Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun vanhemmilla on pakkomielle mökkeilyyn koko perheen kanssa?
08.06.2021 |
Ollaan siis kaikki jo reilusti aikuisia, mutta vanhempien elämän paras asia on mökki, ja aina olettavat että koko perhe haluaa lähteä sinne yhdessä HETI kun on vapaata ja siihen pieninkin mahdollisuus. Luulevat tosissaan, että kaikkien muidenkin elämän ykkösasia on mökki, ja sinne on päästävä aina kun mahdollista. Minä itse en pidä mökkeilystä, se tuntuu rasittavalta ja ajanhukalta, voisin olla omassa kodissa tekemässä muita asioita niin en osaa rentoutua siellä! Vanhemmat pahoittavat aina syvästi mielensä jos joku ei halua lähteäkään mökille. Olen varmaan nyt just se kauhea ihminen joka ei välitä vanhemmistaan, kun en ole kiinnostunut siitä yhdestä ainoasta tavasta viettää vapaa-aikaa. Omasta puolestani mökin saisi vaikka myydä suvusta pois, itse en ainakaan sitä halua periä.
Kommentit (63)
Vanhempien pitää nyt aikuistua.
Meilläkin on iso mökki. Esikoinen lakkasi käymästä siellä teininä, eikä halua sinne vieläkään.
Kuopus tulee edelleen.
Kyllä he itse saavat päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mökki on siis isän vanhempien perintöä, ja isä ei itsekään siellä viihtynyt kuin vasta nyt, yli kuusikymppisenä. Miksi silti oletetaan että me kaikki oltaisiin yhtä innostuneita mökeistä kuin kaksi lähes eläkeläistä?
Sano, ettet pidä mökkeilystä. Toista riittävän monta kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien pitää nyt aikuistua.
Meilläkin on iso mökki. Esikoinen lakkasi käymästä siellä teininä, eikä halua sinne vieläkään.
Kuopus tulee edelleen.
Kyllä he itse saavat päättää.
Sanoisin, että ap:n pitää aikuistua. Käsittämätöntä, että antaa vanhempiensa manipuloida mielipahan varjolla aikuisen (?) ihmisen viettämään aikaansa heidän haluamallaan tavalla, eikä saa sanottua, että kiitos kysymästä, mutta en ole tulossa.
Mitä tehdä? Olla menemättä. Ei ne vanhemmat siihen kuole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni oli samanlainen.
Asuntoni putkiremontin takia jouduin muuttamaan muutamaksi kuukaudeksi lapsuudenkotiin, niin isän mielestä aikuinen työssäkäyvä nainen ei voi jäädä kaupunkiin. Eli oli ahtauduttava autoon joka hemmetin perjantai klo 17.00. Ajasta ei joustettu.
Täällä sama. Vihasin jo lapsena sitä mökkeilyä. Nyt pitäisi hoitaa omien lasten, oman talon ja töiden ohella tämä kesämökki, johon ei kuitenkaan itse koskaan pääse oman perheen kesken vaan on aina varattuna näille ikääntyneille vanhemmille. Työ siis kelpaa, siellä ei saa edes lomailla vaan aina on projekti varattuna. On rakennettu laituria, huussia, terassia, huoltomaalausta jne. Muutaman vuoden jaksoin mökkihommia kunnes totesin etten ala kenenkään työorjaksi. Pahimpia oli ne kesät kun itse olit ensin alkukesän tehnyt näitä töitä, sitten tulee siskon perhe omalla lomallaan ns. valmiiseen pöytään lomalle. Ja tietenkin aina helteiden aikaan, meille ei riittänyt nukkumapaikat. Syksyllä sitten meidän hommaksi oli varattu huusin tyhjennys, vaikka yhtään yötä ei mökillä oltu.
Nyt en olekaan vuosiin tehnyt siellä mitään, tehköön ne jotka sitä käyttää. Alkaa ränsistyä, mukava kuunnella itkua ja porua kun ei olekaan niitetty rantaan menevää polkua vaan se pitää itse tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No täytyy sanoa suoraan, että ymmärrätte, että mökkeily on heille tärkeää mutta teitä ei se tässä elämänvaiheessa kiinnosta eikä sille ole aikaa. He suuttuvat ja loukkaantuvat hetkeksi mutta sitten asia on käsitelty ja voidaan edetä uudelta pohjalta.
