Teennäiset hyvänpäiväntoivotukset monissa kaupoissa
Esimerkiksi Tokmannilla ja S-marketissa kohtaa nykyään tällaisia tyyppejä kassalla. Typerän kuuloista silloin, kun se ei tule luonnostaan.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin pitkään ulkomailla ja kun palasin Suomeen niin huomasin minkälaisia puunaamoja me ollaan. Ihme jurottajia kassoilla ja tarjoilemassa.
Älä muuta sano. Asuin itse Saksassa ja sielläkin oli aina paljon mukavempaa asiakaspalvelua. Danke schön, Schönes Tag! Guten Abend! Auf Wiedersehen! Vähän tuota jäi ikävä, kun meillä se kiitos ja ole hyväkin on joskus kiven alla.
No painu takas sinne Saksaan sitten. Maassa maan tavalla.
Suomessakin tämä on ennen ollut tapana ihan joka puolella, joissain osissa ja joissain tilanteissa on edelleen. Ei täältä sen takia tarvitse lähteä.
Luojalle kiitos itsepalvelukassoista. Luurit korville ja menoksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen myyjänä, nuo toivotukset ovat johdon painostusta. Kukaan ei tee niitä vapaaehtoisesti. Minusta kiitos ja hei riittää kun ostotapahtuma suoritettu. Myös suurin osa asiakkaista ei pidä näistä jaarituksista.
Johto käynyt Amerikasssa opintomatkalla? Tai konsulentti?
Have a good day. On tosi nopea sanoa englanniksi, mutta sanopa sama nopeasti suomeksi, niin kieli menee solmuun.
Me palstalla kävijät voimmekin täällä keksiä myyjille jonkin lyhyen tai lyhennelmä sen meidän pitkän tilalle.
Miten olisi vaikka: Jatkoja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon teennäisen tervehdyksen takia en esim käy enää Jysk:ssä. Minua ärsytti ihan suunnattomasti se myyjien tunkeminen lähes iholle saman tien kun astuin kauppaan. Eihän se kivaa ole heidänkään mielestä mutta kun esimies painostaa siihen.
Voitko käydä ruokakaupassakaan? Meillä päin kassat toivottelee aina jotain.
Ruokakaupassa myyjät ei hypi saman tien hihaan kiinni, yleensä jättävät asiakkaat rauhaan tekemään ostoksiaan, eikö teillä?
Vierailija kirjoitti:
Asuin pitkään ulkomailla ja kun palasin Suomeen niin huomasin minkälaisia puunaamoja me ollaan. Ihme jurottajia kassoilla ja tarjoilemassa.
Elämäni jakautuu pitkälti Suomen, Ruotsin ja Vietnamin välille. Näissä maissa arkiset kaupassakäynnit ovat peruskauraa, ja muutamassa muussakin maissa tulee vuosittain kaupassa käytyä.
Ruotsissa sanotaan vain Hej! - Hej!, (ostosten hinta),Tack! - Tack! Small talk on tosi harvinaista. Vietnamissa ei marketin kassalla ole yleensä muuta verbaalista kommunikointia kuin ostosten summan ilmoittaminen ja ehkä kantisnumeron kysyminen ja kertominen.
Yliystävällinen kohteliaisuuksien lateleminen kassatilanteessa kuuluu lähinnä aglosaksiseen kulttuuriin -poislukien leipomoiden kaltaiset pikkupuodit, joissa asiakaskontakti on henkilökohtaisempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa sarjaa kuin Amerikasta kopioitu tapa toistella ihmisen nimeä.
"Mitä kuuluu, Minna? Oliko, Minna, rentouttava loma? Mennäänkö, Minna syömään siihen uuteen lounaspaikkaan? Mitä miltä, Minna olet tästä?"
Minä hoidan vapaaehtoisena meidän talon kerhohuonevarauksia. Yksi kanadalainen varaa usein ja keskustelut käydään whatsapilla. Pyysin häntä palauttamaan avaimen, jolloin hän alkoi moittia minua siitä, etten käytä keskusteluissa hänen etunimeään. Itse hän viljelee myös fraaseja "hope you are well" ja juuri tuota "have a nice day" sekä tietenkin aloittaa kaikki viestit etunimeäni käyttäen.
Ymmärtäisin, jos asia liittyisi työhöni, mutta kun kyse on vapaaehtoistoiminnasta.
Kanadalaiselle nipottajalle voi sanoa, että maassa maan tavalla tai maasta pois. Voit tietty myös vaihtaa kielen suomeksi, jollei kulttuurierot muuten mene jakeluun.
