Toivon, että koronakriisin jälkeen ihmiset miettivät mihin rahansa laittavat - keitä elättävät
Tässä on reilun vuoden aikana nähty ja koettu monenlaista. Yritystukia huudettiin vaikka minkälaiseen ja -tasoiseen toimintaan. Haluatko tukea kaikkia niitä yrityksiä? Työväkeä tarvittiin, paitsi ettei kotimainen duunari kelvannut edes sillä miniminimipalkalla, joten piti rahdata duunarit ulkomailta (raksat, turkistarhaus, mansikat ja viljely). Kulttuurialalla osa meni tavallisiin töihin ja osa piti maailmanloppuna sitä, että juuri heitä ei tuettu. Kulttuuri ON tärkeää, mutta jo tarvehierarkia kertoo, että ensin pitää olla katto pään päällä ja vähän leipää ennen kuin mennään konserttiin.
Mielestäni tavalliset ihmiset kärsivät eniten. Oli työttömyyttä ja henkistä pelkoa tulevasta ja pelkoa taudista ja kuolemasta. Suomessa ei jaettu koronasekkejä amerikan tyyliin, vaikka pientä tukea ja helpotusta saatiin mm. aikatauluja siirtämällä.
Etätöissä ja uudessa normaalissa väki on huomannut, että on mukavaa olla mukavissa vaatteissa. Että etänäkin voi pitää yhteyksiä. Että hiusten voi antaa kasvaa ja pysyä omassa värissä. Että koko ajan ei tarvitse kuluttaa. Että kierrätys ja säästäminen voi olla kivaa. Että kävely luonnossa on hyvä ja ilmainen harrastus. Aina ei tarvitse maksaa salikäynneistä, viedä lapsia treeneihin vaan koko perhe voi lähteä pyöräilemään.
Kotona voi olla, pelata, katsoa yhdessä elokuvaa, tehdä ruokaa alusta alkaen. On muitakin tapoja.
Vaatteita ei tarvitse olla valtavia määriä, talvisaappaat voivat olla samat kaksikin talvea peräkkäin. Meikata voi vähemmän.
Monelle "tyhjyys" on ollut vaikeaa ja pelottavaa. Monelle antoisaa. Vapaa-aika on lisääntynyt. Itsenäinen työnteko on lisääntynyt. Etätyöntekijän työssäviihtyminen on lisääntynyt.
Pidetään huoli siitä, että muistamme ne hyvät asiat mitä ollaan opittu. Meillä on TODELLA merkittävää valtaa asioihin. ME suomalaiset olemme torpanneet viruksen käyttäytymällä fiksusti. ME voimme ostaa tai olla ostamatta ja vaikuttaa merkittävästi asioihin. Siihen kuka ja mikä menestyy ja mikä saakin mennä.
Muistakaa tämä.
Kommentit (22)
Yritätäkö esittää politikkoa? Yhtä ärsyttävä olet.
Paljon olette lahjoittaneet vuoden aikana säästyneitä varoja yhteisvastuukeräyksessä köyhille eläkeläisille, tai muuten vaan mielenterveystyhön, kun kriisi näiden tilannetta pahentaa entisestään?
Jo nyt voi valita.
Vierailija kirjoitti:
Yritätäkö esittää politikkoa? Yhtä ärsyttävä olet.
En ole enkä haluaisi olla. Mikä kirjoituksessani ärsytti?
Odotan pandemianjälkeistä kulutuskiimaa! Ihmiset tulevat syytämään rahojaan melko lailla holtittomasti turhuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Paljon olette lahjoittaneet vuoden aikana säästyneitä varoja yhteisvastuukeräyksessä köyhille eläkeläisille, tai muuten vaan mielenterveystyhön, kun kriisi näiden tilannetta pahentaa entisestään?
Jo nyt voi valita.
Jos pystyy pitämään itsensä veden pinnan päällä ei voi välttämättä auttaa muita.
Olen jo päättänyt. Yhdenkään julkisuudessa valittaneen palveluja en tule käyttämään. Onneksi kaikki jää nettiin ja voi myöhemminkin tarkistaa. Samoin olen jo vaihtanut palvelujen tuottajia jo nyt sen perusteella miten he toimivat virusturvallisuuden suhteen. En anna rahojani sellaiselle, jolla on täysin eri arvot kuin itselläni.
