Lue keskustelun säännöt.
Millaista käytöstä voisi olettaa 10-11v tytöltä?
20.06.2021 |
Itsellä ei lapsena ollut erityisen ankaraa ja noin kaikenkaikkiaan mitään kurittamisia oli tosi vähän. Mutta muistan, että 10-11v aikaan oli vaihe, jolloin sain useamman kerran ihan vyöllä kurittamista sen takia, että "kun noin iso tyttö ei osaa käyttäytyä". Kyse oli siis jostain, että kiukuttelin sukulaisvierailulla tai jäin mankumaan kaupassa jotain tai tämän tyyppistä.
Asia tuli mieleen nyt, kun kummittytöni on saman ikäinen, ja osaa kyllä halutessaan käyttäytä tosi kypsästi ja isosti, mutta välillä taas heittäytyy ihan pikkulapseksi kiukutteluineen ja mankumisineen. Äitinsä suhtautuu ihan ymmärtäväisesti, että tämä nyt kuuluu ikään.
Millaista käytöstä tuon ikäiseltä oikeasti pitäisi odottaa? Enkä tosiaan nyt tarkoita, että kummityttöä pitäisi kurittaa(!) vaan että olinko minä erityisen huonotapainen tuossa iässä vai olettivatko vanhemmat liikoja ikätasooni nähden?
Kommentit (17)
Kuuluu ikään. Lapsilta odotetaan jotenkin kummasti, että he pystyisivät koko ajan käyttäytymään täydellisesti tai siten kuinka aikuiset haluavat vaikka aikuisillakin on huonoja päiviä ja paha mieli ja aikuisetkin kiukuttelevat. Aikuisten pitäisi opettaa tunnetaitoja lapsille ja lasten pitäisi tulla kuulluiksi. Huomaa hyvä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm. Näin sukupuolineutraalina aikakautena huomio kiinnittyy siihen, että painotat otsikossa, että tytöltä! :) Saavatko pojat mahdollisesti käyttäytyä huonommin?
Mutta joo, mielestäni tämän ikäisen pitää osata olla vieraskorea, eli kyläpaikassa pitää osata käyttäytyä, mutta kotona voi joskus känkkäränkkäilläkin.
"Itsellä ei lapsena ollut erityisen ankaraa" "10-11v aikaan oli vaihe, jolloin sain useamman kerran ihan vyöllä kurittamista"
Hivenen ristiriitaista...
Itseäni ei kuritettu fyysisesti koskaan. Tietenkin kiukuttelin välillä, etenkin murrosiässä. Sellaista kasvaminen on.
Fyysinen kuritus kiellettiin laissa 1984. Täytin tuolloin 10 v. Ei kuritettu jos käyttäydyin huonosti, moitittiin toki.
Vierailija kirjoitti:
"Itsellä ei lapsena ollut erityisen ankaraa" "10-11v aikaan oli vaihe, jolloin sain useamman kerran ihan vyöllä kurittamista"
Hivenen ristiriitaista...
Itseäni ei kuritettu fyysisesti koskaan. Tietenkin kiukuttelin välillä, etenkin murrosiässä. Sellaista kasvaminen on.
Tarkoitin., että ennen ja jälkeen tuota ikävaihetta kurittamisia oli tosi vähän, ihan yksittäisiä kertoja. Ja murrosiässä mielestäni oli aika rentoa, ei ollut erityisen ankaraa tai kovin tiukkoja sääntöjä. Arestia saattoin joskus tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon ikäinen on lapsi. En ymmärrä, miksi pitäisi rankaista jostain mankumisesta. Siinähän mankuu ja se kasvatus tulee ihan siitä, että aina ei saa, mitä haluaa. Tuskinpa enää sitten kaksikymppisenä mankuu. Ylipäänsä rankaiseminen on useimmiten täysin turhaa. Elämän tosiasiat ovat riittävä rangaistus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Itsellä ei lapsena ollut erityisen ankaraa" "10-11v aikaan oli vaihe, jolloin sain useamman kerran ihan vyöllä kurittamista"
Hivenen ristiriitaista...
Itseäni ei kuritettu fyysisesti koskaan. Tietenkin kiukuttelin välillä, etenkin murrosiässä. Sellaista kasvaminen on.
Tarkoitin., että ennen ja jälkeen tuota ikävaihetta kurittamisia oli tosi vähän, ihan yksittäisiä kertoja. Ja murrosiässä mielestäni oli aika rentoa, ei ollut erityisen ankaraa tai kovin tiukkoja sääntöjä. Arestia saattoin joskus tulla.