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on mukava käytäntö. Katson aina silmiin ja sanon kiitos samoin. Tulee ainakin jokin ihmiskontakti päivän aikana, kun muuten olen niin yksinäinen.
M
Eipä se kyllä kassan puolelta mikään ihmiskontakti taida olla, kun sanovat sen konemaisesti parille tuhannelle ihmiselle päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa sarjaa kuin Amerikasta kopioitu tapa toistella ihmisen nimeä.
"Mitä kuuluu, Minna? Oliko, Minna, rentouttava loma? Mennäänkö, Minna syömään siihen uuteen lounaspaikkaan? Mitä miltä, Minna olet tästä?"
Minä hoidan vapaaehtoisena meidän talon kerhohuonevarauksia. Yksi kanadalainen varaa usein ja keskustelut käydään whatsapilla. Pyysin häntä palauttamaan avaimen, jolloin hän alkoi moittia minua siitä, etten käytä keskusteluissa hänen etunimeään. Itse hän viljelee myös fraaseja "hope you are well" ja juuri tuota "have a nice day" sekä tietenkin aloittaa kaikki viestit etunimeäni käyttäen.
Ymmärtäisin, jos asia liittyisi työhöni, mutta kun kyse on vapaaehtoistoiminnasta.
Kanadalaiselle nipottajalle voi sanoa, että maassa maan tavalla tai maasta pois. Voit tietty myös vaihtaa kielen suomeksi, jollei kulttuurierot muuten mene jakeluun.
Etunimen käyttö kuulostaa mainospuheelta tai passiivis-agressiiviselle. Kerro hänelle tämä.
Vierailija kirjoitti:
Asuin pitkään ulkomailla ja kun palasin Suomeen niin huomasin minkälaisia puunaamoja me ollaan. Ihme jurottajia kassoilla ja tarjoilemassa.
Joo, kyllähän se aina ensipäivinä matkan jälkeen kasvoille iskee tää karuus ja puhumattomuus, kun matkan aikana se ihmisten kohteliaisuus ja ystävällisyys on saanut mielialan nousemaan, maailmakin tuntuu paremmalta paikalta hetken aikaa. Kai se sitten on muka niin arvokas suomalaissominaisuus tuo töykeys, miksi, en tiedä. Luulisi, että kaikilla olisi mukavampaa, jos oltais ystävällisiä toisillemme. Ei se mitään maksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin pitkään ulkomailla ja kun palasin Suomeen niin huomasin minkälaisia puunaamoja me ollaan. Ihme jurottajia kassoilla ja tarjoilemassa.
Joo, kyllähän se aina ensipäivinä matkan jälkeen kasvoille iskee tää karuus ja puhumattomuus, kun matkan aikana se ihmisten kohteliaisuus ja ystävällisyys on saanut mielialan nousemaan, maailmakin tuntuu paremmalta paikalta hetken aikaa. Kai se sitten on muka niin arvokas suomalaissominaisuus tuo töykeys, miksi, en tiedä. Luulisi, että kaikilla olisi mukavampaa, jos oltais ystävällisiä toisillemme. Ei se mitään maksa.
Juuri näin.
Olen kyllä itse tavannut Suomessa käydessäni lähinnä mukavia ja hymyileväisiä kassaihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten se edes voisi tulla luonnostaan?
Kyllähän se tulisi luonnostaan, jos olisi pienestä asti opetettu, että kun kohtaamisen jälkeen erotaan, niin silloin hyvästellään, vaikkapa toivotetaan jotain. Ennen muinoin ehkä "kiitos näkemiin". Väittäisin että vanhemmille ihmisille tulee edelleen luonnostaan. Ja nyt on kasvamassa uusi sukupolvi, näitä nuoria kassahenkilöitä, jotka oppivat tähän.
Väliin jää pari sukupolvea änkyröitä, joille tuottaa suuria vaikeuksia tervehtiä toista ihmistä.
Pointti oli kyllä se, arvon änkyrä, että miten tuollainen ulkoa opeteltu fraasi voisi tulla luonnostaan, kun sitä on vaan pakollista toistella eikä myyjää oikeasti kiinnosta kuin ehkä kerran kymmenestä/sadasta olla asiakkaalle mukava. Ihan sama on näiden "hauskaa vappua" tai "hyvää joulua"-toivotusten kanssa, että eihän ne ole mitään oikeita toivotuksia (eli vaikuttaisi luontevilta) vaan ainoastaan osa sitä joutavaa näytelmää, jossa myyjät tätä nykyä joutuu esiintymään.
