Tapailen 34-vuotiasta miestä, joka sanoi ettei halua lapsia vielä moneen vuoteen, koska haluaa elää _nuoruuttaan_

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen 34-vuotias, mieheni on 35-vuotias emmekä halua vielä lapsia juuri samasta syystä. Haluamme vielä matkustella ja juhlia kavereiden kanssa parin vuoden ajan. En ymmärrä mitä lapsellista siinä on, että haluaa elää vielä vapaana, kun on nuori. Emme kumpikaan todellakaan tunne olevamme vielä valmiita jäämään kotiin elämään perhe-elämää, kun vielä on niin paljon kokematta. Ja kyllä, se lapsi rajoittaa kaikkea hyvin paljon, mieluummin matkustamme kaksin.

Olette jo aika vanhoja. 

No ei sen vanhempia kuin esim. omat vanhempammekaan lapsia tehdessään tai esim.tämän hetkisen kaveripiirin isät ja äidit. Kaikki ovat lapset saaneet ikävälillä 36-38.

Nykyisin ihan normaali ikä saada lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 30v mies ja ongelma on se, että mun 28v tyttöystävä ei vielä halua lasta. Itse koen olevani jo valmis.

Ei vaan halua kanssasi. JSS.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys😂 Meillä lastenteko venahti mun sairastelun takia. Nyt näyttää siltä, että vuoden päästä voisi jo onnistuakin. Mieheni olisi silloin 41-vuotias, minä 33. Ja murehdin ihan tosissani, onko hän jo liian vanha isäksi! Jaksaako valvoa öitä ja auttaa mua vauvan ja kodin hoidossa? Onko kasvattajana vanhanaikainen, kun oma lapsuutensa oli 80-luvulla? Ja ennenkaikkea, minkä ikäinen lapsemme on, kun hänestä aika jättää (okei, vähän kaukaa haettu, mutta miehen oma isä kuoli 63-vuotiaana, lapsemme olisi vasta parikymppinen...)

Valmomista ei kannata pelätä liikaa, ellei sitten käy huono onni ja lapsella on koliikki yms. Tavanomaista on, että, heräily on satunnaista ja usein maidon jälkeen nukahtavat nopeasti.

Vaativampaa hommasta tulee, kun lapset kasvavat 2-5 vuoden ikään ja heidän kanssa pitää jaksaa leikkiä myös rajumpia leikkejä. Tosin siinä omakin kunto kasvaa kun pari tuntia päivässä juoksee, kiipeilee, painii, yms.

Toisaalta tunnen muutaman miehen, joka tuli isäksi nelikymppisenä. Olivat jo hieman ukottautuneita mutta lasten myötä heräsivät taas eloon ja touhaavat lasten kanssa kuin parikymppiset. Ja sen puoleen vanhempi isä on hyvä, oma mieheni on saanut rällätä baareissa jo tarpeeksi eikä enää hingu poikien viikonloppuja viettämään. Hänellä on nykyään säännöllisempi päivärytmi ja osaa itsekseen mennä nukkumaan ajoissa, jotta jaksaa taas seuraavana päivänä touhata töissä tai kotona. Hoksasin tämän vasta nyt, kiitos viestistä! T. Tuo sairastellut miehensä ikää pelkäävä🤭

Yli 30-vuotiaan miehen sperman parasta ennen-päiväys on mennyt. Yli 30-vuotiailla miehillä on enemmän lapsettomuutta ja enemmän vammaisia lapsia.

No jos itse olisin tehnyt lapsen joskus alle 25-vuotiaana, kun oli sellainen parisuhde missä sen teoriassa olisi voinut tehdä, niin lapsi olisi saanut taakakseen kaiken paskan mun ja puolisoni kypsymättömyydestä. Paljon parempi tehdä lapset silloin kun on siihen valmis eikä silloin, kun genetiikka on parhaimmillaan. Se on riski että vanhempana saa vammaisen lapsen. Se taas ei olisi ollut riski että nuorempana hankittu lapsi olisi saanut minulta traumoja. Se olisi ollut meinaa riskin sijaan varma asia.

Joo saat sitten kuunnella laspettomuuslääkärillä, että miksi on jätetty lapsenteko näin myöhäiseksi? Niin se vaain menee, ei ne kuuntele sitä, että sulla on ollut traumoja. 

Mielummin kuuntelen lapsettomuuslääkärin vittuilua kuin hankin lapsen liian nuorena ja kasvatan sen päin vittuja.

