Lue keskustelun säännöt.
Irtisanoutuisitko tässä tilanteessa?
13.06.2021 |
Akateeminen koulutus ja koulutuksen mukainen monen mielestä hyvä työpaikka. Mutta inhoan työpaikkaani ja työpaikka ahdistaa minua niin paljon että usein oksettaa. Tämä on jatkunut vuosia. Vihaan joka aamu mennä työhöni.
Olen hakenut aktiivisesti töitä kolme vuotta, ei ole tärpännyt. Olen käyttänyt vuorotteluvapaan ja opintovapaan, vapaalla olin rento ja onnellinen mutta töihin palatessa hirveä ahdistus palasi. Työuupumus- ja ahdistusdiagnoosi on, psykologitkin käyty. Neuvona oli että vaihda työpaikkaa.
Koska en ole saanut uutta työtä niin mietin irtisanoutumista koska voin niin huonosti työn takia. Mutta olen yh, lapsi elätettävänä ja karenssikin tulisi eikä uudesta työstä ole mitään takeita, asumme Helsingissä ja pk-seudulla menee aika paljon rahaa asumiseen.
Neuvoja?
Kommentit (103)
Klikkiotsikko.
Kaskun ei kirjoittanut otsikkoon OFFICAL.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä hommia teet, jos pk seudulta et koulutettuna ihmisenä ole kolmeen vuoteen duunia löytänyt?
Vierailija kirjoitti:
Niin missä tilanteessa?
Jäikö otsikko kesken?
Ei jäänyt kesken, varmasti huomasit että kuvasin tilanteen aloitustekstissä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Klikkiotsikko.
Kaskun ei kirjoittanut otsikkoon OFFICAL.
Miksi joissain otsikoissa on se iso O?
Aiemminkin olen tätä kysynyt, viestini poistettiin heti.
Ukko38 kirjoitti:
Mitä hommia teet, jos pk seudulta et koulutettuna ihmisenä ole kolmeen vuoteen duunia löytänyt?
Yhteiskuntatieteellinen koulutus, sen alan töitä teen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ukko38 kirjoitti:
Mitä hommia teet, jos pk seudulta et koulutettuna ihmisenä ole kolmeen vuoteen duunia löytänyt?
Hakemiini työpaikkoihin on ollut usein 100-400 hakijaa, en selvästikään ole ollut koskaan se paras tuosta satojen ihmisten joukosta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä siellä töissä sitten mättää? Työkaverit, esimies, toimintakulttuuri, työtehtävät vai nämä kaikki?
Vierailija kirjoitti:
Mikä siellä töissä sitten mättää? Työkaverit, esimies, toimintakulttuuri, työtehtävät vai nämä kaikki?
Työ itsessään on ok. Mättää johtamiskulttuuri, esimiehet, ilmapiiri ja se että mitään joustoja työssä ei ole eikä mihinkään voi itse vaikuttaa, pelolla johdetaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman hyvinvointini takia irtisanoutuisin.
Kuinka vanha lapsi on? Voisitko päästä osittaiselle hoitovapaalle?
Tuo on paha tilanne. Toisaalta lapselle ei sovi ahdistunut vanhempi, varsinkin, kun se ahdistunut vanhempi on ainoa vanhempi, toisaalta vanhempaa rasittaisi kyllä rahan puute.
Tekisin näin: hakisin töitä muualtakin kuin Helsingistä. Pihistäisin, säästäisin ja sijoittaisin niin sukanvarteen, säästötilille ja sijoituksiin. Olen itse huomannut, että kun minulla on vuoden rahat pahan päivän varana, niin se huono työpaikka ei ahdista niin paljon. Voin han irtisanoutua ihan milloin vain. Näin kestää huonompaakin kohtelua.
Olisitko valmis kouluttautumaan uudelleen? Asumaan muualla kuin Helsingissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ukko38 kirjoitti:
Mitä hommia teet, jos pk seudulta et koulutettuna ihmisenä ole kolmeen vuoteen duunia löytänyt?