Nämä on ihan samaa sarjaa kuin ne tuputukset, että saataisiin lisämyyntiä vaikka jonkun hiuspinnin tai sukkahousujen tyrkyttämisellä vielä siinä kassalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvalloissa Mark menee juhliin, jossa on muutama ihminen. Ensin hän luettelee kaikkien nimet, sitten hän sanoo kaikille nice to meet you, how r u ja kaikki sanovat hänelle saman takaisin. Tietenkin jokainen sanoo tässä liturgiassa toisilleen fine thank you. Tuo tapahtuu niin rutiinilla, suoraan selkäytimestä, etteivät he edes välttämättä ole siinä tietoisesti mukana.
Suomessa Markku menee juhliin. Hän huikkaa muille sisään tullessa moi.
Onpas tökeröä tuo yhteismoikkaus. Itse kyllä kättelen juhlissa kaikki ihmiset ja tutummat halaan.
Minä taas en pidä siitä että minua lääpitään, edes vaikka on joku tutumpi.
Oletko neiti-ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin pitkään ulkomailla ja kun palasin Suomeen niin huomasin minkälaisia puunaamoja me ollaan. Ihme jurottajia kassoilla ja tarjoilemassa.
Joo, kyllähän se aina ensipäivinä matkan jälkeen kasvoille iskee tää karuus ja puhumattomuus, kun matkan aikana se ihmisten kohteliaisuus ja ystävällisyys on saanut mielialan nousemaan, maailmakin tuntuu paremmalta paikalta hetken aikaa. Kai se sitten on muka niin arvokas suomalaissominaisuus tuo töykeys, miksi, en tiedä. Luulisi, että kaikilla olisi mukavampaa, jos oltais ystävällisiä toisillemme. Ei se mitään maksa.
Kyllä Suomessa on ystävällisemmät myyjät kuin esimerkiksi Virossa. Joka maassa sitä paitsi on sekä kivoja että tympeitä myyjiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on mukava käytäntö. Katson aina silmiin ja sanon kiitos samoin. Tulee ainakin jokin ihmiskontakti päivän aikana, kun muuten olen niin yksinäinen.
M
Eipä se kyllä kassan puolelta mikään ihmiskontakti taida olla, kun sanovat sen konemaisesti parille tuhannelle ihmiselle päivässä.
Siinähän se ammattitaito mitataankin, osaako kohdella asiakasta asiallisen ystävällisesti vai konemaisesti. Jos asiakkaat ovat hänelle kuin pullot kaljatehtaan liukuhihnalla, ehkä kannattakin hakeutua työtehtäviin, joissa ei joudu elävien olentojen kanssa tekeminsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa sarjaa kuin Amerikasta kopioitu tapa toistella ihmisen nimeä.
"Mitä kuuluu, Minna? Oliko, Minna, rentouttava loma? Mennäänkö, Minna syömään siihen uuteen lounaspaikkaan? Mitä miltä, Minna olet tästä?"
Minä hoidan vapaaehtoisena meidän talon kerhohuonevarauksia. Yksi kanadalainen varaa usein ja keskustelut käydään whatsapilla. Pyysin häntä palauttamaan avaimen, jolloin hän alkoi moittia minua siitä, etten käytä keskusteluissa hänen etunimeään. Itse hän viljelee myös fraaseja "hope you are well" ja juuri tuota "have a nice day" sekä tietenkin aloittaa kaikki viestit etunimeäni käyttäen.
Ymmärtäisin, jos asia liittyisi työhöni, mutta kun kyse on vapaaehtoistoiminnasta.
Kanadalaiselle nipottajalle voi sanoa, että maassa maan tavalla tai maasta pois. Voit tietty myös vaihtaa kielen suomeksi, jollei kulttuurierot muuten mene jakeluun.
Etunimen käyttö kuulostaa mainospuheelta tai passiivis-agressiiviselle. Kerro hänelle tämä.
Niin on, v ttuilun muoto.
Kai AP ymmärtää että työntekijät OHJEISTETAAN tähän käytökseen? ei ne huvikseen toivottele.
Inhoan todella tota päivän jatkojen toivotusta, hävönaisdei.
Pyytäisin tilalle sen vanhan ja kohteliaan:
"Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen."
Se olisi mieluista.
Myyjä ei tiedä vaik olisin tulossa hautajaisista tai syöpäjoidoista, toivottelee sit hyvää päivänjatkoa. Yök.
Joskus on kyllä kiva toivottaa jollekin veemäiselle asiakkaalle oikein tekoiloisesti ihqun ihanaa päivänjatkoa. Se jos mikä on parasta widduilua :D