minulla riittää kyllä.

On useinkin enemmän keskusteltavaa naisten kuin miesten kanssa.

Toki, niin kuin varmaan arvasitkin, en ole naisista kiinnostava romanttisesti tai seksuaalisesti.

Voisiko olla että muistat keskustelijamiehistä vain sen yhden harvinaisen poikkeustapauksen joka oli myös romanttisesti/seksuaalisesti kiinnostava (kenties komea ja korkeassa sosioekonomisessa asemassa)? Muita keskustelevia miehiä et sitten laske miehiksi.

 

Höpö höpö. Tyyppi on köyhä kuin kirkonrotta. Ajoi jollain kirppukokoisella ikivanhalla datsunilla ja oli työtön :D

Oliko komea ja itsevarma?

Ja kiinnostuitko tästä miehestä?

Meillä ei ollut riittävästi yhteistä parisuhteeseen. Meillä oli erilaiset arvot, hän uskossa, minä ateisti jne. Juttelimme monta vuotta kunnes muutin pois. Hän on monella tapaa harvinainen mies. Rauhallinen, ystävällinen, ajattelee myös muiden kuin itsensä hyvinvointia jne. Jos meillä olisi ollut yhteisiä arvoja ja näkemyksiä, niin olisin ollut kiinnostunut parisuhteesta. En harrasta yhden illan juttuja tms.

Eli mies ei ollut riittävän kiinnostunut sosioekonomisen asemansa nostamisesta.

Onko kiva lukea kaikki tahallisesti väärin? Vai onko sinulla joku lukihäiriö?

eri

Kuka jaksaa kuunnella jonkun ukon jonnin joutavaa hölinää?

Paras kun ovat ihan hiljaa vaan.

En ymmärrä että ette ymmärrä. Ihmisen kanssa jonka kanssa synkkaa hyvin tulee puhuttua paljon ja kaikesta. Mitä iloa on olla vaikka illallisella jonkun kanssa, jonka kanssa juttu ei luista?

Naisten pitkät keskustelut = vatvomista asioista joissa naisen pitää päteä ja kokea olevansa ikuisesti oikeassa.

Keskustelut ovat mukavia, jos toisen tarkoitus ei ole päteä ja hankkia yliotetta. Koulutetuilla naisilla usein on em. päämäärä ja sivistyssanojen runsaalla viljelyllä koitetaan saada toinen hämmennyksiin. Minulla on tapana tällöin kysyä, että osaatko sanoa saman suomeksi. Yleensä se tuottaa vaikeuksia ja vielä kun opastan, miten asian voisi suomenkielellä esittää, keskustelu lakkaakin sitten kiinnostamasta.

Naiset eivät koskaan tule hyväksymään tätä ajatusta koska se viittaisi siihen että heidät miesmakunsa on ristiriitainen. Ja se ei käy naisille, ei ikinä.

Mutta minä väitän että kun mies ja nainen keskustelevat samalla aaltopituudella molempia kiinnostavista aiheista, todennäköisyys kasvaa ettei seksuaalista viehäysvoimaa synny, etenkin naisen suunnalta miestä kohtaan. Mies ei ole riittävän maskuliininen. Nainen haluaa sen sukupuolten eron.

Ei se sattumaa ole että monillakin naisilla on kaveripoikia joiden kanssa keskustellaan, mutta ei panna. Sitten on miehet joiden kanssa pannaan, mutta syvällisemmät keskustelut käydään kaverien kanssa - joko naispuolisten tai miespuolisten.

Vierailija kirjoitti:

Keskustelut ovat mukavia, jos toisen tarkoitus ei ole päteä ja hankkia yliotetta. Koulutetuilla naisilla usein on em. päämäärä ja sivistyssanojen runsaalla viljelyllä koitetaan saada toinen hämmennyksiin. Minulla on tapana tällöin kysyä, että osaatko sanoa saman suomeksi. Yleensä se tuottaa vaikeuksia ja vielä kun opastan, miten asian voisi suomenkielellä esittää, keskustelu lakkaakin sitten kiinnostamasta.

Täytyy myöntää, että joskus on vaikea laskeutua keskustelukumppanin tasolle krskusteluissa, koska ei pysty kuvittelemaan miten alas pitää vajota.

Tämähän on karsintaa. Ne jotka ei osaa tai halua keskustella voi ruksia yli suorilta. Turha siitä on mitään draamaa kehittää. Miksi suotta jatkaa pitemmälle sellaisen kanssa ,joka ei kiinnosta? Tämähän on win/win tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Naiset eivät koskaan tule hyväksymään tätä ajatusta koska se viittaisi siihen että heidät miesmakunsa on ristiriitainen. Ja se ei käy naisille, ei ikinä.

