Milloin suomalaiset oppivat että ruuan hinnalla ei ole mitään väliä vaan ainoastaan sen laadulla puhtaudella ja tervellisyydellä?
Milloin suomalaiset oppivat että ruuan hinnalla ei ole mitään väliä vaan ainoastaan sen laadulla puhtaudella ja tervellisyydellä?
Kommentit (15)
sitten kun porvarit alkavat maksamaan palkkaa, jolla tuollaiseen ruokaan on varaa
No on sillä väliä kun ei ole rahaa ostaa sitä terveellistä ruokaa.
Ihan pikkuisen sillä hinnalla on väliä, jos on esimerkiksi 150 euroa kuussa käytettävissä ruokaan.
Kannatan kyllä itsekin laatua, puhtautta ja terveellisyyttä, ei siinä mitään.
Sitten kun hyvää, puhdasta ja terveellistä ruokaa saa ilmaiseksi.
Mulle ruoka on vain välttämätön paha, pakko syödä jotain, että jaksaa. Käytän mahdollisimman vähän rahaa ruokaan ja muut säästän itselleni mieluisempiin asioihin.
Se on tapa se ahhmiminen että lihamakaronilaatikkoa ketsupilla ja mieluiiten lusikalla jolla saa isompia annoksia. Kuin se että makustelee. SUomessa on sellainen historia katovuosineen ja sotineen etttä ruokaa ei heitetä roskiin ja sotilaaalle syöminen on suoritus.
Suomikin malliesimerkki ruuan tuotannosta mutta kaupat vain tahtovat hintaa ja epämääräisiä eu:n alueella tuotettua elintarvikketta joissa juhlii täällä jo kielletyt toimenpiteet kasvustoille ja antibiootti lihat.
Vierailija kirjoitti:
4 hengen perheelle on laskettu riittävän yhteensä 2200 netto kuukaudessa, lapsilisät on tuossa mukana. Tuosta maksetaan vuokra, auton kulut ja lasten vaatteet joka vuosi, kun pituutta lapsille tulee 8-10 cm vuodessa. Ja nykyään lapsilla on älypuhelimet. Siitä voi laskea mitä ruokaan jää.
Eikö prioriteetit ole vähän nurin päin. Ensin varmistetaan itselle kunnollinen koulutus, työ, terveellinen elämä, toimeentulo ja katsotaan, että rahat riittävät ruokaan ja muihin välttämättömyyksiin. Sitten vasta aletaan miettimään lasten hankkimista jos näyttää siltä, että oman terveellisen elämän lisäksi sellainen ja kaikki muu tarvittava myös pystytään tarjoamaan lapsillekin. Maapallo on jo ylikansoittunut eikä kenenkään geenit ole niin erinomaisia, että niitä olisi pakko siirtää eteenpäin, varsinkaan jos siihen ei ole edellytyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Milloin suomalaiset oppivat että ruuan hinnalla ei ole mitään väliä vaan ainoastaan sen laadulla puhtaudella ja tervellisyydellä?
Sitten kun töistä maksetaan kunnon palkkaa, että voisi ollakin varaa ostaa jostakin muualta, kuin Lidlistä.
Vierailija kirjoitti:
Suomikin malliesimerkki ruuan tuotannosta mutta kaupat vain tahtovat hintaa ja epämääräisiä eu:n alueella tuotettua elintarvikketta joissa juhlii täällä jo kielletyt toimenpiteet kasvustoille ja antibiootti lihat.
Maataloustukia leikattava rajusti
Maatalouden tolkuton Moolokin kita nielaisee 3 000 loton päävoiton verran veroeuroja joka vuosi, näin sanoo professori Esko Niemi
Käytännössä tuet joudutaan rahoittamaan keräämällä veroja, jotka taas aiheuttamat vastaavasti työpaikkojen menetyksiä ja kalliimpia hintoja ei-tuetuilla toimialoilla, tällöin tukien nettovaikutus talouteen jää helposti negatiiviseksi. Negatiiviset vaikutukset syntyvät siitä että sekä suorat tuet että niiden rahoittamiseksi kerätyt verot aiheuttavat hyvinvointitappioita vääristämällä markkinahintoja ja tämä johtaa tehottomuuteen talouden toiminnassa.
Maantaloustuotteiden hintatuet pitävät tuotteiden hinnat korkeampina kuin ne muuten olisivat. Usein ajatellaan, että maanviljely on niin ankaraa ja riskialtista toimintaa, että siihen nähden työn tuloksista saatava hinta on liian alhainen. Siksi olisi säädettävä niin, että hinta pysyy korkeana. Kun hinta sitten asetetaan ylemmäs kuin se muuten olisi, tämä korkea hinta kannustaa viljelijöitä tuottamaan enemmän. Mutta koska tuotteet ovat vastaavasti kalliimpia, asiakkaat ostavat niitä vähemmän. Lopputuloksena on tuotannon ylijäämä. Jos tuotteiden hinnan olisi annettu muodostua itsekseen, varastoon kertyneet ja myymättä jääneet tuotteet pakottaisivat myyjät laskemaan hintoja, mikä puolestaan innostaisi asiakkaita ostamaan varastot tyhjiksi. Tämä tilanne on kysynnän ja tarjonnan tasapaino.
Menneinä aikoina tukien aiheuttamasta maatalouden ylijäämästä on yritetty päästä eroon monin tavoin: sitä on yritetty myydä ulkomaille tai suorastaan antaa pois. On jopa maksettu viljelijöille ylijäämän tuottamisesta ja sen jälkeen maksettu uudestaan siitä, että he pidättäytyisivät tuottamasta: hintatuet turvaavat viljelijöiden elintason mutta samalla liian tuotannon välttämiseksi viljelijöille on maksettu siitä, että he jättäisivät peltonsa viljelemättä. Maatalouden ylituotannosta on esimerkkejä kaikkialta maailmasta.
Vastauksista taas toistuu käsitys, että terveellinen = kallis. Surkeaa ravintotietoutta useimmilla.
Kyllä minulle hinnalla on todellakin väliä. T. Työtön
Vierailija kirjoitti:
Vastauksista taas toistuu käsitys, että terveellinen = kallis. Surkeaa ravintotietoutta useimmilla.
Yhden kurkun hinnalla saa 2-6 pussia makaronia, vähän vuodenajasta riippuen.
4 hengen perheelle on laskettu riittävän yhteensä 2200 netto kuukaudessa, lapsilisät on tuossa mukana. Tuosta maksetaan vuokra, auton kulut ja lasten vaatteet joka vuosi, kun pituutta lapsille tulee 8-10 cm vuodessa. Ja nykyään lapsilla on älypuhelimet. Siitä voi laskea mitä ruokaan jää.