Lue keskustelun säännöt.
Mitä voin tehdä kun olo on paha?
06.08.2021 |
Itsellä siis jatkuvasti paska olo. Väsyttää, väsyttää, väsyttää. Mistään ei tule mitään, suoritan vain. Työ on sellaista, että siinä vaan puurretaan, joten se menee "aivot narikkaan" -periaatteella.
Osasyitä tälle pahalle ololle on varmaankin se, että olen niin yksinäinen. On mulla muutama sellainen, jota nään sen kerran kaksi vuodessa ja onneksi sentään edes ne. Opiskelen myös, mutta koronan takia opinnot on olleet etänä. En siis koulun kautta ole päässyt tutustumaan ihmisiin. Lisäksi parisuhteeni on pitkä(yli 10w) ja osittain kuoppainen. Mieheni on ollut minusta järkyttävän mustasukkainen, soitellut töihin ja kaikkea muuta. Nykyään välimme ovat jokseenkin etäiset, tietysti toivon että ne korjautuisivat. Olisi ihanaa olla onnellisessa parisuhteessa, missä ei olisi/olisi ollut kaikkea tällaista kuormittavaa. Tosin tää on mun ainoa suhde ja kokemus.
On vain olo, että haluaisin nukkua vain. Nukkua ja nukkua. Silloin kaikki paha unohtuu. Sitten kun herään, petyn. Joskus nään ihania unia joiden toivoisin olevan totta. En tiedä, olisiko se "pahin" kaikista paras ratkaisu minulle. Kun en oikeasti enää jaksa ja kykene. En haluaisi olla näin yksin.
Kommentit (22)
Kuulostat masentuneelta. Olin itsekin samanlainen, kun olin masentunut. Suunnattoman väsynyt, kaikki tuntui toivottomalta ja merkityksettömältä ja itkin paljon.
Suosittelen hakemaan apua. Itsellä ainakin alkoi vasta ammattiapu auttaa, vaikka olin kokeillut "ottaa niskasta kiinni" itseäni jo niin monta kertaa. Sieltä asiat lähtivät vähitellen muuttumaan positiivisempaan päin, ja kun olo on riittävän hyvä, jaksaa taas itsekin ylläpitää mielenterveyttä paremmin (liikunta jne)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt osaa sinun tilanteeseen vastata, mutta itseni kohdalla piti muuttaa asioita, että aloin voimaan paremmin. En viihtynyt lainkaan silloisessa asunnossa niin muutin sitten parempaan. Tarkoitin vain sanoa, että aina kaikki ei ole korvien välissä. Ei kannata pakottaa itseään sellaiseen mistä ei pidä.
Painin vähän samojen asioiden kanssa. Pääasiassa olo on aina onneton, stressaantunut ja ahdistunut. Työni on myös tuollaista puurtamista, raskasta fyysistä työtä missä aivot eivät saa minkäänlaista aktivointia (olen onneksi pian vaihtamassa työpaikkaa).
Olen myöskin vain väsynyt, ja haaveilen vain nukkumisesta. Päivän kohokohta on päästä nukkumaan. Nyt kun koitti viikonlopun, haluaisin nukkua kaksi vuorokautta putkeen, mutta eihän se onnistu kun olen lapsia ja eläimiä mennyt hankkimaan.
Vaikea neuvoa, kun en itsekään ole keksinyt mikä piristää. Ainoa onnen tunne tulee näin iltaisin, kun pääsen pujahtamaan peiton alle vihdoin ja viimein. Aamulla ensimmäinen ajatus on aina: "Ei kai oikeasti jo nyt ole seuraava päivä, eihän..".
Mutta I feel you, tätä tää elämä nyt vain on - jatkuvaa suorittamista.
No nyt ensialkuun ihan akuuttina apuna: vedä kännit.
Hyvää viikonloppua sinulle. Itse pidän itseni kunnossa ulkoilulla, kukaan ei ole mua yksinäisempi, puhun pari kertaa viikossa jonkun toisen kanssa kaupan kassalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
älä ainakaan toimi kuten naapuri: polttaa tupakkaa puolen tunnin välein aikaisesta aamusta iltamyöhään. on tainnut käyttää jo järjenkin päästään ku ei kesälläkään muuta keksi
🤯
Rautatablettikuuri, ja lisää liikuntaa. Ihminen on kokonaisvaltainen ja vaikka ei huvittaisi liikkua, fakta on että se piristää. Kävelyä tai tanssia. Tanssi auttaa myös hermojen kireyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen avun hankkimista terveyskeskuksen, työterveyden tai yksityisen terveydenhuollon kautta. Myös kriisipuhelimeen voi soittaa. Itselläkin tuli kevään mittaan niin huono olla, että hain apua, ja voin kokemuksesta sanoa, että apua kannattaa hankkia ennemmin kuin yrittää liian kauan pärjätä itsekseen. Tsemppiä Ap ja muut samojen asioiden kanssa painiskelevat, apua on saatavilla!