Mutta minä väitän että kun mies ja nainen keskustelevat samalla aaltopituudella molempia kiinnostavista aiheista, todennäköisyys kasvaa ettei seksuaalista viehäysvoimaa synny, etenkin naisen suunnalta miestä kohtaan. Mies ei ole riittävän maskuliininen. Nainen haluaa sen sukupuolten eron.

Ei se sattumaa ole että monillakin naisilla on kaveripoikia joiden kanssa keskustellaan, mutta ei panna. Sitten on miehet joiden kanssa pannaan, mutta syvällisemmät keskustelut käydään kaverien kanssa - joko naispuolisten tai miespuolisten.

 

Ja minä tunnen 4 naista joiden kanssa käymme aina pitkiä keskusteluita. Kaikkien miehet ovat sellaisia perinteisen miehekkäitä urhoja jotka eivät tunteista puhu. Naiset ovat sanoneet ettei taloudessa juuri pitkiä keskusteluja käydä, mutta miehet ovat kovin rakkaita heille.

Vierailija kirjoitti:

Meillä puhutaan politiikasta, sosiologiasta, uskonnollisista asioista, taiteesta jne. Päivittäun, jos on aikaa. Olemme akateeminen pari.

Mekin olemme, mutta kumpaakaan ei kiinnosta taide, uskonto eikä juurikaan sosiologia. Politiikkaa ei jaksa jauhaa. Pitää vielä muksutkin hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Naiset eivät koskaan tule hyväksymään tätä ajatusta koska se viittaisi siihen että heidät miesmakunsa on ristiriitainen. Ja se ei käy naisille, ei ikinä.

Mutta minä väitän että kun mies ja nainen keskustelevat samalla aaltopituudella molempia kiinnostavista aiheista, todennäköisyys kasvaa ettei seksuaalista viehäysvoimaa synny, etenkin naisen suunnalta miestä kohtaan. Mies ei ole riittävän maskuliininen. Nainen haluaa sen sukupuolten eron.

Ei se sattumaa ole että monillakin naisilla on kaveripoikia joiden kanssa keskustellaan, mutta ei panna. Sitten on miehet joiden kanssa pannaan, mutta syvällisemmät keskustelut käydään kaverien kanssa - joko naispuolisten tai miespuolisten.

 

Höpöhöpö, kunnon panon kanssa keskustellaan siinä sängyssäkin.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä joku aspergerien palsta. Huomaa taas. Miksi te kuvittelette että sen puhumisen pitää olla jotain tietojen vaihtoa? Eikö teidän lapsuudenperheissä puhuttu mitään? Miltä jokin asia tuntuu, muisteltu hauskoja sattumuksia, mietitty missä olisi kiva käydä, tykkäsittekö jostain kirjasta tai ohjelmasta, millainen se Pentti-enon uusi tyttöystävä on….

Kevyttä jutustelua, ei mitään ”opetan sinulle nyt miten sähkömagneetti toimii”. Oletteko te jotenkin sosiaalisesti aivan rajoittuneita?

No niin.

Eikö tuo ole juuri se mitä me miehet sanoimme?

Te penäsitte älykkäitä ja pitkiä keskusteluita.

Me vastasimme että oikeasti tarkoititte pintapuolista "oih, ihanaa"-tasoista small talkkia jossa risteillään aiheesta aiheeseen menemättä syvemmälle mihinkään.

Te alapeukutitte, mutta nyt myönnätte että niinhän se asia on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset eivät koskaan tule hyväksymään tätä ajatusta koska se viittaisi siihen että heidät miesmakunsa on ristiriitainen. Ja se ei käy naisille, ei ikinä.

Mutta minä väitän että kun mies ja nainen keskustelevat samalla aaltopituudella molempia kiinnostavista aiheista, todennäköisyys kasvaa ettei seksuaalista viehäysvoimaa synny, etenkin naisen suunnalta miestä kohtaan. Mies ei ole riittävän maskuliininen. Nainen haluaa sen sukupuolten eron.

Ei se sattumaa ole että monillakin naisilla on kaveripoikia joiden kanssa keskustellaan, mutta ei panna. Sitten on miehet joiden kanssa pannaan, mutta syvällisemmät keskustelut käydään kaverien kanssa - joko naispuolisten tai miespuolisten.

 

Höpöhöpö, kunnon panon kanssa keskustellaan siinä sängyssäkin.

Siinä sängyssä heitetään hassunhauskaa fiilisläppää. Puhutaan eri asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Naisten pitkät keskustelut = vatvomista asioista joissa naisen pitää päteä ja kokea olevansa ikuisesti oikeassa.

Jostain syystä keskustelu tyrehtyy, jos esittää perustellun eriävän mielipiteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä joku aspergerien palsta. Huomaa taas. Miksi te kuvittelette että sen puhumisen pitää olla jotain tietojen vaihtoa? Eikö teidän lapsuudenperheissä puhuttu mitään? Miltä jokin asia tuntuu, muisteltu hauskoja sattumuksia, mietitty missä olisi kiva käydä, tykkäsittekö jostain kirjasta tai ohjelmasta, millainen se Pentti-enon uusi tyttöystävä on….

