Oletko tehnyt elämässäsi jonkun ratkaisevalla tavalla väärän valinnan ja saanut kantaa seuraukset tähän päivään asti?
Jokainen meistä saa samat lähtökohdat elämään alussa. Sen jälkeen kyse on valinnoista. Joskus elämässä tulee tilanne, jossa valinnan merkitystä ei välttämättä sillä hetkellä tajua. Esimerkiksi, että vaihtaa työpaikkaa ja hetken kuluttua uusi työpaikka osoittautuukin huonoksi tai työt loppuvat kokonaan. Tai että valitsee väärän puolison. Tai että otti liikenteessä liian suuren riskin ja vammautui. Onko sinun kohdallasi tapahtunut tällaista perustavalla tavalla väärää valintaa?
Kommentit (68)
Loppujen lopuksi ei, onneksi. Olen koheltanut kyllä aika lailla nuoruudessa. Ei mitään varsinaisesti rikoksia tai päihteitä mutta eri laitteilla on tullu rällättyä ja henki on ollu pari kertaa aivan piirun päässä lähteä. Opinnot ja työt on menneet kuten olen lukion alusta aikanaan miettinytkin, vaikken välillä uskonut että alalle hakeutuisin.
Mulla oli kyllä jo syntyessäni synnynnäinen epämuodostuma, joka on aiheuttanut yhtä sun toista. Aina ei ole kyse valinnoista.
Kyllä. Toisen lapsen tekeminen oli virhe. Ammatin valinta ja nuorena edellisen kumppanin valinta. Alunperin myös suku johon synnyin oli virhe.
Juu, asiat on menneet silti todella hyvin, vaikka on tullut tehtyä todella tyhmiä valintoja.
Pääsin korkeakouluun, jätin kesken.
Jätin hyvän aviomiehen ja otin juopon rentun tilalle.
Hyviäkin päätöksiä on onneksi ollut; jätin sen juopon ja uskalsin perustaa yrityksen - kaikki nyt mallillaan.
Exän painostuksesta ostettiin yhteinen omakotitalo. Eron tullessa minulla oli lainaa vielä noin 50,000€ ja exä suostui kuukausien kuluttua vasta lunastamaan osuuteni jäljellä olevan lainan hinnalla. Menetin kymmeniä tuhansia, ja olen nyt pikavippikierteessä koska jouduin yli puoli vuotta maksamaan sekä lainan lyhennystä että vuokraa asunnosta johon muutin yhteisestä kodista. Oli iso ja kallis virhe
Jokainen meistä ei saa alussa samoja lähtökohtia elämään. Sehän on ihan totaalista bullsh*ttiä! Jos näin olisi, kukaan ei olisi köyhä, todella ruma tai sairas, tai sitten kaikki olisivat. Esim. krooninen sairaus on hyvin harvoin mikään valinta.
En ole mielestäni tehnyt elämässäni mitään ihan hirveän peruuttamatonta virhettä. Toki elämäänsä on vaikea katsella arvioiden muuten kuin taaksepäin, nykyhetkeä ei samalla tavalla näe.
Hah hah, elämä menee jokaisen kohdalla juuri niin kuin on tarkoitus mennäkin.
Ihmisen omat valinnat ovat harhaa.
2 väärin arvioituja avioeroa. 4 lasta ykin huollettavana ilman äijien tukea. Nyt lapset koulutettu ja omillaan. Jos saisin ottaa alusta niin en pariutuisi enkä tekisi yhtään lasta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kyllä jo syntyessäni synnynnäinen epämuodostuma, joka on aiheuttanut yhtä sun toista. Aina ei ole kyse valinnoista.
Paitsi silloin kun otsikossa kysytään nimenomaan valinnoista :D
Jokaisella hetkellä ja päivällä ja jokaisella ihmisellä, johon kompastumme tai joka kulkee vierellämme on tarkoitus. Valintoja ei kannata katua. Kaikki menee aina niin kuin on tarkoitettukin menevän
Itse asiassa, meillä ei ole samat lähtökohdat. Jos nyt unohdetaan taloudelliset lähtökohdat, niin ei siltikään ole samat lähtökohdat kaikilla.