Käyn teatterissa entistä enemmän kun taas pääsee. En osta pien yrityksiltä yhtään mitään.
Hohhoijaa. Tämän kituuttamisen on kestänyt kun tietää, että se loppuu kohta.
Asiaa. Jotenkin ärsyttää, että mitkään suhdannevaihtelut ei saa vaikuttaa joihinkin aloihin. Työttömäksi saa jäädä vain duunari. Ymmärrän, et taloutta tuetaan, mutta miksei yksittäiset ihmiset voi jäädä työttömäksi? Ja kaikissa muissakin toisen alan alamäki vaikuttaa toiseen alaan, eli aina ne ei johdu edes omasta alasta. Sitten kirjoitetaan sankaritarinaa, kun joku muusikko on siirtynyt kaupan kassalle. Ihan kuin kukaan muu ei joutuisi tekemään ei oman alan töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritätäkö esittää politikkoa? Yhtä ärsyttävä olet.
En ole enkä haluaisi olla. Mikä kirjoituksessani ärsytti?
Me suomalaiset sitä ja tätä. Puhu vaan itsestäsi. Kukaan ei ole pyytänyt sinulta ohjetta siitä, kuinka usein hiuksia saa pestä tai kuinka monta sukkaa saa olla yhtä aikaa piironginlaatikossa. Ärsyttävää anaa lin kaivelua, jolla ei loppupeleissä ole mitään merkitystä.
Meinaatko että kulttuurialalla työskentelevät ei ole tavallisia ihmisiä?
En todellakaan ole huomannut että kaikki konsertit, teatterit, leffateatterit, bileillat kavereiden kanssa, häät, hautajaiset, ristiäiset, ravintolaillat, aleshoppailu, harrastukset, matkustaminen ym. ym. Oli turhaa. Päin vastoin! Aion kiitää kuin aroporo kaikissa noissa kun elämä taas normalisoituu.
Ihmetyttää tämä joidenkin kiero suhtautuminen tähän, kuin se olisi joku hyvä asia että mitään ei saa tehdä ja mihinkään ei saa mennä.
Vierailija kirjoitti:
Meinaatko että kulttuurialalla työskentelevät ei ole tavallisia ihmisiä?
En tiedä keneltä kysyt, mutta ovat tietysti. On kuitenkin iso ero siinä, onko kultturialan ahdingon syövereissä huutava ihminen esim. tavallinen tapahtumatyöntekijä, joka miettii miten maksaa vuokra ja ostaa ruokaa, kun töitä ei ole vaiko erittäin menestynyt artisti, joka on tienannut hyvin vuosikausia ja voi tehdä työtä (ainakin luovaa työtä) myös eristyksissä.
Onko kukaan menestynyt taiteilija tai artisti ilmaissut huoltaan todella vähävaraisten puolesta? Työttömiksi jäädeiden? On paljon ihmisiä, joiden työt loppuivat kuin seinään eikä heillä ole ollut mahdollisuutta kerryttää edes sitä varapuskuria pahan päivän varalle. Samaan aikaan moni tekee riskialtista työtä, esim. kodeissa käyvät hoitajat joita ei edes rokoteta ennen muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinaatko että kulttuurialalla työskentelevät ei ole tavallisia ihmisiä?
En tiedä keneltä kysyt, mutta ovat tietysti. On kuitenkin iso ero siinä, onko kultturialan ahdingon syövereissä huutava ihminen esim. tavallinen tapahtumatyöntekijä, joka miettii miten maksaa vuokra ja ostaa ruokaa, kun töitä ei ole vaiko erittäin menestynyt artisti, joka on tienannut hyvin vuosikausia ja voi tehdä työtä (ainakin luovaa työtä) myös eristyksissä.
Onko kukaan menestynyt taiteilija tai artisti ilmaissut huoltaan todella vähävaraisten puolesta? Työttömiksi jäädeiden? On paljon ihmisiä, joiden työt loppuivat kuin seinään eikä heillä ole ollut mahdollisuutta kerryttää edes sitä varapuskuria pahan päivän varalle. Samaan aikaan moni tekee riskialtista työtä, esim. kodeissa käyvät hoitajat joita ei edes rokoteta ennen muita.
