Te, joiden lapset ”herkuttelevat” vain marjoilla ja hedelmillä
Eikö herkuttelun idea kärsi jos herkut ovat aina saatavilla? Meillä ainakin aamupalla syödään lähes aina marjoja puuron tai maitorahkan kanssa ja hedelmiä saa ottaa aina kun mieli tekee. En ymmärrä kuinka niillä voisi herkutella vaikka herkullista arkisyömistä ovatkin.
Kommentit (5)
Minä olen omalle lapselleni opettanut, ettei ole tarkituskaan herkutella päivittäin tai edes viikoittain. Olen myös opettanut, että ruoka ei ole aina vapaasti saatavilla vaan on ruoka-ajat milloin syödään ja ruoka jaetaan.
Ei meillä saa vapaasti syödä hedelmiä. Eihän siitä mitään tulisi. Lapsi söisi makeita hedelmiä ja jäisi terveellinen ruoka syömättä.
Eli tässä on täysin erilainen maailmankuva kyseessä. Meille (koko perhe normaalipainoisia, ei syömishäiriöitä tms) on itsestäänselvää, että syödään terveellisesti ja se terveellinen syöminen tarkoittaa lähtökohtaisesti ihan erilaista syömistä kuin perheissä missään syödään vaikka mysliä ja hedelmiä aamuisin ja pöydällä on hedelmiä vapaasti koska vain otettavana.
Varsinaisia herkkuja eli makeita leivonnaisia me syömme vain silloin kun jotain juhlistamme. Pannukakkukin on meille herkku, vaikkei sen kanssa oli hilloin tai sokeria. Näitä herkkuja ei tule joka viikko. Karkkeja emme kukaan syö lainkaan.
Ainoa tie normaalipainoon on opettaa lapselle pienestä lähtien, miten pystytään valitsemaan täysin toisenlainen ruokavalio kuin mitä mainokset meille tyrkyttävät. Lapset näkevät vanhemmistaan esimerkin, miten syöminen pysyy kurissa ja myös olemme kertoneet hyvin tarkkaan, mitä sokeri missä tahansa muodossa tekee ihmiskeholle sekä katsoneet yhdessä erilaisia dokumentteja aiheesta. Olen myös kertonut, että aika monet vanhemmat ovat tyhmiä kun antavat lapselleen ruokaa, mikä on haitaksi lapselle.
Mitä meillä sitten syödään?
Aamuisin syödään kaurapuuroa pakastemarjoilla
Lounas on se mitä se koulussa on. Kotona ollessa syödään lounaaksi kasvisruokaa eli erilaisia papuja. Välipalaa emme iltapäivällä syö ollenkaan koska syömme jo 4 aikaan päivällisen, joka on proteiinia, kypsennettyä ja raakaa kasviksia ja hiilihydraatteja lautasmallin mukaan. Iltapalaksi lapsi syö kauraleipää sinällään ja maustamatonta jogurttia ja silloin tällöin banaanin. Tai keitetyn kananmunan.
Meille ruoka ei ole herkuttelun lähde. Sillä ei palkita ketään ja sitä saa rajatun määrän.
Käytännössä syömme varmasti kaloreissa kaikki vähemmän kuin suuressa osassa perheitä syödään. Mutta siitä syystä olemme kaikki hoikkia, lapsi kasvaa tasaisesti pituutta käyrällään ja paino on -0,5 käyrällä ollut melkein aina.
Me emme laihduta tai pitää mitään kuureja. Minä en moiti itselleni tai lapsilleni mitenkään ulkonäköäni, olen erittäin tyytyväinen siihen, mitä peili näyttää. Miehellä ei ole vatsalihavuutta.
Ihminen ei tarvitse niitä kaikkia herkkuja, mitä suuhun pistetään. Perusruoka on todellakin terveellistä eikä sillä liho. Ongelma on se, että moni ajattelee terveellisen ruokavalion olevan täysin jotain muuta kuin mitä se on. On ihan eri asia syödä kaalia, kaurahelmiä ja haudutettua kanaa kurkulla häystettynä kuin lasagnea.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen omalle lapselleni opettanut, ettei ole tarkituskaan herkutella päivittäin tai edes viikoittain. Olen myös opettanut, että ruoka ei ole aina vapaasti saatavilla vaan on ruoka-ajat milloin syödään ja ruoka jaetaan.
Ei meillä saa vapaasti syödä hedelmiä. Eihän siitä mitään tulisi. Lapsi söisi makeita hedelmiä ja jäisi terveellinen ruoka syömättä.