Kevyttä jutustelua, ei mitään ”opetan sinulle nyt miten sähkömagneetti toimii”. Oletteko te jotenkin sosiaalisesti aivan rajoittuneita?

No niin.

Eikö tuo ole juuri se mitä me miehet sanoimme?

Te penäsitte älykkäitä ja pitkiä keskusteluita.

Me vastasimme että oikeasti tarkoititte pintapuolista "oih, ihanaa"-tasoista small talkkia jossa risteillään aiheesta aiheeseen menemättä syvemmälle mihinkään.

Te alapeukutitte, mutta nyt myönnätte että niinhän se asia on.

Ei tarvitse teititellä. Jotkut aiheet menevät syvemmälle siinä kun niistä puhuu, jos ihmisen kanssa oikeasti synkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset eivät koskaan tule hyväksymään tätä ajatusta koska se viittaisi siihen että heidät miesmakunsa on ristiriitainen. Ja se ei käy naisille, ei ikinä.

Mutta minä väitän että kun mies ja nainen keskustelevat samalla aaltopituudella molempia kiinnostavista aiheista, todennäköisyys kasvaa ettei seksuaalista viehäysvoimaa synny, etenkin naisen suunnalta miestä kohtaan. Mies ei ole riittävän maskuliininen. Nainen haluaa sen sukupuolten eron.

Ei se sattumaa ole että monillakin naisilla on kaveripoikia joiden kanssa keskustellaan, mutta ei panna. Sitten on miehet joiden kanssa pannaan, mutta syvällisemmät keskustelut käydään kaverien kanssa - joko naispuolisten tai miespuolisten.

 

Höpöhöpö, kunnon panon kanssa keskustellaan siinä sängyssäkin.

Siinä sängyssä heitetään hassunhauskaa fiilisläppää. Puhutaan eri asiasta.

Niin sinähän se varmasti tiedät mitä muut miehet sängyssä puhuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä puhutaan politiikasta, sosiologiasta, uskonnollisista asioista, taiteesta jne. Päivittäun, jos on aikaa. Olemme akateeminen pari.

Akateemiset ovat juuri tuollaisia pätijöitä että yritetään päteä sillä mitä on opiskeltu, raskaita ihmisiä. Entä jos minä tiedän autoista kaiken ja alkaisin naisille niistä selostamaan kaikkia yksityiskohtia myöten niin onko se ok?

Kyse on vaan siitä, että sinä et ymmärrä, mitä toinen puhuu, etkä kehtaa myöntää sitä. Siksi alat täällä syyttelemään toista pätemisestä.

Entä jos akateeminen ei tiedä autoista mitään ja minä tiedän kaiken, onko akateeminen silloin tyhmä ja minä älykäs?

Tieto on eri asia, kuin älykkyys. Ihminen voi tietää jostain asiasta pienintä yksityiskohtaa myöten, mutta ei se tee ihmisestä älykästä. Tiedon soveltaminen kertoo älykkyydestä.Opinnoista selviäminen ja tutkinnon suorittaminen vaatii älykkyyttä. On tutkittu, että yliopistotutkinnon suorittaminen vaatii keskimääräistä (äo 100) suurempaa älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä että ette ymmärrä. Ihmisen kanssa jonka kanssa synkkaa hyvin tulee puhuttua paljon ja kaikesta. Mitä iloa on olla vaikka illallisella jonkun kanssa, jonka kanssa juttu ei luista?

Ruokapöydässä syödään eikä siellä puhuta, eikö sulle ole opetettu käytöstapoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä joku aspergerien palsta. Huomaa taas. Miksi te kuvittelette että sen puhumisen pitää olla jotain tietojen vaihtoa? Eikö teidän lapsuudenperheissä puhuttu mitään? Miltä jokin asia tuntuu, muisteltu hauskoja sattumuksia, mietitty missä olisi kiva käydä, tykkäsittekö jostain kirjasta tai ohjelmasta, millainen se Pentti-enon uusi tyttöystävä on….

Kevyttä jutustelua, ei mitään ”opetan sinulle nyt miten sähkömagneetti toimii”. Oletteko te jotenkin sosiaalisesti aivan rajoittuneita?

No niin.

Eikö tuo ole juuri se mitä me miehet sanoimme?

Te penäsitte älykkäitä ja pitkiä keskusteluita.

Me vastasimme että oikeasti tarkoititte pintapuolista "oih, ihanaa"-tasoista small talkkia jossa risteillään aiheesta aiheeseen menemättä syvemmälle mihinkään.

Te alapeukutitte, mutta nyt myönnätte että niinhän se asia on.

"Me vastasimme..." = in*eli vastasi.