Kyllä oikeasti voi miettiä, kuinka elämästä vieraantunut on esim. näyttelijä, joka kehtaa julkisesti itkeä sitä, että koronan takia joutui myymään vanhuuden turvaksi hankitun kakkoskodin. Multa ei kyllä heru mitään ylimääräistä sympatiaa tällaisille pitkän linjan konkareille, muusikoille, näyttelijöille jne. joiden ura ja suosio on kestänyt jopa vuosikymmeniä. Jos siinä ajassa ei sen vertaa ole jäänyt sukan varteen, että nyt on talous kuralla, niin voi voi.
Kulttuurialan ns. tavllisille duunareille tämä aika on tietysti yhtä raskas kuin esim. ravintola-alalle. Jotenkin mua silti ihmetyttää, miten lapsellisia aikuiset ihmiset on. Itketään kauheaan ääneen, kuinka hallitus ei ole tukenut sitä ja tätä, vaikka on asettanut sulkuja. No mikä olis ollut vaihtehto? Ei aseteta sulkuja ja rajoituksia, annetaan ihmisten käydä vapaasti missä haluaa. Tauti leviää ja sairaanhuolto kuormittuu. Terveydenhoidon kustannukset jakaantuu lopulta kaikkien maksettavaksi, myös ravintola- ja kulttuurialan työntekijöiden. Olisiko se sitten parempi vaihtoehto, että verotus kiristyy, työntekijämaksut yms. nousee? Sitten itketään, kuinka ostovoimaa ei ole, kun nettopalkka on niin pieni, että sillä hädin tuskin pärjää.
Ei tässä ole mitään hyviä vaihtoehtoja. Siksi tällaista tilannetta kutsutaan kriisiksi. Tapahtuu jotain yllättäen ja se vaikuttaa kaikkiin enemmän tai vähemmän negatiivisesti.
Jonkinmoisessa kuplassa tuntuvat elävän myös ne taloustieteilijät ym., jotka kovasti puhuvat jo siitä, kuinka kuluts nousee, kun koronasta on päästy. Että ihmisillä on kertynyt "kulutusvelkaa" ja hirveä hinku päästä mälläämään nyt säästöön jääneitä rahoja. Kenellä tässä on nyt hirveästi jäänyt mitään ylimääräistä säästöön? Mun tuttavapiirissä on ihmisiä, joita on lomautettu -> rahat on mennyt elämiseen, sekä niitä, joilla on työt jatkuneet entiseen malliin -> rahat on mennyt elämiseen, matkustelusta säästyneillä rahoilla on rempattu kotia tai mökkiä, ruokaan on kulunut enemmän rahaa, kun on oltu enemmän kotona jne. En oikeasti tunne ketään, jolla olisi varsinaisesti säästynyt mitään konkreettisia summia sen takia, ettei koronan takia ole päässyt kuluttamaan ns. normaalisti. Että jos talouden kasvua lasketaan tuon varaan, niin heikosti käy.
Mä luulen myös, että enemmistö on nyt oikeasti tajunnut, että puskuriin kannattaa säästää. Vaikka makuuttaisi niitä rahoja vanhanaikaisesti tilillä niin silti ne lämmittävät mieltä, helpottavat hätää ja ovat turvana kun seuraava kriisi iskee. Sijoitetut rahat voivat olla hankalampia irroittaa.
Itse ainakin olen päättänyt lopettaa shoppailun melkein kokonaan. Olen tosi ylpeä muutamasta saavutuksestani, esim. en ole ostanut mitään lehtiä puoleentoista vuoteen. Minua myös hävettää valtavat (turhat) vaatevarastoni, jotka ovat ihan turhaa tilaa vievää roskaa kun on työtön - mutta toisaalta minun ei tarvitse ainakaan 20 vuoteen ostaa mitään. Ei yhtään mitään.
Tulen tähän vain suosittelemaan Tavarapaljous-ketjua, jos haluaa karsia turhaa ja elää minimalistisesti / säästäväisesti / tuhlaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Tulen tähän vain suosittelemaan Tavarapaljous-ketjua, jos haluaa karsia turhaa ja elää minimalistisesti / säästäväisesti / tuhlaamatta.
Voisin vedellä ympäri korvia näin pienituloisena näistä lässytyksistä kun meille köyhille ja pienituloisille tämä on ollut elämää vuosikaudet ja vuosikymmenet. Ei ole ennenkään missään käyty eikä liiemmin shoppailtu. Metsässä on oltu joo ja kävelty kun muuhun ei ole varaa. Jumalauta sylettää ap.
Alapeukkuja antaneet, oletteko muusikoita?