Eli tässä on täysin erilainen maailmankuva kyseessä. Meille (koko perhe normaalipainoisia, ei syömishäiriöitä tms) on itsestäänselvää, että syödään terveellisesti ja se terveellinen syöminen tarkoittaa lähtökohtaisesti ihan erilaista syömistä kuin perheissä missään syödään vaikka mysliä ja hedelmiä aamuisin ja pöydällä on hedelmiä vapaasti koska vain otettavana.
Varsinaisia herkkuja eli makeita leivonnaisia me syömme vain silloin kun jotain juhlistamme. Pannukakkukin on meille herkku, vaikkei sen kanssa oli hilloin tai sokeria. Näitä herkkuja ei tule joka viikko. Karkkeja emme kukaan syö lainkaan.
Ainoa tie normaalipainoon on opettaa lapselle pienestä lähtien, miten pystytään valitsemaan täysin toisenlainen ruokavalio kuin mitä mainokset meille tyrkyttävät. Lapset näkevät vanhemmistaan esimerkin, miten syöminen pysyy kurissa ja myös olemme kertoneet hyvin tarkkaan, mitä sokeri missä tahansa muodossa tekee ihmiskeholle sekä katsoneet yhdessä erilaisia dokumentteja aiheesta. Olen myös kertonut, että aika monet vanhemmat ovat tyhmiä kun antavat lapselleen ruokaa, mikä on haitaksi lapselle.
Mitä meillä sitten syödään?
Aamuisin syödään kaurapuuroa pakastemarjoilla
Lounas on se mitä se koulussa on. Kotona ollessa syödään lounaaksi kasvisruokaa eli erilaisia papuja. Välipalaa emme iltapäivällä syö ollenkaan koska syömme jo 4 aikaan päivällisen, joka on proteiinia, kypsennettyä ja raakaa kasviksia ja hiilihydraatteja lautasmallin mukaan. Iltapalaksi lapsi syö kauraleipää sinällään ja maustamatonta jogurttia ja silloin tällöin banaanin. Tai keitetyn kananmunan.Meille ruoka ei ole herkuttelun lähde. Sillä ei palkita ketään ja sitä saa rajatun määrän.
Käytännössä syömme varmasti kaloreissa kaikki vähemmän kuin suuressa osassa perheitä syödään. Mutta siitä syystä olemme kaikki hoikkia, lapsi kasvaa tasaisesti pituutta käyrällään ja paino on -0,5 käyrällä ollut melkein aina.
Me emme laihduta tai pitää mitään kuureja. Minä en moiti itselleni tai lapsilleni mitenkään ulkonäköäni, olen erittäin tyytyväinen siihen, mitä peili näyttää. Miehellä ei ole vatsalihavuutta.
Ihminen ei tarvitse niitä kaikkia herkkuja, mitä suuhun pistetään. Perusruoka on todellakin terveellistä eikä sillä liho. Ongelma on se, että moni ajattelee terveellisen ruokavalion olevan täysin jotain muuta kuin mitä se on. On ihan eri asia syödä kaalia, kaurahelmiä ja haudutettua kanaa kurkulla häystettynä kuin lasagnea.
Onnea valitsemallasi tiellä. Nyt toimii kun lapset on pieniä, mutta voi teini-iässä alkaa kapinointi. Yleensä jos vanhemmat on tosi nipoja ruuan kanssa niin lapsilla lähtee lapasesta. Ei toi teidän suhde ruokaan kuulosta kovin terveelliseltä vaikka muuta väittää itsellesi.
Minäkin elin 3v ilman ns oikeita herkkuja enkä niitä senkään jälkeen saanut kuin minimaalisesti ja mikä on lopputulos. Aikuisena olen vetänyt viimeiset 30v kaksin käsin herkkuja ja ihan just siitä että niitä pantattiin lapsena. Vasta nyt lähempänä 50v pääsemässä tässä addiktiosta eroon mikä on täysin lapsena koetun herkkukieltolain syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen omalle lapselleni opettanut, ettei ole tarkituskaan herkutella päivittäin tai edes viikoittain. Olen myös opettanut, että ruoka ei ole aina vapaasti saatavilla vaan on ruoka-ajat milloin syödään ja ruoka jaetaan.
Ei meillä saa vapaasti syödä hedelmiä. Eihän siitä mitään tulisi. Lapsi söisi makeita hedelmiä ja jäisi terveellinen ruoka syömättä.
Eli tässä on täysin erilainen maailmankuva kyseessä. Meille (koko perhe normaalipainoisia, ei syömishäiriöitä tms) on itsestäänselvää, että syödään terveellisesti ja se terveellinen syöminen tarkoittaa lähtökohtaisesti ihan erilaista syömistä kuin perheissä missään syödään vaikka mysliä ja hedelmiä aamuisin ja pöydällä on hedelmiä vapaasti koska vain otettavana.
