Rinnat ahdistaa
En osaa edes sanoin kuvailla miten paljon olen vit-tuun-tu-nut rintojeni takia. Ihan sama vaikka mihin ammattiliikkeeseen menen, ne liivit tuntuu sovituskopissa hyvältä mutta kotona sitten tulee aina joku ongelma. Olen nyt ostanut Change Lingerien liivejä 4kpl (käyttänyt niihin 120€) ja silti eivät ole hyvät, vaikka kuinka myyjä on ohjeistanut. Esim. yhdet liivit jotka ostin meni ENSIMMÄISENÄ päivänä paskaks, niin että ne lähti pois paikoiltaan ja löysty ihan hirveesti selästä ja muualtakin. Miten tää on mahollista? Sain tilattua Shock ansorber ultimatet ja PrimaDonna Madisonit, kun niitä on moni isorintainen kehunut. Mulla ei kuppi oo mikään älyttömän iso, mutta rinnat on semmoset tosi roikkuvat, joka varmasti vaikuttaa. Leikkaukseen aion kyllä mennä heti kun täytän 18. Nyt oon 16, niin ei kai se auta kun kärsiä ja menettää hermot miljoona kertaa. Ja sen vihan lisäks ettei löydy liivejä ja nää aiheuttaa joka ikinen päivä henkistä tuskaa, niin onpa vielä ihanasti kipujakin. Ette usko miten suurta vihaa, turhautumista ja toivottomuutta tunnen.
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Ei change ole mikään hyvä merkki. PrimaDonna kyllä.
Ahdistuin rinnoistani ikävuosina 14-22 aika rajusti.
25> aloin olla sinut kehoni kanssa ja nauttia rinnoistanikin. Voisin koon puolesta saada leikkauksen julkisella puolella, mutta en missään nimessä halua menettää tuntoa. Eivätkä arvet houkuttele.
Toivoisin, että rinnoista puhuttaisiin kauniimmin. Jatkuva tissinhaukkumispuhe vaikuttaa varmasti nuoriin naisiin –ainakin se vaikutti minuun. Jo kehon muuttuminen on oman elävän muistikuvani mukaan rankkaa, jopa painajaismaista
N42
Olisi kyllä kiva jos voisi jotenkin testata rintaliivejä ennen ostamista. Minulla on myös käynyt niin että liikkeessä hyvä ovatkin sitten painaneet tai istuneet huonosti käytössä.
Mutta olennaista olisi löytää malli, joka ei hirveästi purista ja pysyy päällä. Liivien ei pitäisi repsahtaa heti ensinäytössä. Silloin on jotain vikaa liiveissä tai neuvottu väärin. Triumphilta esim. löytyy hyviä perusmalleja. Ja kun olen löytänyt hyvät niin sitten olen hommannut useampia samoja. Ja rinnat saavat kyllä roikkua. Ei niitä tarvitse puristaa ylös asti. Usein unohdetaan että siinä alla on keuhkot ja puristavat liivit ahdistavat hengitystä.
Urheiluliivit on parhaat. Itekin nuorempana yritin pitää nättejä kapeaolkaimisia liivejä. Vasta 30+ tajusin miten hyvät urheiluliivit on.
t. pahasti roikkuva 75F-kuppi
https://www.reddit.com/r/ABraThatFits/?
Ja varsinkin linkatun palstan kokolaskuri https://www.abrathatfits.org/calculator.php
Suunnattoman suuri apu ollut minulle kun etsin hyviä rintsikoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei change ole mikään hyvä merkki. PrimaDonna kyllä.
Ahdistuin rinnoistani ikävuosina 14-22 aika rajusti.
25> aloin olla sinut kehoni kanssa ja nauttia rinnoistanikin. Voisin koon puolesta saada leikkauksen julkisella puolella, mutta en missään nimessä halua menettää tuntoa. Eivätkä arvet houkuttele.
Toivoisin, että rinnoista puhuttaisiin kauniimmin. Jatkuva tissinhaukkumispuhe vaikuttaa varmasti nuoriin naisiin –ainakin se vaikutti minuun. Jo kehon muuttuminen on oman elävän muistikuvani mukaan rankkaa, jopa painajaismaista
N42
Itseäkin ahdisti isot rinnat nuorena, mutta ei enää. Ne on suuri syy siihen miksi vartalo näyttää tiimalasilta. Itselläki rinnat roikkuu sen verran pahasti että pääsisin varmaan leikkaukseen. Mutta kun joskus mallailin peilin edessä ja kuvittelin että mulla ei ois juuri rintoja, niin tajusin että sitten alkaisin varmaan murehtia että vatsa pömpöttää. Nyt sitä ei huomaa, kun rinnat on aina paljon edempänä ja vyötärö näyttää hoikemmalta kuin se on.
t.75F
Nuorena muuten helposti kuvittelee että rintojen pitää olla mahdollisimman ylhäällä. Itsekin kuvittelin. Muistan kun lyhensin uusista rintsikoista aina olkaimet, että sain hilattua rinnat niin ylös kuin vain sain. Yksi toinenkin tyttö lukiossa teki samoin. Kun katselee vanhoja kuvia, niin nolottaa. Näyttää aika hölmöltä ja sellaiselta tyrkyltä. Ihan epäluonnollisen ylhäällä ne rinnat. Kukaan aikuinen ei pitäis niin.
