Miten jaksatte elää seksittä parisuhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outo aloitus.

Pitää yleisenä oletuksena että parisuhteessa pitäisi olla seksiä.

Ja että olisi huono asia jos sitä ei ole.

Ei kaikkien itsearvo ole jossain genitaalien läpsyttämisessä, jotkut ovat oikeasti kykeneviä rakkauteen.

Outo kommentti.

Minusta on äärimmäisen outoa - jopa perverssiä - pitää seksiä, seksuaalisuutta ja rakastelua pelkkänä "genitaalien läpsyttämisenä". 

Seksi on ainakin minulle, 40-vuotiaalle miehelle, nimen omaan syvää henkistä yhteyttä ja vuorovaikutusta, joka rakennetaan fyysisen yhteyden perustalle: alastomuudelle, iho- ja vartalokosketukselle.

Se on tilanne, jossa voi ja saa olla aidoimmillaan, aidosti rakasta ihmistä lähellä, kohdata se kaikkein rakkain ihminen juuri sellaisena kuin hän aidoimmillaan on. Tilanteessa, joka on puhdasta läsnäoloa ilman muuta kuin se, mitä olemme toisillemme.

Entäs yhdenillan jutut, fwb:t sun muut, ràiskàukset yms?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksitön suhde ei ole parisuhde vaan se on kaverisuhde silloin.

Nimenomaan! Parisuhde=seksisuhde=rakkautta.

Surullisen suppea on sun maailma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksitön suhde ei ole parisuhde vaan se on kaverisuhde silloin.

Nimenomaan! Parisuhde=seksisuhde=rakkautta.

Niin, ainakin minusta kaverisuhteen ja parisuhteen erottaa toisistaan se että parisuhteessa harrastetaan seksiä kun taas kaverisuhteessa ei.

Parisuhteessa ja kaverisuhteessa on molemmissa rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Seksitön suhde ei ole parisuhde vaan se on kaverisuhde silloin.

Kiitos infosta.

Minäpä tästä menenkin kertomaan rakkaalle vaimolleni meidän olevankin vain kavereita.

Kun av-pappa tai mamma tietääkin nähtävästi meidän asiat paremmin kuin me itse.

(Varmuuden vuoksi, tuo olisi siis sarkasmia.

Vaimo on kyllä rakas, se on totta)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksi ei ole tärkeintä elämässä. 34 vuotta yhdessä olleena pariskuntana olemme hyviä ystäviä ja kavereita. Toisen huomioon ottaminen ja tukeminen kaikessa on parasta.

 

En voi ymmärtää näitä "ökyhäitä" velkarahalla järjestäviä ja parin vuoden päästä ero. Piti vaan mennä naimisiin, kun seksi oli niin hyvää, mutta jo hetken päästä ruoho onkin vihreämpää aidan toisella puolella.

Ei seksi yleensä olekaan tärkeintä parisuhteessa, mutta sen puuttumisesta voi tulla tärkein parisuhteen kaatava tekijä. Jos jommalla kummalla seksihalut loppuvat ilman terveydellistä tms. syytä totaalisesti, vieläpä yllättäen, on miltei varmaa, että toisen osapuolen hyvinvointi kärsii.

Ei siksi, että ei pääse kumppaninsa kanssa harrastamaan seksiä, vaan sen vuoksi, että tulee torjutuksi tilanteessa, jossa ihminen on usein haavoittuvimmillaan - paljastaessaan oman halukkuuteensa ja toiveensa intiimiin kanssakäymiseen toisen ihmisen kanssa.

Panettaa, anna toosaa/munaa on haavoittumista?

Tollasia nyt on baarissa ja yöllisillä kaduilla.

Oletko baarissa ja yöllisillä kaduilla parisuhteessa noiden huutelijoiden kanssa? 

Tässä oli kyse parisuhdeseksin loppumisesta pitkässä parisuhteessa, ei mistään humalaisten huutelusta. 

Valitsin sitten tahallasi ymmärtää väärin.

Osaako sellainen ihminen edes rakastaa, jos ei parisuhteessa voi olla ilman seksiä?

Kyllä kuulostaa todella kylmältä ja julmalta ihmiseltä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outo aloitus.

Pitää yleisenä oletuksena että parisuhteessa pitäisi olla seksiä.

Ja että olisi huono asia jos sitä ei ole.

Ei kaikkien itsearvo ole jossain genitaalien läpsyttämisessä, jotkut ovat oikeasti kykeneviä rakkauteen.

Outo kommentti.

Minusta on äärimmäisen outoa - jopa perverssiä - pitää seksiä, seksuaalisuutta ja rakastelua pelkkänä "genitaalien läpsyttämisenä". 

Seksi on ainakin minulle, 40-vuotiaalle miehelle, nimen omaan syvää henkistä yhteyttä ja vuorovaikutusta, joka rakennetaan fyysisen yhteyden perustalle: alastomuudelle, iho- ja vartalokosketukselle.