Myös vertaistuesta on usein apua, että vaihtaa ajatuksia muiden samaa kokevien kanssa. Vaikka juuri tässä keskustelussa tai muualla. Mutta avun hakeminen on usein se tärkein askel. Vaikka tuntuukin edelleen vaikealta, niin ainakin itsellä jo se antaa toivoa, että on hankkiutunut avun piiriin. t. edellinen kommentoija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystytkö ap puhumaan tilanteestasi ystävillesi, vaikka ette kovin usein näkisikään? Sekin monesti helpottaa oloa. Sanoit myös, että opiskelet, ehkä apua voisi olla saatavilla myös opiskelijapalveluiden kautta? Tsemppiä paljon! t. edellinen kommetoija vielä
Vierailija kirjoitti:
En nyt osaa sinun tilanteeseen vastata, mutta itseni kohdalla piti muuttaa asioita, että aloin voimaan paremmin. En viihtynyt lainkaan silloisessa asunnossa niin muutin sitten parempaan. Tarkoitin vain sanoa, että aina kaikki ei ole korvien välissä. Ei kannata pakottaa itseään sellaiseen mistä ei pidä.
Kyllä, pitää muuttaa elämää nautinnollisempaan suuntaan niin mielikin alkaa piristyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt osaa sinun tilanteeseen vastata, mutta itseni kohdalla piti muuttaa asioita, että aloin voimaan paremmin. En viihtynyt lainkaan silloisessa asunnossa niin muutin sitten parempaan. Tarkoitin vain sanoa, että aina kaikki ei ole korvien välissä. Ei kannata pakottaa itseään sellaiseen mistä ei pidä.
Kyllä, pitää muuttaa elämää nautinnollisempaan suuntaan niin mielikin alkaa piristyä.
Mutta miten suunnan saa käännettyä, jos koko ajan väsyttää, eikä mitään varsinaisia ilon tuojia ole elämässä. Lähinnä stressiä ja ahdistusta velvotteista sekä yleisestä selviytymisestä.
Vierailija kirjoitti:
Painin vähän samojen asioiden kanssa. Pääasiassa olo on aina onneton, stressaantunut ja ahdistunut. Työni on myös tuollaista puurtamista, raskasta fyysistä työtä missä aivot eivät saa minkäänlaista aktivointia (olen onneksi pian vaihtamassa työpaikkaa).
Olen myöskin vain väsynyt, ja haaveilen vain nukkumisesta. Päivän kohokohta on päästä nukkumaan. Nyt kun koitti viikonlopun, haluaisin nukkua kaksi vuorokautta putkeen, mutta eihän se onnistu kun olen lapsia ja eläimiä mennyt hankkimaan.
Vaikea neuvoa, kun en itsekään ole keksinyt mikä piristää. Ainoa onnen tunne tulee näin iltaisin, kun pääsen pujahtamaan peiton alle vihdoin ja viimein. Aamulla ensimmäinen ajatus on aina: "Ei kai oikeasti jo nyt ole seuraava päivä, eihän..".
Mutta I feel you, tätä tää elämä nyt vain on - jatkuvaa suorittamista.
Etkö saa elämääsi merkityksellisyyden tunnetta lapsistasi? Mulla on 4 lasta ja heidän hoitaminen on tuonut mulle mun elämäntarkoituksen. Mun elämän tarkoitus ei ole se mitä nuoret ihmiset usein tekee eli kavereiden kanssa hengailu, vaatteillakoreilu, harrastaminen ja matkailu. Toki oonhan jo yli 40 😊
Kotielämä on musta parasta ja sitä tukee mun liikuntaharrastus ja silloin tällöin ystävien ja tuttavien tapaaminen. Työstäni pidän, mutta ennemmin olen nyt hoitovapaalla panostamassa lapsiini, vaikka olen korkeakoulutettu ja aivoja vaativassa työssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat masentuneelta. Olin itsekin samanlainen, kun olin masentunut. Suunnattoman väsynyt, kaikki tuntui toivottomalta ja merkityksettömältä ja itkin paljon.
