Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Transsukupuolisena kaapissa, en tiedä miten kerron miehelleni
01.08.2021 |
Moi! Ajatus naiseudesta, siitä ettei minusta tulisi ikinä isää ja siitä, että olisin jonkun "vaimo" jos tahtoisin naimisiin on aiheuttanut minulle järkyttävää ahdistusta nyt vuosikymmenen. Jokaisessa unessa, jonka olen nähnyt olen aina ollut mies ja herättyäni aina uudestaan pettynyt siitä, etten ole. Lapsena en saanut käyttää poikien vaatteita ja vasta pitkän ajan kinuttuani sain vihdoin leikata hiukset lyhyeksi yläasteella (vanhemmat tosin suostuivat vain "tyttömäiseen ja nättiin" lyhyeen tukkaan..). Huijasin vanhempani ostamaan minulle teininä miesten t-paitoja sillä tekosyyllä, että sitä kuvaa jonka haluan paitaan ei löydy naisten mallista. Lähdin kotoa kouluun yleensä tyttöjen vaatteissa, mutta kävin vaihtamassa asun poikien vaatteisiin ennen koulun alkua vessassa. Silti en koskaan tajunnut edes, että sukupuolta voisi korjata vaan luulin, että joudun kärvistelemään loppuikäni naisena.
Aloin aikuistuttuani pukeutumaan naisille suunnattuihin vaatteisiin vaikka se tuntui väärältä, koska en ollut enää teini ja, koska koin etten voi miehistä kiinnostuneena "naisena" pukeutua miehekkäästi. Minulla oli sellainen olo, että jos jatkaisin biologisen sukupuoleni piilottelua vaatteilla ja tyylillä ja yrittäisin olla miehekäs niin kukaan toinen mies ei koskaan voisi rakastua minuun. Tajusin vähän aikaa sitten, että olen transmies. Ongelmana on se, että olen heteromiehen kanssa naimisissa. En tiedä, miten kerron puolisolleni tästä.
Onko kukaan ollut samassa tilanteessa? Tai onko jonkun puoliso tullut kaapista ulos transsukupuolisena?
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen miehistä kiinnostunut transmies, tosin tulin kaapista ja lähdin transitioitumaan kun edellinen pitkä parisuhde oli päättynyt. Päättyminen ei siis johtunut sukupuoli-identiteetistäni vaan ihan muista asioista. Pohdin pitkään, että uskallanko lähteä prosessiin, mutta kyllä se ehdottomasti oli sen arvoista.
Jos olet jo noin pitkään kokenut, että olisit mieluummin mies, ei se todennäköisesti mihinkään katoa. Puolisosi suhtautuu siihen sitten miten suhtautuu. Oman hyvinvointisi takia kuitenkin suosittelen, että sallit itsellesi omannäköisen elämän.
Kiitos! Jostain pitää vielä saada rohkeus puhua asiasta puolisolle.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä olet tavallaan huijannut puolisoasi. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tavallaan huijannut puolisoasi. Miksi?
Millä ihmeen tavoin? Pitää miehestään aidosti ja on vasta äskettäin tajunnut olevansa trans.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten joku jo ehdottikin, kirjoita kirje. Ihan fyysisesti kynällä paperille. Laita siihen loppuun mukaan nettiosoite (esim. Setan sivuille) josta löytyy lisätietoa asiasta, anna kirje miehelle luettavaksi, ja lähde kävelylle. Se ehtii sitten vähän aikaa sulatella omaa reaktiotaan eikä sinun tarvitse saada sydänkohtausta stressistä.
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tavallaan huijannut puolisoasi. Miksi?
Olen samaa mieltä, olen huijannut häntä. Asia on hankala ja en tiedä millä tekosyyllä voin perustella tätä asiaa. Ehkä isoin syy on se, että en tajunnut, että sukupuolen voi korjata vaan luulin, että tämä on miten minun on pakko elää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"siitä, että olisin jonkun "vaimo" jos tahtoisin naimisiin on aiheuttanut minulle järkyttävää ahdistusta nyt vuosikymmenen."
---
"Ongelmana on se, että olen heteromiehen kanssa naimisissa."
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita kirje?
