Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ystävän käytös
22.06.2021 |
Takana jo liki 30 vuotta ystävyyttä. "Ystävyyttä". En taida jaksaa enää ja hyvin vähän olemme viime vuosina olleet tekemisissä. Lapsemme ovat ristiin meillä kummilapsia, joten jonkinlaista yhteyttä on pidettävä välttämättä.
Ystäväni näkee kaikessa kilpailuasetelman. Olen jo aikapäiviä sitten lakannut puhumasta mistään mistä voisi kadehtia. Se vain ei riitä. Kun aina voi kilpailla. Siitä kuinka heillä on kylmempi tai lämpimämpi sää, sotkuisempaa, hänellä on kipeämpi pää, parempi loma tiedossa tai mitä tahansa. Aina on enemmän jotain. Siis ihan mistä tahansa voi kilpailla.
Viime vuosina ystäväni on alkanut syyttää mun lastani oman lapsensa huonosta käytöksestä. Kuulemma minun lapseni villitsee hänen lapsensa, joka on muutoin kiltti. Tiedän ettei tämä pidä paikkaansa. Hänen lapsensa on erilaisten tukitoimien piirissä ja olen nähnyt tämän tenavan olemista myös kun oma lapseninei ole paikalla. Lapsemme kyllä riehaantuvat yhdessä usein, mutta villitseminen tapahtuu kyllä vähintään molempiin suuntiin. Molemmilla on kuitenkin hauskaa. En ikinä kehtaisi sanoa ääneen sellaisia syytöksiä mitä ystäväni laukoo.
Eniten harmittaa se, ettei minusta ole ottamaan asiaa puheeksi. Näitä kaikkia asioita.
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös miettinyt ärsyttääkö minun käytöksessäni joku asia ystävääni. En tietenkään voi tätä varmasti tietää. Keskimäärin kyllä ainakin yritän olla ystävä, joka oikeasti kuuntelee (eikö vain odota omaa puheenvuoroa) ja tukee. Välien pikkuhiljainen viilentäminen lienee oikea ja luonnollinen suunta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Moro ja näkemiin?
Samaa mieltä.
Yksipuolista ystävyyttä.
Sua vaan syytellään ja syytellään.
Aikoinaan mulla oli samanlainen kaveri. AIna kiroili kun mä matkustelin (kotiin toiselle paikkakunnalle kyläilemään) tai ostin telkkarin tai vaatteita. "Mistä sulla riittää rhaa aina ja aina..." Itte istui kuppilat jos toisenkin arkena ja sunnuntaina,loput veti sätkinä.
Lopetin,en jaksanut enää.
puruluu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moro ja näkemiin?
Samaa mieltä.
Yksipuolista ystävyyttä.
Sua vaan syytellään ja syytellään.
Aikoinaan mulla oli samanlainen kaveri. AIna kiroili kun mä matkustelin (kotiin toiselle paikkakunnalle kyläilemään) tai ostin telkkarin tai vaatteita. "Mistä sulla riittää rhaa aina ja aina..." Itte istui kuppilat jos toisenkin arkena ja sunnuntaina,loput veti sätkinä.
Lopetin,en jaksanut enää.
On se kyllä merkillistä miksi pitää toisten (ystäviensä) asioiden antaa mennä ihon alle. Tarkoitan just uusien tavaroiden ostamista tmv. Miks ei voi vain todeta, että "siistiä, onneksi olkoon".
Tuo mun ystäväni on viemä sellainen että peilaa kaikki asiat itsensä kautta. Kerroin, että kadotin erään rakkaan esineen. Vastaus: "Minäkin hukkasin mun sen ja sen ja sen.." Miks ei voi vastata vaikka, että "No voi paska, toivottavasti löytyy."
Alue: Aihe vapaa
Kurjaa.