En kyllä tajua miten teillä voi olla valtavat rinnat, kun minulla on 75g ja minun mielestä ne on ihan normaalit. Itse käytän Anitan kaarituettomia liivejä. Ei paina, hankaa eikä v***tuta.
Vierailija kirjoitti:
Ei change ole mikään hyvä merkki. PrimaDonna kyllä.
Sen kyllä huomasin, että Changeen ei oo luottamista. Esimerkkinä myyjä ei maininnu mitään, vaikka liikkeessä selvästi eräitä liivejä sovittaessani ne liivit nous selästä tosi paljon. Itse vasta myöhemmin luin netistä että ahaa, eihän sen selkäosan kuulu nousta. Liikkeessä tämä siis tapahtui ihan selvästi mutta ei, myyjä vaan totes kuinka "täydelliset" liivit oli mulle. Just joo. Toivottavasti nuo PrimaDonnat tai Shock Absorberit sopis, etenkin Shock Absorbereihin luotan kun tosiaan kyseessä urheiluliivit. Tilasin myös muutamat muut noiden lisäks, yhet Anita-merkkiset kaarituelliset urheiluliivit ja mikähän Panache sport se toinen merkki oli. Mutta joo, Changeen menee kyllä suorat palautteet multa ja siihen liikkeeseen en tuhlaa enää penniäkään.
-Ap
Miksi sinua ahdistaa ihan kaikki?
Fantasien liivit parhaita!!!
T: myöskin 75F
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei change ole mikään hyvä merkki. PrimaDonna kyllä.
Ahdistuin rinnoistani ikävuosina 14-22 aika rajusti.
25> aloin olla sinut kehoni kanssa ja nauttia rinnoistanikin. Voisin koon puolesta saada leikkauksen julkisella puolella, mutta en missään nimessä halua menettää tuntoa. Eivätkä arvet houkuttele.
Toivoisin, että rinnoista puhuttaisiin kauniimmin. Jatkuva tissinhaukkumispuhe vaikuttaa varmasti nuoriin naisiin –ainakin se vaikutti minuun. Jo kehon muuttuminen on oman elävän muistikuvani mukaan rankkaa, jopa painajaismaista
N42
Oon pahoillani, että suakin on ahistanu kovasti sun rinnat. Mahtavaa kun oot kuitenkin nykyään sujut niiden kanssa ja pystyt nauttimaankin. Itselle se tuntuu olevan mahdottomuus, kun näihin liittyy niin monia eri ikäviä juttuja. Kivut, ei löydy liivejä, roikkuu ja inhottaa. Leikkaukseen mun on päästävä, kun oon nyt semmoset 2,5 vuotta harkinnut sitä vakavasti ja kärsinyt myös itsetuhoisuudesta rintojeni takia. Ja mitä noihin arpiin ja tunnottomuuteen (ym. leikkausriskeihin -/ jälkiin) tulee, niin mua taas ei kiinnosta yhtään. Oon ihan fine sen ajatuksen kanssa, että leikkauksella voi olla jotain seurauksia ja ikäviä varjopuolia. Toki jos lääkäri sanois mulle, että mun on mahdollisuus kuolla sen leikkauksen takia tai ylipäätään voi käydä jotain tosi vakavaa (ja siihen on iso todennäkösyys), niin ehkä se sais pääni kääntymään. Mutta muuten ei kiinnosta, vaikka toki ymmärrän että jotakuta toista nää asiat voi haitata. Ja oon samaa mieltä tuon rinnoista puhumisen kanssa, että niistä puhutaan jotenkin kauheen rumasti. Samoin myös kehoista, etenkin sellaisista jotka ei kuulu siihen perinteiseen muottiin.
Ap
Voi, ymmärrän tuskasi rintoihin liittyen. Jo nuoresta saakka ne roikkuivat. Tuska loppui kuin seinään kun järjestin itselleni pienennysleikkauksen. Se oli elämäni paras rahallinen sijoitus! Tunto oli hetken poissa, kuukausien mittaan palautui. Arpia ei juuri näe, kumppanit ei ole tajunneet edes ennen kuin olen kertonut. Elämänlaatu koheni kertaheitolla, erityisesti psyykkinen puoli, koska häpesin itseäni niin monen vuoden ajan.
Ei change ole mikään hyvä merkki. PrimaDonna kyllä.