Hakemiini työpaikkoihin on ollut usein 100-400 hakijaa, en selvästikään ole ollut koskaan se paras tuosta satojen ihmisten joukosta. Ap
Olet saattanut olla paras, mutta joku toinen on silti valittu. Tuo hakijamäärä aiheuttaa sen, että parasta voi olla hanka löytää. Jos on 10 hakijaa, niin siitä jo löytää parhaan helpommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siellä töissä sitten mättää? Työkaverit, esimies, toimintakulttuuri, työtehtävät vai nämä kaikki?
Työ itsessään on ok. Mättää johtamiskulttuuri, esimiehet, ilmapiiri ja se että mitään joustoja työssä ei ole eikä mihinkään voi itse vaikuttaa, pelolla johdetaan. Ap
Tuttua. Työ mukavaa, asiakkaat mukavia, mutta se että tuntuu kuin ilmapiiristä tehtäisiin tahallaan huonoa pelolla johtamisen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka vanha lapsi on? Voisitko päästä osittaiselle hoitovapaalle?
Tuo on paha tilanne. Toisaalta lapselle ei sovi ahdistunut vanhempi, varsinkin, kun se ahdistunut vanhempi on ainoa vanhempi, toisaalta vanhempaa rasittaisi kyllä rahan puute.
Tekisin näin: hakisin töitä muualtakin kuin Helsingistä. Pihistäisin, säästäisin ja sijoittaisin niin sukanvarteen, säästötilille ja sijoituksiin. Olen itse huomannut, että kun minulla on vuoden rahat pahan päivän varana, niin se huono työpaikka ei ahdista niin paljon. Voin han irtisanoutua ihan milloin vain. Näin kestää huonompaakin kohtelua.
Olisitko valmis kouluttautumaan uudelleen? Asumaan muualla kuin Helsingissä?
Lapsen isä asuu täällä ja tapaamisten vuoksi en voi muuttaa kovin kauas eli pk-seudulla on asuttava. Lapsi on neljä, teen jo osittaista 80 %, pitkin hampain sen luottamusmiehen tuella myönsivät, pienenpää % en saa. Uusi koulutus periaatteessa ok mutta mikä ja millä rahalla..? Ap
Hei, ihan ensimmäiseksi laske elintasoasi. Eli ala heti elää sillä tavalla, kuin joutuisit elämään, jos irtisanoutuisit ja saisit karenssin. Laske paljonko rahaa jäisi ja elä oikeasti sen mukaan. Enkä tarkoita nyt mitään puuro-makaroni-leikkejä. Vaan ihan totaalista elintason laskua. Muuta edullisempaan asuntoon jos tarvis, luovu harrastuksista jos on liian kallista ja luovu autosta jos on tarvis. Jos et näitä joutuisi irtisanoutuneena tekemään, niin sitten ei tietenkään tarvitse tehdä.
Kun olet tehnyt tuon elintason laskemisen, on helpompi hahmottaa, mitä irtisanoutumisesta seuraa. Lisäksi pääset tekemään sen paineettomasti, kun tuloja vielä on, etkä ole tehnyt lopullista päätöstä. Luultavasti huomaat, että elintason lasku on pienempi paha, kuin kitua työpaikassa joka tuntuu noin pahalta. Sitten vaan irtisanoutumaan. Saatat myös huomata, ettet ole valmis laskemaan elintasoa. Kummin vaan, niin ole itsellesi rehellinen. Älä ainakaan jää tuleen makaamaan, vaan tee jotain tilanteellesi. Voithan hakea väliaikaisesti jotain muun alan työtä, tai tekemistä, joka näyttää hyvältä CV:ssä. Rohkeutta ja voimia, pystyt siihen kyllä :)
Niin missä tilanteessa?
Jäikö otsikko kesken?