Se on tilanne, jossa voi ja saa olla aidoimmillaan, aidosti rakasta ihmistä lähellä, kohdata se kaikkein rakkain ihminen juuri sellaisena kuin hän aidoimmillaan on. Tilanteessa, joka on puhdasta läsnäoloa ilman muuta kuin se, mitä olemme toisillemme.

Itse saavutan tuon saman aitouden ja läheisyyden, puhtaan läsnäolon tunteen kun voin keskustella äärettömän mielenkiintoisista asioista puolisoni kanssa jakaen huomioonottavan ilmapiirin ja uskaltaen puhua ilman pelkoa toisen teilaamisen tarpeesta.

Jokainen tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outo aloitus.

Pitää yleisenä oletuksena että parisuhteessa pitäisi olla seksiä.

Ja että olisi huono asia jos sitä ei ole.

Ei kaikkien itsearvo ole jossain genitaalien läpsyttämisessä, jotkut ovat oikeasti kykeneviä rakkauteen.

Outo kommentti.

Minusta on äärimmäisen outoa - jopa perverssiä - pitää seksiä, seksuaalisuutta ja rakastelua pelkkänä "genitaalien läpsyttämisenä". 

Seksi on ainakin minulle, 40-vuotiaalle miehelle, nimen omaan syvää henkistä yhteyttä ja vuorovaikutusta, joka rakennetaan fyysisen yhteyden perustalle: alastomuudelle, iho- ja vartalokosketukselle.

Se on tilanne, jossa voi ja saa olla aidoimmillaan, aidosti rakasta ihmistä lähellä, kohdata se kaikkein rakkain ihminen juuri sellaisena kuin hän aidoimmillaan on. Tilanteessa, joka on puhdasta läsnäoloa ilman muuta kuin se, mitä olemme toisillemme.

Entäs yhdenillan jutut, fwb:t sun muut, ràiskàukset yms?

Eikö yhdenillan jutuissa tai vaikkapa fwb:n kanssa koettu seksi voi olla myös hyvää ja rakastavaa kohtaamista? Ainakin minulla on - kauan sitten - ollut fwb-suhde, tai oikeastaan lyhytsuhde, sellaiseen kumppaniin, jonka kanssa koin hyvinkin syvää yhteyttä. Elämäntilanteemme vain olivat sellaiset, että emme voineet syventää suhdettamme - kohtasimme opiskelijavaihdossa.

Ràiskàus ei ole seksiä, vaan väkivaltaa.

Pidän jatkuvassa himossa olevia hieman yksinkertaisina, ovat viettiensä vietävinä kuin jotkut eläimet! En voisi ikinä olla ihmisen kanssa, jonka elämän tärkein(/tärkeimpiä) sisältö on seksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mä jaksakaan mutta vaimo on sairas. En myöskään halua erota koska se tarkoittaisi vaimon heitteillejättöä, ja lapsemme kärsisi kanssa.

Haluaisin käydä vieraissa mutta en voi sitäkään koska vaimo ei anna mun läheä minnekään pidemmäksi aikaa kotoa.

Kannattaisi erota koska tuollainen suhde on vain itsensä kiusaamista ja tuollainen suhde ei ole tasa-arvoinen.

Eroaminen ei ole toisen heittellejättöä ja ei lapset erosta kärsi.

Eipä kärsi ei.. Kannattanee sinullakin perehtyä tietoon eikä yleiseen olettamukseen, missä lapset pärjää missä vaan, riippumatta näkeekö vanhempiaan vai ei. Onko koti ehjä vai ei. Koti voi olla ehjä ilman seksiäkin. Eron myötä se ei enää ole.

Lapset eivät välttämättä kerro tunteistaan, ja aikuiset taas olettamuksilla siunaavat oman henkisen kehittymättömyytensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outo aloitus.

Pitää yleisenä oletuksena että parisuhteessa pitäisi olla seksiä.

Ja että olisi huono asia jos sitä ei ole.

Ei kaikkien itsearvo ole jossain genitaalien läpsyttämisessä, jotkut ovat oikeasti kykeneviä rakkauteen.

Outo kommentti.

Minusta on äärimmäisen outoa - jopa perverssiä - pitää seksiä, seksuaalisuutta ja rakastelua pelkkänä "genitaalien läpsyttämisenä". 

Seksi on ainakin minulle, 40-vuotiaalle miehelle, nimen omaan syvää henkistä yhteyttä ja vuorovaikutusta, joka rakennetaan fyysisen yhteyden perustalle: alastomuudelle, iho- ja vartalokosketukselle.

Se on tilanne, jossa voi ja saa olla aidoimmillaan, aidosti rakasta ihmistä lähellä, kohdata se kaikkein rakkain ihminen juuri sellaisena kuin hän aidoimmillaan on. Tilanteessa, joka on puhdasta läsnäoloa ilman muuta kuin se, mitä olemme toisillemme.