Ahaa, no miten käyt samaan aikaan töissä ja olet Puolassa hoidossa. Itselläni oli jopa Suomessa ihan tarpeeksi tekemistä, kun piti vähän väliä käydä klinikalla esimerkiksi sen takia, että katsottiin, onko munasolut kypsyneet? Lisäksi elämässä tulee eteen kaikenlaisia läheisten kuolemia yms. Psyykkisesti erittäin raskas prosessi ja pistettävät hormoonit sotkevat vielä lisää päätäsi. On ainakin ihan keskituloiselle rahallisestkin mahdotonta lähteä Puolaan hoitoihin. Matkatkin maksavat ja hoitoja voidaan joutua tekemään useita.  Ei ole siis mitään keskituloisen/köyhän hommaa. 

Niin, mutta he eivät ota sitten vastuuta siitä, saatko lapsen. He kertovat sinulle totuuden. Heidän tehtävänään on myös valistaa ihmisiä, ettei sinne mennä lähemmäs 40-vuotiaina, kun ei enää ole aikaa tehdä hoitoja, jotka saattavat kestää vuosia. 

Lopeta holhoaminen. Onhan noita klinikoita joissa hoidetaan asiakkaan maksukyvyn mukaan. Antaa maksaa ja katsoa tuleeko sieltä mitään.

Ei taida Suomessa olla. Sitten täytyy mennä ulkomaille hoitoihin. Mieheni sukulainen maksoi klinikoille monta kymmentä tuhatta, eikä lasta tullut. Loputa adoptoivat ulkomailta. 

Puolaan pääsee. Viron tilanteesta en tiedä. Siellä oli hetki sitten vakava koronahätä. Venäjän voi jättää hyväksi toviksi pois.

Kuten sanottu, klinikoita on maksukykyisille asiakkaille. Niin kauan kun ite maksaa, ite kans kärsii.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 30v mies ja ongelma on se, että mun 28v tyttöystävä ei vielä halua lasta. Itse koen olevani jo valmis.

Niin, tylsät miehet ovat aina halunneet lopettaa nuoruutensa ennen aikojaan ja siirtyä jo tuon ikäisenä vaippa -ja tuttipullohelvettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen 34-vuotias, mieheni on 35-vuotias emmekä halua vielä lapsia juuri samasta syystä. Haluamme vielä matkustella ja juhlia kavereiden kanssa parin vuoden ajan. En ymmärrä mitä lapsellista siinä on, että haluaa elää vielä vapaana, kun on nuori. Emme kumpikaan todellakaan tunne olevamme vielä valmiita jäämään kotiin elämään perhe-elämää, kun vielä on niin paljon kokematta. Ja kyllä, se lapsi rajoittaa kaikkea hyvin paljon, mieluummin matkustamme kaksin.

Olette jo aika vanhoja. 

No ei sen vanhempia kuin esim. omat vanhempammekaan lapsia tehdessään tai esim.tämän hetkisen kaveripiirin isät ja äidit. Kaikki ovat lapset saaneet ikävälillä 36-38.

Nykyisin ihan normaali ikä saada lapsia.

No kyllä te aika vanhoja jo olette. Kun 35-vuotiaana alkaa jo hedelmällisyys naisella laskea jyrkästi. Toki voitte itseänne pitää nuorina.  Turhaa selittelyä, että kaikki muutkin ovat saaneet. Se ei auta teitä, vaikka muut olsivat tehneet mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 30v mies ja ongelma on se, että mun 28v tyttöystävä ei vielä halua lasta. Itse koen olevani jo valmis.

Niin, tylsät miehet ovat aina halunneet lopettaa nuoruutensa ennen aikojaan ja siirtyä jo tuon ikäisenä vaippa -ja tuttipullohelvettiin.

Se on niin lyhyt aika tuo vaippa/tuttipullohelvetti lopulta. Nuorena sen sitäpaitsi jaksaa paremmin kuin vanhempana. Lisäksi monella voi olla nuorempana paremmin apua omista vanhemmistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kysymys😂 Meillä lastenteko venahti mun sairastelun takia. Nyt näyttää siltä, että vuoden päästä voisi jo onnistuakin. Mieheni olisi silloin 41-vuotias, minä 33. Ja murehdin ihan tosissani, onko hän jo liian vanha isäksi! Jaksaako valvoa öitä ja auttaa mua vauvan ja kodin hoidossa? Onko kasvattajana vanhanaikainen, kun oma lapsuutensa oli 80-luvulla? Ja ennenkaikkea, minkä ikäinen lapsemme on, kun hänestä aika jättää (okei, vähän kaukaa haettu, mutta miehen oma isä kuoli 63-vuotiaana, lapsemme olisi vasta parikymppinen...)