Meillä on erilaisia fyysisiä ja älyllisiä ominaisuuksia, jotka määrittävät varsin paljon elämäämme.
Myös se, missä (siis asuinpaikka) lapsuutemme saamme/joudumme viettämään, merkitsee paljon. Ja sitähän emme voi itse valita. Se vaikuttaa ainakin siihen, mitä voimme harrastaa lapsena.
Millaisia arvoja meitä kasvattavat aikuiset meille tarjoavat, vaikuttaa valintoihimme.
Itse jouduin luopumaan ammattihaaveestani fyysisen poikkeaman vuoksi. Se paljastui vasta lääkärintarkastuksessa, joka koulutukseen hakemisen yhteydessä.
Sen jälkeen elämä on ollut yhtä haahuilua. Olen toki korkeakoulututkinnon suorittanut, mutta en ole sillä töitä saanut. En silti osaa katua sitä, että sen koulutuksen kävin. Yliopistoaika oli elämäni parasta aikaa.
Nyt opiskelen jälleen uutta ammattia. Saa nähdä pääsenkö tekemään töitä edes 10 viimeistä vuottani ennen eläkeikää.
Luin väärän ammatin ja olen 25v jälkeen aivan puolikuollut, en selviä enää kyseisessä työssä enkä jaksa kouluttautua uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella hetkellä ja päivällä ja jokaisella ihmisellä, johon kompastumme tai joka kulkee vierellämme on tarkoitus. Valintoja ei kannata katua. Kaikki menee aina niin kuin on tarkoitettukin menevän
Näin sivusta huutelen, että monella henkisiä "totuuksia" latelevalla olisi paljon opittavaa empatiaan ja hienotunteisuuteen liittyen. Sinua ehkä lohduttaa ajatus siitä, että kaikella tapahtuneella on jokin tarkoitus mutta et voi olettaa, että muut kokisivat asian samalla lailla. Mielestäni on erittäin ymmärrettävää, että esimerkiksi hätiköityä tai vastentahtoista lapsenhankintaa, täysin väärälle alalle opiskelua tai vuosikymmenien mittaista päihteiden kanssa läträämistä katuu ja miettii, miten eri lailla elämä olisi mennyt ilman tätä huonoksi osoittautunutta valintaa. Nämä ihmiset ovat varmasti tunteneet myös syyllisyyttä aiheesta, sekä väärästä valinnasta että sen seurauksena tulleesta katumuksesta. Suurinta rakkautta on antaa näiden ihmisten tunteille ja kokemuksille tilaa eikä ryhtyä mitätöimään niitä millään "kaikella on tarkoituksensa" -hyminällä. Mitätöinti ja väheksyminen eivät paranna eivätkä poista katumusta, pettymystä ja surua.
Olen ollut pahuuden kierteessä pidemmän aikaa. Vääriä valintoja tullut tehtyä ja ulkopuolelta on tullut paljon pahaa osakseni. Universumi vihaa minua jostakin syystä.
Joo, sain 18-19-vuotiaana lapsen, koska en uskaltanut mennä raskaudenkeskeytykseen.
Ihana lapsi, mutta seuraukset tuntuu tänäkin päivänä ja jos pääsisin takaisin sinne teini-ikään, niin toisin tekisin.
Siiis elämässsä ratkaisevaaa on se 200 miljoonaaa minkä maksat markkinointikuluja jolla tuotat 400 miljooonaaa.
Vierailija kirjoitti:
Siiis elämässsä ratkaisevaaa on se 200 miljoonaaa minkä maksat markkinointikuluja jolla tuotat 400 miljooonaaa.
Se etttä pienessä suomessa käydään karhunpainia eii ole hyöötyä. Typerää toimintaaa.
Kyllä. (Tulee tapahtumaan).