Varsinaisia herkkuja eli makeita leivonnaisia me syömme vain silloin kun jotain juhlistamme. Pannukakkukin on meille herkku, vaikkei sen kanssa oli hilloin tai sokeria. Näitä herkkuja ei tule joka viikko. Karkkeja emme kukaan syö lainkaan.
Ainoa tie normaalipainoon on opettaa lapselle pienestä lähtien, miten pystytään valitsemaan täysin toisenlainen ruokavalio kuin mitä mainokset meille tyrkyttävät. Lapset näkevät vanhemmistaan esimerkin, miten syöminen pysyy kurissa ja myös olemme kertoneet hyvin tarkkaan, mitä sokeri missä tahansa muodossa tekee ihmiskeholle sekä katsoneet yhdessä erilaisia dokumentteja aiheesta. Olen myös kertonut, että aika monet vanhemmat ovat tyhmiä kun antavat lapselleen ruokaa, mikä on haitaksi lapselle.
Mitä meillä sitten syödään?
Aamuisin syödään kaurapuuroa pakastemarjoilla
Lounas on se mitä se koulussa on. Kotona ollessa syödään lounaaksi kasvisruokaa eli erilaisia papuja. Välipalaa emme iltapäivällä syö ollenkaan koska syömme jo 4 aikaan päivällisen, joka on proteiinia, kypsennettyä ja raakaa kasviksia ja hiilihydraatteja lautasmallin mukaan. Iltapalaksi lapsi syö kauraleipää sinällään ja maustamatonta jogurttia ja silloin tällöin banaanin. Tai keitetyn kananmunan.Meille ruoka ei ole herkuttelun lähde. Sillä ei palkita ketään ja sitä saa rajatun määrän.
Käytännössä syömme varmasti kaloreissa kaikki vähemmän kuin suuressa osassa perheitä syödään. Mutta siitä syystä olemme kaikki hoikkia, lapsi kasvaa tasaisesti pituutta käyrällään ja paino on -0,5 käyrällä ollut melkein aina.
Me emme laihduta tai pitää mitään kuureja. Minä en moiti itselleni tai lapsilleni mitenkään ulkonäköäni, olen erittäin tyytyväinen siihen, mitä peili näyttää. Miehellä ei ole vatsalihavuutta.
Ihminen ei tarvitse niitä kaikkia herkkuja, mitä suuhun pistetään. Perusruoka on todellakin terveellistä eikä sillä liho. Ongelma on se, että moni ajattelee terveellisen ruokavalion olevan täysin jotain muuta kuin mitä se on. On ihan eri asia syödä kaalia, kaurahelmiä ja haudutettua kanaa kurkulla häystettynä kuin lasagnea.
Onnea valitsemallasi tiellä. Nyt toimii kun lapset on pieniä, mutta voi teini-iässä alkaa kapinointi. Yleensä jos vanhemmat on tosi nipoja ruuan kanssa niin lapsilla lähtee lapasesta. Ei toi teidän suhde ruokaan kuulosta kovin terveelliseltä vaikka muuta väittää itsellesi.
Höpö höpö. Samanlaisella ruokakasvatuksella on minut kasvatettu eikä tullut mitään ongelmia.
Mitä tässä katselee tuttujen ja naapureiden lapsia niin ainoastaan niiden perheiden lapset ovat normaalipainoisia, joiden vanhemmat ovat normaalipainoisia ja joiden perheissä ei juuri karkkeja syödä. Lähes kaikki lapset tässä ympärillä ovat alkaneet lihota jo ala-asteella.
Ilman karkkeja on minutkin kasvatettu. Sellainen ajatus, että karkkeja syöttämällä saa lapsen syömään vähemmän karkkeja on täysin hullu. Ei se vaan mene niin. Ja osoitus siitä on se, että suurin osa naisista laihduttaa ja laihduttaa ja lapset vaan lihovat,
Joten onnea vaan omalle tiellesi. Me kyllä pärjäämme :)
Meillä alle 3-vuotias lapsi ei ole vielä tutustunut lisätyn sokerin ihmeelliseen maailmaan ja herkuksi kelpaavat taatelit, rusinat ja erilaiset hedelmäpatukat. Nämä siis erikseen ns. tavallisista hedelmistä ja marjoista, joita saa joka päivä välipalaksi.
Tarkoitus on kyllä opettaa lapselle, että myös sokeripitoisempia herkkuja saa syödä kohtuudella, mutta mennään vielä jonkin aikaa ilman niitä.