Kiitos ideasta. Tämä olisi varmasti helpompaa, koska asiasta ääneen puhuminen tuntuu raskaalta
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Olisi mieluummin mies" - ei kai tästä voi olla kyse? Ei todellakaan riittävä peruste. Vaikkei olisi trans voi joskus ajatella, että olisinpa *tähän vastakkainen sukupuoli* eikä se vielä tarkoita yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
"siitä, että olisin jonkun "vaimo" jos tahtoisin naimisiin on aiheuttanut minulle järkyttävää ahdistusta nyt vuosikymmenen."
---
"Ongelmana on se, että olen heteromiehen kanssa naimisissa."
Jeps. Yritin pitää jonkinlaista anonymiteettiä valehtelemalla yksityiskohdista ettei kukaan tuttu tunnista
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Trollit löysivät ketjun, poistuu varmaan kohta.
Ota yhteyttä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskukseen. Sieltä löydät tien eteenpäin ja mahdollisesti vertaistukea.
Vierailija kirjoitti:
Trollit löysivät ketjun, poistuu varmaan kohta.
Ota yhteyttä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskukseen. Sieltä löydät tien eteenpäin ja mahdollisesti vertaistukea.
Kiitos!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trollit löysivät ketjun, poistuu varmaan kohta.
Ota yhteyttä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskukseen. Sieltä löydät tien eteenpäin ja mahdollisesti vertaistukea.
Kiitos!
ap
Onni myötä sinulle!
Moni tuntemani transsukupuolinen on edelleen yhdessä jo ennen transitiota löytyneen kumppanin kanssa. Ei sitä koskaan tiedä.
Vähän eri asia, mutta kommentoin tuohon "biologisen sukupuoleni piilottelua vaatteilla ja tyylillä ja yrittäisin olla miehekäs niin kukaan toinen mies ei koskaan voisi rakastua minuun." Vaimollani vähän sama juttu, mutta hän on sanonut, ettei kyllä lähtisi sukupuoltaan korjaamaan. Ollaan puhuttu asiasta, niin hän on sanonut, ettei ole koskaan ole ollut tyttömäinen. Itse olen bi-mies ja me ollaan kummatkin ihan tyytyväisiä näin. Kummatkin ymmärtää toistaan. Ja olen samaa mieltä, kuin edellinen kommentoija, itsesi hyvinvoinnin takia älä esitä muuta kuin olet. Itse yritin leikkiä täys heteroa aikaisemmissa suhteissa. Eli olin suhteessakin kaapissa, jossain vaiheessa totesin, että nyt riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita kirje?
Kiitos ideasta. Tämä olisi varmasti helpompaa, koska asiasta ääneen puhuminen tuntuu raskaalta
ap
Et voi olla niin raukka, ettet rehellisesti voi keskustella miehesi kanssa. Tajuatko millanen shokki toi on miehelle?
Vertaistukea löytyy kyllä, esim. transmiesten ryhmiä järjestetään varmaan taas syksyllä etänä. Suosittelen tulemaan niihin, niissä voi keskustella turvallisessa ympäristössä. :) Sukupuolen osaamiskeskuksen kautta löytyy.
Oletko ajatellut, että on ok olla maskuliininen nainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita kirje?
Kiitos ideasta. Tämä olisi varmasti helpompaa, koska asiasta ääneen puhuminen tuntuu raskaalta
ap
Et voi olla niin raukka, ettet rehellisesti voi keskustella miehesi kanssa. Tajuatko millanen shokki toi on miehelle?
Ensin kirje, sitten tietenkin keskustelu. Eihän se kommunikointi siihen kirjeeseen pääty...
Kyllä te sitten jaksatte.
Alue: Aihe vapaa
Itsekin olen miehistä kiinnostunut transmies, tosin tulin kaapista ja lähdin transitioitumaan kun edellinen pitkä parisuhde oli päättynyt. Päättyminen ei siis johtunut sukupuoli-identiteetistäni vaan ihan muista asioista. Pohdin pitkään, että uskallanko lähteä prosessiin, mutta kyllä se ehdottomasti oli sen arvoista.
Jos olet jo noin pitkään kokenut, että olisit mieluummin mies, ei se todennäköisesti mihinkään katoa. Puolisosi suhtautuu siihen sitten miten suhtautuu. Oman hyvinvointisi takia kuitenkin suosittelen, että sallit itsellesi omannäköisen elämän.