Jaa. Oletkos tullut ajatelleeksi, että vanhemmillasi oli tuolloin jokin ihan oma ongelma jota purettiin sinuun? Sitä se väkivalta useimmiten on. Se ei liity uhriin ja hänen toimintaansa, vaan se palvelee jotain tarkoitusta tekijälle. Uhrihan sitten tyypillisesti yrittää löytää syyn itsestään, kuten sinäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa sellaiselta vanhanajan ajattelulta, että on tärkeää näyttää muille, että lapset on kilttejä ja hyvin kasvatettuja. Ehkä joku tällainen siinä oli taustalla, koska otettiin noin järeät keinot käyttöön.
Murrosiässä sitten ehkä on yleisesti hyväksyttävämpää, että voi käyttäytyä miten sattuu, siksi silloin teillä olikin vähemmän tiukkaa?
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäinen on lapsi. En ymmärrä, miksi pitäisi rankaista jostain mankumisesta. Siinähän mankuu ja se kasvatus tulee ihan siitä, että aina ei saa, mitä haluaa. Tuskinpa enää sitten kaksikymppisenä mankuu. Ylipäänsä rankaiseminen on useimmiten täysin turhaa. Elämän tosiasiat ovat riittävä rangaistus.
Riippuu siitä, mitä mankumisella tarkoitetaan. Jos 10V vetää kunnon itkupotkut kaupassa, ei sellainen ole hyväksyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon ikään mennessä fiksu lapsi on oppinut (jos vanhemmat ovat sen opettaneet!) että mankumalla ei asioita saada läpi. Voi pyytää ja perustella asiansa, mutta mankuminen (mä haluun, mutku mä haluun) saa muut vain ärsyyntymään.
10-11 vuotias on yleensä kaikkein helpoimmassa iässä. Murrosikä ei vielä alkanut ja toisaalta pikkulapsivaiheen uhma on ohi.
Samaa käytöstä mitä voisi olettaa pojaltakin.
10 ikäiset ovat vielä täysin lapsia ja kiukuttelu on tavallista. Sen voi lopettaa puhumalla lapselle ja olla tiukkana. Ei saa itse huutaa tai käyttäytyä lapsellisesti.
Fyysinen kurittaminen ei ole ikinä hyväksyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki aikuisetkaan eivät osaa käyttäytyä ajoitellen joten hyödytöntä olettaa samaa lapsilta.
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Näin sukupuolineutraalina aikakautena huomio kiinnittyy siihen, että painotat otsikossa, että tytöltä! :) Saavatko pojat mahdollisesti käyttäytyä huonommin?
Mutta joo, mielestäni tämän ikäisen pitää osata olla vieraskorea, eli kyläpaikassa pitää osata käyttäytyä, mutta kotona voi joskus känkkäränkkäilläkin.
Pojat on poikia. Ihan varmasti poikien touhuja on katsottu enemmän läpi sormien, koska ovat poikia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvää käytöstä tietenkin pitää olettaa ja odottaa.
Ignooraan täysin tuon ikäisen kiukuttelijan julkisella paikalla sen jälkeen, kun ei mikään ehdotus auta. Jos alkaa kerätä itseensä huomiota jonkun toisen JUHLISSA, niin komennan juonittelemaan pihalle tai muualle, missä ei varasta ihmisten huomiota huonolla käytöksellään. Yleensä tulee jossain vaiheessa takaisin ihan eri ääni kellossa, ja kotona keskustellaan asia vielä halki niin, että myös lapselle jää hyvä mieli.
Riippuu kai siitä sanooko äiti asiat lasta kunnioittavasti, kuuntelee lasta ja olotilaa – vai tylysti sanoo selittämättä sen kummemmin tai riidellen. Jos on tylyä ja epäreilua eikä lasta kuunnella, niin lapsi saattaa itkeä tai sanoa oman mielipiteen. Vai tarkoittaako tuo että lapsi jotenkin riehuu ja sanoo rumasti, mitä tarkemmin. Lapsi heijastaa usein aikuisten ajattelua tai jonkun ihmisen käytösmallia, minkälainen isä on
Ristiriitaista ainakin usein. Toisaalta vaaditaan "aikuisempaa" käytöstä. Hetken päästä olet taas liian nuori, tekemään jotain.