Olenko ainut joka sai alapäähän pysyvät hermo ja arpikivut synnytyksestä?
Aina saa kuulla että kaikki meni ja parantui hyvin. Itsellä ei.
Kommentit (242)
Hys!! Et ole ainut mutta eihän näistä saa puhua. Muuten hyvä uskoiset hölmöt lopettavat synnyttämisen kokonaan jos totuus tulee julki.
Voisikohan noihin vaivoihin saada jotain apua esim. leikkauksesta ja hieronnasta? Kannattaa kysyä.
Julkisella puolella ei taideta korjata
Vierailija kirjoitti:
Klitoris arpeutui synnytyksestä,
Niin minullakin. Meni ihan pilalle. Korjausleikkaus vei lopunkin tunnon.
Kyllä aika monellakin on ihan pysyvät hermot alapäässä ilman synnystystäkin.
Vai tarkoititko hermo- ja arpikivut...
... ne yhdys_sanat....
Ei tuo ole yleistä ja normaalia, mutta ei kai myöskään aivan tavatonta ja erityisen harvinaista. Ota selvää, saatko apua jostain. Kyllähän noita vaurioita kai korjataankin.
Pysyvät ja pysyvät. Luulin että itselläni tuli pysyvä vaurio. Aluksi olikin fyysinen vaurio, mutta kun puoliso ei osannut suhtautua mitenkään hyvin asiaan, tuli aivoihin pinttymä että vaurio on lopullinen, eikä tuntoa enää tule. Eron jälkeen kului 10 vuotta, ei mitään kiinnostusta kun ei tuntunut miltään.
Sitten kohtasin erään miehen (ei siis mitään suhdetta tai edes yritystä), ja joku lukko naksahti auki jostain, tunto ja halut palasivat rytinällä. Joskus kipukokemus tai tunnottomuuden kokemus jää päälle pelkästään aivojen päähän, mutta sen lukon aukaisuun ei ole mitään helppoa avainta. Sitä avainta saattaa kantaa vain yksi ainoa ihminen koko planeetalla, se että kohtaa hänet, onkin jo aika iso lottovoitto.
Hep... Lääkärit sanovat psykosomaatiseksi
Vierailija kirjoitti:
Hep... Lääkärit sanovat psykosomaatiseksi
Mies-?
Vierailija kirjoitti:
Hys!! Et ole ainut mutta eihän näistä saa puhua. Muuten hyvä uskoiset hölmöt lopettavat synnyttämisen kokonaan jos totuus tulee julki.
Mikä totuus? Ei tosiaan varmasti ole ainut, mutta kyllä se ihan totta on, että pääsääntöisesti kaikki menee ihan hyvin.
Aloittajalle tsemppiä, huono tuuri ja ikävä juttu, toivottavasti saat vaivaan apua!
Ihmiset ei halua kuulla huonoja synnytystarinoita ja jokaisella on oma reaktio riippuen omasta suhtautumisesta mikäli lähtee edes kyselee. Pääsee helpommalla kun sanoo vaan "no se on ohi" "iha ookoo" kun kyselee synnytyksestä.
T: Henki oli lähteä kahdesti ja synnytyskipuja ei uskottu = kipulääkkeetön synnytys ja episiotomia, joka repesi kolmannen asteen haavoiksi ja vauva syntyi hirveellä rytinällä pöydälle - kätilöt katteli ihmeissään vaan toisiaan ja sitten mun puolisoa ja sitten vielä toisiaan ennen ku aloin vuotaa kuiviin. Arvet tuntuu usean vuoden jälkeenkin, sentään pidätyskyky palautui, mutta alapäästä löytyy tunnoton kohta vielä vuosien jälkeenkin.
Mullakin jäi, ei parane eikä oikein voi korjata.
Oli vaikea synnytys, häntäluu murtui ja paha repeämä tuli.
Mutta tällaista se on. Aina joku kuuluu siihen 1-2% joukkoon jolle tulee pahat synnytysvauriot. Olen elossa, lapsi on elossa, joten sanoisin että kaikki on silti melkolailla hyvin!
Et ole ainoa. Imukuppi, pahat repeämät, vaikea laskeuma rektoseele, ja meni melkein sulkijalihas poikki, joten ensin ei ollut mitään pidätyskykyä. Arvet ja säryt ja arpikivut. Käskettiin vain jumpata alapäätä, vaikka se tunki sieltä ulos.
Kauhealla tappelulla sain sairaalasta fyssarin, joka totesi että lihakset on ihan kuolleet, ja niitä lähdettiin elvyttämään sähköllä. Arven kipupisteitä hierottiin.
Pidätyskyky palasi ja särky vähän helpotti, mutta edelleen oli ihan messuhalli.
Vuosia myöhemmin yksityinen gyne totesi että kohdunpoiston yhteydessä voidaan pyynnöstäni tehdä myös korjausleikkaus.
Kirurgi tutki ja totesi, että minut oli tikattu umpeen niin huonosti, ettei minulla ollut välilihaa jäljellä enää ollenkaan. Hän rakensi minut uudestaan, ja sen jälkeen on taas ollut kuin uusi. Vähän kiristää joskus sieltä missä kursittu kasaan, mutta asennon valinnalla voi vaikuttaa.
Et ole. Täällä kohtalotoveri. Korjaukset eivät auttaneet. Seksielämä kävi mahdottomaksi ja mies jätti. Olen katkera mutta näillä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Mullakin jäi, ei parane eikä oikein voi korjata.
Oli vaikea synnytys, häntäluu murtui ja paha repeämä tuli.
Mutta tällaista se on. Aina joku kuuluu siihen 1-2% joukkoon jolle tulee pahat synnytysvauriot. Olen elossa, lapsi on elossa, joten sanoisin että kaikki on silti melkolailla hyvin!
Niin, naiselle sanotaan, että eikö sinulle riitä että lapsi ja sinä olette hengissä.
Normaalia elämänlaatua on ilmeisesti liian röyhkeää toivoa.
Ei ole normaalia tuo