Olen itse vähän samassa tilanteessa. Iäkkäät 80-v vanhemmat. Mökki, jota pitää hoitaa ja he eivät enää jaksa. Minulla ei ole mitään intoa asiaan mutta osuuteni teen nyt niin kauan kuin vanhemmat apua tarvitsevat. Käyn kerran neljässä viikossa leikkaamassa nurmikon mökiltä. Se siitä.
Olen kuitenkin tehnyt selväksi, että en aio ottaa mitään perintöosuutta mökistä enkä lähde jakamaan sitä sisarusten kanssa. Muut saavat jakaa ja hoitaa ja riidellä siitä keskenään ja otan muuta perintöä vastineeksi tai joku saa ostaa minun osuuteni pois. Tai jos ei tule sopua, myydään koko paska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien pitää nyt aikuistua.
Meilläkin on iso mökki. Esikoinen lakkasi käymästä siellä teininä, eikä halua sinne vieläkään.
Kuopus tulee edelleen.
Kyllä he itse saavat päättää.
Sanoisin, että ap:n pitää aikuistua. Käsittämätöntä, että antaa vanhempiensa manipuloida mielipahan varjolla aikuisen (?) ihmisen viettämään aikaansa heidän haluamallaan tavalla, eikä saa sanottua, että kiitos kysymästä, mutta en ole tulossa.
Täysin samaa mieltä. Nyt tehdään taas tikusta ongelma.
Toisten loukkaantuminen asiasta mitä itse ei halua tehdä ei todellakaan ole kenenkään muun ongelma kuin sen loukkaantujan.
Siitä on vain haittaa jos tekee tollasia asioita vasten omaa tahtoa, loma on todellakin vietettävä miten itse haluaa eikä vanhempien pillin mukaan juostessa :D aikuiset ihmiset!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No täytyy sanoa suoraan, että ymmärrätte, että mökkeily on heille tärkeää mutta teitä ei se tässä elämänvaiheessa kiinnosta eikä sille ole aikaa. He suuttuvat ja loukkaantuvat hetkeksi mutta sitten asia on käsitelty ja voidaan edetä uudelta pohjalta.
Olen itse vähän samassa tilanteessa. Iäkkäät 80-v vanhemmat. Mökki, jota pitää hoitaa ja he eivät enää jaksa. Minulla ei ole mitään intoa asiaan mutta osuuteni teen nyt niin kauan kuin vanhemmat apua tarvitsevat. Käyn kerran neljässä viikossa leikkaamassa nurmikon mökiltä. Se siitä.
Olen kuitenkin tehnyt selväksi, että en aio ottaa mitään perintöosuutta mökistä enkä lähde jakamaan sitä sisarusten kanssa. Muut saavat jakaa ja hoitaa ja riidellä siitä keskenään ja otan muuta perintöä vastineeksi tai joku saa ostaa minun osuuteni pois. Tai jos ei tule sopua, myydään koko paska.
"otan muuta perintöä vastineeksi" siis miten joku kehtaa sanoa noin? Niin silti sun on päästävä osingoille ja oikeen päätät itse mitä haluat?
No kun on kysytty, mitä haluamme mökin ja muun perinnön kanssa tehdä, olen sanonut, etten lähde mökkiperintöön vaan otan mielelläni muuta, vaikka metsää. Mökin voi jättää muille sisaruksille tai jos kukaan ei halua, myydä pois. Simppeliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outo olet ap.
Olin 12 vuotias, kun sanoin, että voin lähteä mökille joskus, mutta silloin kuin itse haluan. Vanhempani yrittivät sanoa vastaan, mutta niin asia meni ja kävin mökillä sen jälkeen ehkä 2-4 kertaa kesän aikana.
En minä ole ole ollut sen jälkeenkään vanhempieni talutusnuorassa, vaan olen keskustellut ja tehnyt niin kuin parhaaksi katsoin eri asioiden kanssa. En ymmärrä siis aikuisia ihmisiä, jotka eivät osaa katkaista napanuoraansa, vaan menevät niin kuin heille sanotaan.
