Ihmisten kyvyttömyys filosofiseen keskusteluunn.

Liian absurdia.

Niin? Keskimääräinen tallaaja ei ole kovin edistyksellinen älyllisesti. Heitä kiinnostaa enemmän serkun kaiman häät, mitä henkilö X sanoi henkilö Y:stä, kaikenlainen viihdehömppä jne. Jos ap on älyllisesti edistyksellisempi, niin miksi hän ei tätä ole ymmärtänyt? Vai oliko vain tarve avautua täällä trollaajien, mielensäpahoittajien ja mt ongelmaisten palstalla? Ei nyt aivan avautunut aloituksen tarkoitus.

Mitä ei voi koskaan tapahtua?

Itse kanssa olen aina miettinyt mikä siinä on ihmisille niin vastenmielistä. En ymmärrä.

Olen realisti. En jaksa ruveta kehittelemään mitään dystopioita jos niissä on selviä logiisia vajaavaisuuksia.

Filosofinen keskustelu on kovin vaativaa, jos siis todella tarkoitetaan filosofista keskustelua. Valitettavan usein "filosofiseksi keskusteluksi" kutsutaan mitä tahansa omien mielipiteiden toitottamista.

Vierailija kirjoitti:

Olen realisti. En jaksa ruveta kehittelemään mitään dystopioita jos niissä on selviä logiisia vajaavaisuuksia.

Eikös filosofia kuitenkin pyri totuuteen yleensä?

_Saippuakauppias_ kirjoitti:

Niin? Keskimääräinen tallaaja ei ole kovin edistyksellinen älyllisesti. Ei nyt aivan avautunut aloituksen tarkoitus.

Et ajattele, et siis ole olemassa.

Filosofiassa on oma vallankumouksellinen puolensa. Se on ihan ymmärrettävää, että harva haluaa juuri jossakin sukujuhlissa tulla siihen tulokseen ettei missään ole mitään järkeä.

(siis minun mielestäni kaikessa on järkeä btw, mutta filosofian periaatteiden mukaisesti ymmärrän että joku toinen voi tulla toiseen lopputulokseen ja ajautua eksistentiaaliseen kriisiin.)

Minulla on kesälukemisena Platonin Valtio. Tekisi hyvää persuillekin lukaista.

Asioiden monitahoinen lähestyminen on vaikeaa, kun ensimmäinen ajatus lukkiutuu kenties väärään johtopäätökseen. Ihmisen mielellä on taipumus pysäyttää ajattelu, vaikka asian syvempi pohtiminen saattaisi avata muitakin ratkaisuja, jotka olisivat loogisempia ja siten yksinkertaisempia. Ja niitäkin voi olla useita. Silloin jokainen loogiselta tuntuva ajatusmalli tarvitsee oman käsittelynsä, jossa punnitaan jokaisen hyöty/haitta - suhde, suhteessa lopputulokseen.

Hyvin harvoissa asioissa on olemassa vain joko/tai vastaus. Jos lukkiutunut mieli on päättänyt jonkin asian mahdottomuuden, se luo ehdottomuuden. Ehdottomuus estää keskustelun asiasta ja se vie keskustelun mielikuvituksen luomilla, mutta asiaan liittymättömillä vertauskohteilla, toivottuun suuntaan, missä ehdottomuudelle ei kuitenkaan löydy loogista selitystä. Tämä aiheuttaa vänkäämisen kehittymisen ja asia väistyy sivuraiteelle, kun pääasiaksi tulee hyökkääminen vastaväittäjiin. Kaikki loogisuus katoaa, kun itse asia muuttuu henkiseksi taisteluksi.

Keskivertoihminen on aika yksioikoinen.

Jopa hieman koulutettukin sellainen.

Kuten sanottu, juorut ja tosi-TV tai arkiasiat ovat keskusteluissa pääosissa, hyllyssä sivistyneisyyden osoittaa pakollinen Coelho ja Dan Brown.

Suurin osa ihmisistä on tyhmiä. Ei niiden kanssa kannata puhua mistään.

Täyttäisikö seuraava filosofisen keskustelun premissit: olen havainnut, että useinkaan kognitiivinen dissonanssi ei ole johtanut Kantin tarkoittamaan kausaaliseen determinismiin.

Vierailija kirjoitti:

…mutta filosofian periaatteiden mukaisesti ymmärrän että...)

Mitä periaatteita tarkoitat)

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kesälukemisena Platonin Valtio. Tekisi hyvää persuillekin lukaista.

Joskus teininä luin tuon, kun tuli ostettua. Ihan hyvä opus muistaakseni vaikka jo kymmeniä vuosia aikaa lukemisesta.

Miervan Pöllö kirjoitti:

Täyttäisikö seuraava filosofisen keskustelun premissit: olen havainnut, että useinkaan kognitiivinen dissonanssi ei ole johtanut Kantin tarkoittamaan kausaaliseen determinismiin.

Mitä Kant kausaalisesta determinismistä ajatteli?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kesälukemisena Platonin Valtio. Tekisi hyvää persuillekin lukaista.

Luet Platonia ja kuitenkin toisessa lauseessasi sorrut epäloogiseen solvaukseen, mikä kumoaa suosituksesi arvon.

Valtaosa nyt ei vain kykene laajaan, monipuoliseen ja vapaaseen ajatteluun, vaikka sattuisi olemaan ihan älykäskin. Jo ensimmäiset askeleet eli oman egonsa murskaaminen ja kahleista vapautuminen on ihmiselle haastavaa. Lisäksi suurin osa keskittyy putkimaiseen elämänkaareensa ja tekee lähinnä sitä tukevia valintoja, vaikka joskus lukisikin huvikseen jotain yleissivistävää. Syviin keloihin vaadittaisiin vielä myös kykyä yhdistellä ja nivoa asioita verkostoiksi. Eli edes köyhän miehen filosofiksi kehittyäkseen siihen pitäisi käyttää aikaa ja haahuilla ilman päämäärää, mutta moniko älykkään puoleinen tuohon nyt alkaisi, kun se ei välttämättä johda edes mihinkään "järkevään", eikä siitä makseta tulevaisuudessakaan palkkaa kuin hyvin harvoille tavalla tai toisella.

Muutaman filosofin opeilla prassailu ja muka-ajattelu ei ole edes filosofiaa vaan lähinnä rasittavaa typerehtämistä.

Filosofointi on aina ollut rikkaiden puuhaa. Ei orjilla ollut pahemmin aikaa filosofoida.