Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä aineenvaihduntasi jämähti, etkä enää pystynytkään syömään lihomatta?
23.04.2021 |
Minulla joskus 25 veenä, sitä ennen saatoin mättää ihan kaikkea niin paljon kuin huvitti ja ryypätäkin, eikä painoa tullut millään. Nyt olen 29 ja tuntuu että lihon jo yhdestä suklaapalasta kilon..
Kommentit (81)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jämähti 20-30 vuotiaana kun juhlin paljon ja söin mitä sattuu. Lähemmäs nelikymppisenä vähän yllättäen hurahti uudelleen käyntiin salitreenin ja normi kotiruuan myötä.
Mulla jämähti opioidi lääkkeiden pitkään jatkuneesta käytöstä eikä koskaan palautunut ennalleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän yli kolmekymppisenä. Siihen asti luulin ihan tosissani, että pystyn koko loppuelämäni syömään mitä haluan ja niin paljon kuin haluan ilman pelkoa lihomisesta.
Sitten karu totuus lävähti vasten kasvoja. Huomasin muutoksen valokuvista ja kuulin tuttujen kommenteista, kun olemus oli muuttunut rajusti. Peilikuva ei kertonut mitään, koska itsensä näkee peilistä joka päivä. Vaaka oli saanut viettää vapaa-aikaa vuosikaudet. Hoikkana ei ollut mitään syytä punnita itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vähän yli kolmekymppisenä. Siihen asti luulin ihan tosissani, että pystyn koko loppuelämäni syömään mitä haluan ja niin paljon kuin haluan ilman pelkoa lihomisesta.
Sitten karu totuus lävähti vasten kasvoja. Huomasin muutoksen valokuvista ja kuulin tuttujen kommenteista, kun olemus oli muuttunut rajusti. Peilikuva ei kertonut mitään, koska itsensä näkee peilistä joka päivä. Vaaka oli saanut viettää vapaa-aikaa vuosikaudet. Hoikkana ei ollut mitään syytä punnita itseään.
Mulla kävi vähän samoin, kun oli aina ollut hoikka niin luulin edelleen olevani hoikka vaikka ylipainoa oli kertynyt jo yli 10 kiloa. En koskaan katsonut itseäni peilistä enkä punninnut, koska tavallaan tiesi kyllä että oli hieman tuhti olo, muttei halunnut kohdata totuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vielä, mutta varmaan edessä.
n52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tule tapahtumaan koskaan, sillä syön terveellisesti ja kulutan vähintään sen mitä syön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän reilu nelikymppisenä. Sitä ennen söin mitä vain, milloin vain ja missä vain. En lihonut. Nyt saa olla tarkempi.
Mä olen 48 ja lihon jo kakkupalaa vilkaisemalla😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena omaishoitajana, kolmenkympin tienoilla.
Kymmenen vuotta myöhemmin sekä omaishoitajuus että burnout ovat mennyttä elämää, -34 kg, normalipainossa, aineenvaihdunta surraa.
Kysehän ei ole aineenvaihdunnan jumahtamisesta, vaan siitä etten kuluta sitä mitä syöt. Ei ihminen itsekseen liho, jos kuluttaa tarpeeksi.
Kun alkoi olla ekoja vaihdevuosioireita. 47-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän yli kolmekymppisenä. Siihen asti luulin ihan tosissani, että pystyn koko loppuelämäni syömään mitä haluan ja niin paljon kuin haluan ilman pelkoa lihomisesta.
Sitten karu totuus lävähti vasten kasvoja. Huomasin muutoksen valokuvista ja kuulin tuttujen kommenteista, kun olemus oli muuttunut rajusti. Peilikuva ei kertonut mitään, koska itsensä näkee peilistä joka päivä. Vaaka oli saanut viettää vapaa-aikaa vuosikaudet. Hoikkana ei ollut mitään syytä punnita itseään.
Mulla kävi vähän samoin, kun oli aina ollut hoikka niin luulin edelleen olevani hoikka vaikka ylipainoa oli kertynyt jo yli 10 kiloa. En koskaan katsonut itseäni peilistä enkä punninnut, koska tavallaan tiesi kyllä että oli hieman tuhti olo, muttei halunnut kohdata totuutta.
Mutta eihän tuollaista lihomista voi mitenkään olla huomaamatta. Kyllä sen väkisinkin huomaa viimeistään siinä vaiheessa kun vanhat housut ei enää mene jalkaan.
Parinkympin jälkeen kaikki herkut jäi vyötärölle.
Vielä 30-vuotiaana voi syödä mitä huvittaa. Tosin harrastan liikuntaa säännöllisesti, joten se luultavasti vaikuttaa osaltaan asiaan.
14-vuotiaana