Suosittelen hakemaan apua. Itsellä ainakin alkoi vasta ammattiapu auttaa, vaikka olin kokeillut "ottaa niskasta kiinni" itseäni jo niin monta kertaa. Sieltä asiat lähtivät vähitellen muuttumaan positiivisempaan päin, ja kun olo on riittävän hyvä, jaksaa taas itsekin ylläpitää mielenterveyttä paremmin (liikunta jne)
Haluaisitko kertoa tarkemmin mitä se ammattiapu piti sisällään? Itselleni on tarjottu ammattiapua, ja se on lääkkeet+mt-sairaanhoitajan kanssa keskustelu. Keskusteluapu oli sellaista että kysyttiin miten on mennyt mitä olen tehnyt, ja sanottu että yritä nähdä valoisat puolet asioista. Tuon voin kertoa ihan itsellenikin, joten ei mitään apua. Lääkkeet eivät auta koska syy on sairauksissa ja siinä että minut on syrjäytetty (en siis ole itse syrjäytynyt) vasten tahtoani yhteiskunnasta. Ei tuohon lääkkeet ja valoisien puolien näkeminen auta, varsinkin kun näen ihan kirkkaasti valoista puolet, mutta silti tilanteeni on ihan kamala.
Mulla oli samankaltainen tilanne joitain vuosia sitten. Suoritin opintoja, kävin töissä ja hoidin kuolemansairasta isääni. Isän kuoleman jälkeen sain kai jonkinlaisen burnoutin. Varasin ajan tk:hon, jossa itkin väsymystäni ja ahdistustani. Sain saikkua, lääkityksen ja lähetteen mt-toimistoon. Siitä asiat lähtivät rullaamaan eteenpäin. Tosin olen edelleen saikulla ja mt-toimiston asiakas mutta ainakin saan hoitoa, jutella asioistani ja ennenkaikkea LEVÄTÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt osaa sinun tilanteeseen vastata, mutta itseni kohdalla piti muuttaa asioita, että aloin voimaan paremmin. En viihtynyt lainkaan silloisessa asunnossa niin muutin sitten parempaan. Tarkoitin vain sanoa, että aina kaikki ei ole korvien välissä. Ei kannata pakottaa itseään sellaiseen mistä ei pidä.
Kyllä, pitää muuttaa elämää nautinnollisempaan suuntaan niin mielikin alkaa piristyä.
Tai hommata masennuslääkitys.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli samankaltainen tilanne joitain vuosia sitten. Suoritin opintoja, kävin töissä ja hoidin kuolemansairasta isääni. Isän kuoleman jälkeen sain kai jonkinlaisen burnoutin. Varasin ajan tk:hon, jossa itkin väsymystäni ja ahdistustani. Sain saikkua, lääkityksen ja lähetteen mt-toimistoon. Siitä asiat lähtivät rullaamaan eteenpäin. Tosin olen edelleen saikulla ja mt-toimiston asiakas mutta ainakin saan hoitoa, jutella asioistani ja ennenkaikkea LEVÄTÄ.
Saman kaltaista sanoisin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvää viikonloppua sinulle. Itse pidän itseni kunnossa ulkoilulla, kukaan ei ole mua yksinäisempi, puhun pari kertaa viikossa jonkun toisen kanssa kaupan kassalla.
Sama täällä! Pidän latvani kunnossa ulkoilulla. Ainoa kontakti kaupankassa.Moi, kiitos. Väsytää minuakin loputomasti.Periksi en anna,lähden ovesta ulos,Varsinkin kun möröt alkaa kasvaa päässä.
junttiJuha kirjoitti:
älä ainakaan toimi kuten naapuri: polttaa tupakkaa puolen tunnin välein aikaisesta aamusta iltamyöhään. on tainnut käyttää jo järjenkin päästään ku ei kesälläkään muuta keksi
🤯
Savukeet vie rahat ja terveyden. Älä lähde siihen linjalle ja hae halvempia savukeita tallinasta.kaljakin vie rahat ,terveyden siihenkään ei kanata ryhtyä.Ota kontakti terveyden hoidon alat ja varmasti saat apua.
Ei ole mitään mitä voisit tehdä. Muuta kuin nukkua. Mitään ei ole tehtävissä.