Itse saavutan tuon saman aitouden ja läheisyyden, puhtaan läsnäolon tunteen kun voin keskustella äärettömän mielenkiintoisista asioista puolisoni kanssa jakaen huomioonottavan ilmapiirin ja uskaltaen puhua ilman pelkoa toisen teilaamisen tarpeesta.

Jokainen tavallaan.

Niin minäkin.

Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, ettenkö voisi saavuttaa vähintään yhtä aitoa läsnäolon tunnetta myös fyysisessä kohtaamisessa, joka on parhaimmillaan vieläkin intensiivisempi vuorovaikutuksen muoto. Ymmärrän toki sen, että kaikki eivät sitä saavuta.

En kuitenkaan asiasta keskusteltaessa arvosta lainkaan seksin, seksuaalisuuden ja rakastelun sheimaamista ja sen arvottamista huonommaksi kuin muut vuorovaikutuksen muodot.

Vierailija kirjoitti:

Pidän jatkuvassa himossa olevia hieman yksinkertaisina, ovat viettiensä vietävinä kuin jotkut eläimet! En voisi ikinä olla ihmisen kanssa, jonka elämän tärkein(/tärkeimpiä) sisältö on seksi.

Pidän yksinkertaisina ihmisiä, jotka sheimaavat toisten ihmisten seksuaalisuutta ja suhtautuvat siihen alentuvasti.

Jokainen kokee parisuhteen eritavalla, eli oikeastaan tästä asiasta ei voi väitellä.

Itse henkilökohtaisesti koen että parisuhde ei ole aito parisuhde jos siinä ei ole seksiä, kokisin asian silloin niin että olisin vain ystävä tai kämppis kumppanin kanssa. Jos tietäisin ettei suhteessa olisi seksiä niin en minä edes suhteeseen alkaisi koska mihin minä sitten tarvitsisin sitä kumppania? Ystäviä minulla on joista välitän ja heidän kanssa minä vietän aikaa.

Mulle olisi varmasti helpotus saada olla parisuhteessa ilman pakkoa tyydyttää mies sängyssä. (Tietysti tyydytän mutta välillä hammasta purren). HYVÄÄ seksiä haluaisin kyllä joka päivä mutta valitettavasti maailma ei toimii niin.

Jos elää seksittömässä suhteessa niin silloinhan ei pitäisi olla mitään merkitystä elääkö suhteessa naisen vai miehen kanssa 🤔

Vierailija kirjoitti:

Mulle olisi varmasti helpotus saada olla parisuhteessa ilman pakkoa tyydyttää mies sängyssä. (Tietysti tyydytän mutta välillä hammasta purren). HYVÄÄ seksiä haluaisin kyllä joka päivä mutta valitettavasti maailma ei toimii niin.

Mikä ihmeen maailma? Teidän suhteenne seksi ei toimi niin, mutta älä nyt koko maailmasta puhu.

Vierailija kirjoitti:

Mulle olisi varmasti helpotus saada olla parisuhteessa ilman pakkoa tyydyttää mies sängyssä. (Tietysti tyydytän mutta välillä hammasta purren). HYVÄÄ seksiä haluaisin kyllä joka päivä mutta valitettavasti maailma ei toimii niin.

 Toivottavasti et kuulu niihin naisiin, jotka kyllä ovat miehelle kertonut mitä haluat, mutta mies ei vain viitsi toteuttaa.! Sellaisille ei mitän hoitoja kyllä, vetäkööt kääteen.

Mies vatkaa pornolle, mä dildotan ja käyn työkaverilla. Ei ukolla enää toimi seksissä, itepä on sen aiheuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut väittävät, että vaimo ei anna, kun se vaan ei ole pornoleffanainen. Kyllä useimmat naiset antaa jos ei tarvi mitään tehdä ja mies riisuu. Se on sitä antamista. Sitten vasta jos ei tuohonkaan suostu, intohimoisesti pantavaksi, niin voi sanoa että vaimo ei anna. Se että hän ei pukeudu seksiasuihin, ole aloitteellinen tai anna suuseksiä, EI tarkoita että hän ei anna.

Mitä helvettiä just luin? On täällä ihmisillä oudot käsitykset seksistä. Ei ihme, että palstalaisten parisuhteet ovat niin pohjattoman surkeita.

Itse et tajua. Jokin on jo pielessä, jos sitä seksiä pitää vongata. Useimmiten ainakin näin, luulen. Jos vonkauslinjalle päädytään, niin sitten ei auta kuin tyytyä siihen tilanteeseen että toinen vain antaa eli usein naisen kyseessä ollessa hän nyt vain suostuu käytettäväksi mutta ei mikään orgiaorja kuitenkaan ole.

Meneehän se jonkin aikaa, mutta yritän kyllä korjata tilanteen. Seksi on minulle hyvin tärkeää. Jos seksi loppuisi kokonaan vailla toivoa muutoksesta, en jäisi suhteeseen. Kyllä, niin tärkeää se minulle on.

N32