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli samanlainen.
Asuntoni putkiremontin takia jouduin muuttamaan muutamaksi kuukaudeksi lapsuudenkotiin, niin isän mielestä aikuinen työssäkäyvä nainen ei voi jäädä kaupunkiin. Eli oli ahtauduttava autoon joka hemmetin perjantai klo 17.00. Ajasta ei joustettu.
Hohhoijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tehdä? Olla menemättä. Ei ne vanhemmat siihen kuole.
Näin se on. Helppoa.
Vain sinulla on ap ongelma, ei vanhemmillasi.
Vierailija kirjoitti:
Outo olet ap.
Olin 12 vuotias, kun sanoin, että voin lähteä mökille joskus, mutta silloin kuin itse haluan. Vanhempani yrittivät sanoa vastaan, mutta niin asia meni ja kävin mökillä sen jälkeen ehkä 2-4 kertaa kesän aikana.
En minä ole ole ollut sen jälkeenkään vanhempieni talutusnuorassa, vaan olen keskustellut ja tehnyt niin kuin parhaaksi katsoin eri asioiden kanssa. En ymmärrä siis aikuisia ihmisiä, jotka eivät osaa katkaista napanuoraansa, vaan menevät niin kuin heille sanotaan.
Ei kaikilla ole hoitopaikkaa lapsille mökkireissujen ajaksi, joten tuonikäiset kulkevat siellä, missä vanhemmat. Mutta aikuiset ovat tietysti eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Outo olet ap.
Olin 12 vuotias, kun sanoin, että voin lähteä mökille joskus, mutta silloin kuin itse haluan. Vanhempani yrittivät sanoa vastaan, mutta niin asia meni ja kävin mökillä sen jälkeen ehkä 2-4 kertaa kesän aikana.
En minä ole ole ollut sen jälkeenkään vanhempieni talutusnuorassa, vaan olen keskustellut ja tehnyt niin kuin parhaaksi katsoin eri asioiden kanssa. En ymmärrä siis aikuisia ihmisiä, jotka eivät osaa katkaista napanuoraansa, vaan menevät niin kuin heille sanotaan.
Meillä lapsi ilmoitti samoin ja niinpä mies meni nuorempien kanssa mökille, minä jäin esikoisen kanssa kotiin. Hän ei saanutkaan toivomaansa vapaata viikonloppua, vaan yhdessä siivottiin ja laitettiin pihaa. Seuraavana viikonloppuna sama juttu eli ei mökille, minä jäin kotiin ja kun kaverit haki kanssaan pyöräilemään, valittelin sitä, että meillä oli terassin öljyäminen kesken. Ei voi lähteä. Kolmantena viikonloppuna hehkutin etukäteen, miten vihdoinkin siivotaan yhdessä vaatehuone ja lajitellaan tavaraa kirppikselle. Yllättäen 12v halusi mökille löhöämään.
Eikö ne vanhat ihmiset ymmärrä, että teillä nuoremmilla on työt ja vapaa-aikaa vähän. Se pitää saada käyttää.niinkin leppoisammalta tuntuu. Hirveä rasitus lähteä sinne mökille raijaamaan-huah.
Ja typerintä on ,että he vielä loukkaantuvat siitä. Meilläkin on ihana mökki, ei edes työleiri,kun on viimesen päälle. Ei tulisi mieleenkään lasten perheitä sinne pakottaa. Ajetaan nurmikot itse kuntoilun vuoksi ja ostetaankin palveluita enenevässä määrin ,kun kasikymppiset alkaa häämöttää.
Ovat kyllä olleet siellä mökillä perheineen, mutta muina aikoina. Onhan se rennonpaa ja vapaampaa olla itsekseen .
Toki aikoinaan unelmoin siitä yhdessäolosta, mutta kyllä järki sanoo nyt toista. Heillä on nyt ns ruuhkavuodet.
Lässynlässyn. Nää provot on kyllästyttäviä.
Ja tosiaan mökki on se yksi asia mitä ei voi kritisoida. Se olisi suorastaan pyhäinhäväistys jos kertoisin rehellisesti, etten pidä mökistä. En jaksa enää tätä mökkimaniaa...