Valmomista ei kannata pelätä liikaa, ellei sitten käy huono onni ja lapsella on koliikki yms. Tavanomaista on, että, heräily on satunnaista ja usein maidon jälkeen nukahtavat nopeasti.

Vaativampaa hommasta tulee, kun lapset kasvavat 2-5 vuoden ikään ja heidän kanssa pitää jaksaa leikkiä myös rajumpia leikkejä. Tosin siinä omakin kunto kasvaa kun pari tuntia päivässä juoksee, kiipeilee, painii, yms.

Toisaalta tunnen muutaman miehen, joka tuli isäksi nelikymppisenä. Olivat jo hieman ukottautuneita mutta lasten myötä heräsivät taas eloon ja touhaavat lasten kanssa kuin parikymppiset. Ja sen puoleen vanhempi isä on hyvä, oma mieheni on saanut rällätä baareissa jo tarpeeksi eikä enää hingu poikien viikonloppuja viettämään. Hänellä on nykyään säännöllisempi päivärytmi ja osaa itsekseen mennä nukkumaan ajoissa, jotta jaksaa taas seuraavana päivänä touhata töissä tai kotona. Hoksasin tämän vasta nyt, kiitos viestistä! T. Tuo sairastellut miehensä ikää pelkäävä🤭

Yli 30-vuotiaan miehen sperman parasta ennen-päiväys on mennyt. Yli 30-vuotiailla miehillä on enemmän lapsettomuutta ja enemmän vammaisia lapsia.

No jos itse olisin tehnyt lapsen joskus alle 25-vuotiaana, kun oli sellainen parisuhde missä sen teoriassa olisi voinut tehdä, niin lapsi olisi saanut taakakseen kaiken paskan mun ja puolisoni kypsymättömyydestä. Paljon parempi tehdä lapset silloin kun on siihen valmis eikä silloin, kun genetiikka on parhaimmillaan. Se on riski että vanhempana saa vammaisen lapsen. Se taas ei olisi ollut riski että nuorempana hankittu lapsi olisi saanut minulta traumoja. Se olisi ollut meinaa riskin sijaan varma asia.

Joo saat sitten kuunnella laspettomuuslääkärillä, että miksi on jätetty lapsenteko näin myöhäiseksi? Niin se vaain menee, ei ne kuuntele sitä, että sulla on ollut traumoja. 

Mielummin kuuntelen lapsettomuuslääkärin vittuilua kuin hankin lapsen liian nuorena ja kasvatan sen päin vittuja.

Ahaa, no miten käyt samaan aikaan töissä ja olet Puolassa hoidossa. Itselläni oli jopa Suomessa ihan tarpeeksi tekemistä, kun piti vähän väliä käydä klinikalla esimerkiksi sen takia, että katsottiin, onko munasolut kypsyneet? Lisäksi elämässä tulee eteen kaikenlaisia läheisten kuolemia yms. Psyykkisesti erittäin raskas prosessi ja pistettävät hormoonit sotkevat vielä lisää päätäsi. On ainakin ihan keskituloiselle rahallisestkin mahdotonta lähteä Puolaan hoitoihin. Matkatkin maksavat ja hoitoja voidaan joutua tekemään useita.  Ei ole siis mitään keskituloisen/köyhän hommaa. 

Niin, mutta he eivät ota sitten vastuuta siitä, saatko lapsen. He kertovat sinulle totuuden. Heidän tehtävänään on myös valistaa ihmisiä, ettei sinne mennä lähemmäs 40-vuotiaina, kun ei enää ole aikaa tehdä hoitoja, jotka saattavat kestää vuosia. 

Lopeta holhoaminen. Onhan noita klinikoita joissa hoidetaan asiakkaan maksukyvyn mukaan. Antaa maksaa ja katsoa tuleeko sieltä mitään.

Ei taida Suomessa olla. Sitten täytyy mennä ulkomaille hoitoihin. Mieheni sukulainen maksoi klinikoille monta kymmentä tuhatta, eikä lasta tullut. Loputa adoptoivat ulkomailta. 

Puolaan pääsee. Viron tilanteesta en tiedä. Siellä oli hetki sitten vakava koronahätä. Venäjän voi jättää hyväksi toviksi pois.

Kuten sanottu, klinikoita on maksukykyisille asiakkaille. Niin kauan kun ite maksaa, ite kans kärsii.

Miten olet samaan aikaan töissä ja hoidossa Puolassa? Klinikoilla voi joutua käymään useita vuosia ja useita kertoja per yritys.  Et taida tietää hoitojen rankkuudesta ja itse hoidoista mitään. Siitä on kuule leikki kaukana, jos samaan aikaan elämässä kohtaa vielä muitakin kriisejä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 30v mies ja ongelma on se, että mun 28v tyttöystävä ei vielä halua lasta. Itse koen olevani jo valmis.

Onko sinun tyttöystävällä jo opiskelut loppuneet ja hankittuna hyvä, vakituinen, oman alan työpaikka, josta hän on saanut usean vuoden työkokemuksen?

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 30v mies ja ongelma on se, että mun 28v tyttöystävä ei vielä halua lasta. Itse koen olevani jo valmis.

Ehkä pelkää vanhemmuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 30v mies ja ongelma on se, että mun 28v tyttöystävä ei vielä halua lasta. Itse koen olevani jo valmis.

Miksi hän ei halua vielä lasta?

PS. *Naisystävä

Anna elää. Luultavasti joku tuhkamuna tai kaappihomo. Katsele itsellesi MIES. Yksi tuntemerkki on, että haluaa lisääntyä, miehisellä miehellä ei ole lastenvastaisuutta tai ongelmia lapsia haluavien naisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 30v mies ja ongelma on se, että mun 28v tyttöystävä ei vielä halua lasta. Itse koen olevani jo valmis.

Onko sinun tyttöystävällä jo opiskelut loppuneet ja hankittuna hyvä, vakituinen, oman alan työpaikka, josta hän on saanut usean vuoden työkokemuksen?

Lapsen voi hankkia opiskelujenkin aikana. Työelämästä on vaikeampi olla pois kuin opiskeluista, jos on tarvis.

Niin voi, mutta silloin pitää tietää missä asuu ja mistä löytää työpaikan valmistumisen jälkeen. Pienen lapsen kanssa on kurja muuttaa sellaiselle paikkakunnalle, jossa ei ole yhtään tuttua. Tai vaihtaa paikkakuntaa vuoden välein, kun pitää etsiä uusi työpaikka.

Vierailija kirjoitti:

Nuorilla vanhemmilla on lastensa kanssa kivää puuhata kaikkea, kun lapset ovat yli 10-vuotiaita. Jos on itse vaikka 37-v ja lapsi 15-v niin jaksaa tehdä yhdessä kaikenlaista.

On eri asia jos on itse 47-v ja lapsi 15-v. On itse jo lähes 50-vuotias.

Ja kun saa lapset nuorena, niin kun ne on aikuisia on itsekin vielä nuorehko ja voi taas alkaa nauttia enemmän omista menoista. Sehän onnistuu jo lasten ollessa noin 16-vuotiaita. Vaikkapa 18-v lapsi ja itse vielä 39-v.

Ja jos haluaa enenmän kuin yhden lapsen niin sen ensimmäisen on hyvä syntyä viimeistään 35-vuotiaana, mieluummin aiemmin.

Aloittajan miesystävä ei ehkä halua lapsia ollenkaan tai ei tajua, ettälapset kasvaa aika nopeasti lopulta. Ei ole pakko halutakaan. Ehkä ei kannata jatkaa hänen kanssaan yhdessäoloa. Mies joka haluaa lapsia löytyy kyllä.

En ole koskaan ymmärtänyt yleistystä, että nuoret vanhemmat jaksaisivat touhuta ja puuhastella lastensa kanssa enemmän. Tuo ei todellakaan pidä paikkaansa. On täysin persoonasta kiinni. Ei iästä.

Mun vanhemmat sai mut vähän päälle kaksikymppisinä eivätkä todellakaan jaksaneet touhuta ja leikkiä. Yhtä väsyneitä olivat työpäivän jälkeen kuin muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Niin voi, mutta silloin pitää tietää missä asuu ja mistä löytää työpaikan valmistumisen jälkeen. Pienen lapsen kanssa on kurja muuttaa sellaiselle paikkakunnalle, jossa ei ole yhtään tuttua. Tai vaihtaa paikkakuntaa vuoden välein, kun pitää etsiä uusi työpaikka.

No on tehty kaikesta vaikeaa. Se on elämää ja se on välillä vaikeaa. Pienellä lapsella ei ole vielä kavereita, joita ikävöidä, aikuinen ihminen taas voi hankkia aikuisena omansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen 34-vuotias, mieheni on 35-vuotias emmekä halua vielä lapsia juuri samasta syystä. Haluamme vielä matkustella ja juhlia kavereiden kanssa parin vuoden ajan. En ymmärrä mitä lapsellista siinä on, että haluaa elää vielä vapaana, kun on nuori. Emme kumpikaan todellakaan tunne olevamme vielä valmiita jäämään kotiin elämään perhe-elämää, kun vielä on niin paljon kokematta. Ja kyllä, se lapsi rajoittaa kaikkea hyvin paljon, mieluummin matkustamme kaksin.

Olette jo aika vanhoja. 

Tsiisus tuossa iässä en enää aikailisi. Mutta toisaalta sittenhän siellä lapsettomuushoitojen jonoissa on aikaa valmistautua josko tärppää ja milloin onnistuu jos milloinkaan. 

Reissut rupsahtaneena nelikymppisenä ja lapsettomana voi olla myös hauskoja, mutta ehkä jo onttoja kokemuksia.

Ap, eihän sitä tiedä, vaikka ei saakaan lapsia, jos on sterilisoitu tai muutenkin voi olla, ettei siittiöt ole hedelmöityskelpoisia.  Voi olla vaikeaa sanoa, ettei pysty saamaan lapsia ja sanoo sitten, ettei halua. Näitähän on myös naisissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin voi, mutta silloin pitää tietää missä asuu ja mistä löytää työpaikan valmistumisen jälkeen. Pienen lapsen kanssa on kurja muuttaa sellaiselle paikkakunnalle, jossa ei ole yhtään tuttua. Tai vaihtaa paikkakuntaa vuoden välein, kun pitää etsiä uusi työpaikka.

No on tehty kaikesta vaikeaa. Se on elämää ja se on välillä vaikeaa. Pienellä lapsella ei ole vielä kavereita, joita ikävöidä, aikuinen ihminen taas voi hankkia aikuisena omansa.

Uusi työpaikka, uusi työ, uusi ympäristö, pieni lapsi, päivähoito eikä turvaverkkoa. Siinä kun koeaikana on viidettä kertaa pois töistä lapsen sairastelun vuoksi, niin työnantaja tekee omat johtopäätökset. Eihän siinä ehdi edes työtä opetella, kun aikataulut sanelee lapsi ja päivähoidon aukioloajat. Toki, jos vaikeimman kautta haluaa tehdä, niin sellaiselle sopii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin voi, mutta silloin pitää tietää missä asuu ja mistä löytää työpaikan valmistumisen jälkeen. Pienen lapsen kanssa on kurja muuttaa sellaiselle paikkakunnalle, jossa ei ole yhtään tuttua. Tai vaihtaa paikkakuntaa vuoden välein, kun pitää etsiä uusi työpaikka.

No on tehty kaikesta vaikeaa. Se on elämää ja se on välillä vaikeaa. Pienellä lapsella ei ole vielä kavereita, joita ikävöidä, aikuinen ihminen taas voi hankkia aikuisena omansa.

Uusi työpaikka, uusi työ, uusi ympäristö, pieni lapsi, päivähoito eikä turvaverkkoa. Siinä kun koeaikana on viidettä kertaa pois töistä lapsen sairastelun vuoksi, niin työnantaja tekee omat johtopäätökset. Eihän siinä ehdi edes työtä opetella, kun aikataulut sanelee lapsi ja päivähoidon aukioloajat. Toki, jos vaikeimman kautta haluaa tehdä, niin sellaiselle sopii.

Oletko yksinhuoltaja? Sitten ymmärrän toki.

Sun täytyy nyt päättää kuinka monta vuotta ehdit tuon miehen nuoruutta seurata. Jos odotat vaikka viisi vuotta niin olet jo 34 ja naisen hedelmällisyys heikkenee huomattavasti 35-vuotiaana.

Itse siirtyin vastaavassa tilanteessa eteenpäin ja sain esikoiseni 32-vuotiaana. Se oli hyvä ikä.

Vierailija kirjoitti:

Uusi työpaikka, uusi työ, uusi ympäristö, pieni lapsi, päivähoito eikä turvaverkkoa. Siinä kun koeaikana on viidettä kertaa pois töistä lapsen sairastelun vuoksi, niin työnantaja tekee omat johtopäätökset. Eihän siinä ehdi edes työtä opetella, kun aikataulut sanelee lapsi ja päivähoidon aukioloajat. Toki, jos vaikeimman kautta haluaa tehdä, niin sellaiselle sopii.

Kyllä, kuulostaa vaikealta. Kuten elämällä välillä on tapana.