Kaksivuotinen esiopetus – Pitäisikö Suomessa kaikkien lasten aloittaa esiopetus jo 5-vuotiaana?
Mitä ajatuksia ja mielipiteitä syksyllä 2021 alkava kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu teissä herättää? Pitäisikö Suomessa kaikkien lasten aloittaa esiopetus jo sinä vuonna, kun he täyttävät viisi vuotta? Ilmoittaisitko sinä lapsesi kaksivuotiseen esiopetukseen? Miksi? Miksi et?
Olen kiinnostunut teidän ajatuksistanne kaksivuotiseen esiopetukseen liittyen osana varhaiskasvatuksen pro gradu -tutkielmaani Tampereen yliopistoon. Teillä on siis mahdollisuus osallistua kasvatustieteelliseen tutkimukseen vastaamalla ja keskustelemalla tämän aloituksen keskustelupalstalla aiheesta.
Jakamalla tälle keskustelupalstalle oman kommenttisi annat luvan käsitellä sitä osana tutkimustani. Kerään aineistoa 23.4.2021 saakka, joten otan tutkimuksessa huomioon sinä päivänä ja sitä ennen tulleet kommentit.
Tämän keskustelupalstan aineisto raportoidaan eettiset näkökulmat huomioiden eli mahdolliset tunnistetiedot tullaan poistamaan julkaistavasta opinnäytetyöstä. Keskusteluun voi siis osallistua täysin anonyymisti, mutta jos haluat kertoa suhteestasi aiheeseen tarkoituksen mukaisesti (esim. omia lapsia, kasvatusalan työntekijä yms.), on sen kertominen vapaaehtoista ja sitä saatetaan käyttää tutkimuksessa. Tutkimus ei ole kaupallinen. Itse en osallistu keskusteluun tämän enempää, ellen koe sitä tarpeelliseksi keskustelun etenemisen kannalta.
Muistakaa huomioida myös Vauva.fi -sivuston keskusteluun osallistumiseen liittyvät ohjeet eli asiallinen keskustelu aiheesta muiden kommentoijien vastauksia kunnioittaen. Mielekästä on myös, jos perustelisitte vastauksenne.
Jos mieleenne tuli jotain kysyttävää, olettehan yhteydessä minuun sähköpostilla viivi.ankelo@tuni.fi .
Kiitos keskusteluun osallistumisesta jo etukäteen!
Viivi Ankelo
Tampereen yliopisto
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Varhaiskasvatus
Kommentit (87)
Englannissa ja monissa muissa maissa mennään kouluun ties miten varhain. On suorastaan naurettavaa, että suomalaiset menevät kouluun vasta seitsemänvuotiaina. Esikoulussa piirrellään ja etsitään sanojen alkuäänteitä. Sekin on säälittävää. Kyllä viisivuotiaana pitää jo opettaa ja oppia lukemaan.
kaikille Suomen lapsille pitäisi tuossa iässä taata täydelliset edellytykset kokopäivätoimiseen leikkimiseen.
Ei ole mitään tolkkua istuttaa heitä pulpetin ääreen.
Tarkoitushan siinä an saada 'ei suomalaista'taustaa olevat lapset oppimaan suomenkieltä ja kulttuuria jne hyvissä ajoin ennen koulun alkua. Niin kaikilla on tasaveroisemmat lähtökohdat koulunköyntiin. Se on hyvä ja oikea tavoite. Tietysti on ehkä liian jäykkä systeemi ulottaa sitä pakkoa kaikkiin, mutta pitää miettiä, kummasta on enemmän haittaa, täysin eriytyneestä vieraiden kulttuurien syrjäytyneiden joukosta vai kaikkien aikaisemmasta esikoulusta. Täällä pk-seudulla se etnisen/kuttuurisen syrjäytymisen torjunta on kyllä tosi tärkeää, se joukko pitää integroida suomalaiseen yhteiskuntaan mahdollisimman tehokkaasti.
Suoritin peruskoulun kielipainoitteisessa yksityiskoulussa Suomessa. Kaksivuotisen esiopetuksen ansiosta kaikki osasivat lukea ja kirjoittaa ensimmäiselle luokalle siirtyessään. Oppimisvaikeuksiin puututtiin jo esiopetuksessa ja joillekin oppilaille suositeltiin eskarivuoden kertausta.
Turhaa. Annetaan lasten olla lapsia. Viskareille tarjotaan joka tapauksessa laadukasta varhaiskasvatusta. En missään nimessä halua tätä käytännöksi. Vieraskieliset ja ongelmista kärsivät ohjataan joka tapauksessa päiväkotiin, ilman että siitä täytyy tehdä pakkoa kaikille. Korjataan mieluummin asioita, jotka ovat rikki kuten alan palkkaus-) riittävä ja pätevä henkilökunta sekä pienemmät lapsiryhmät. Tämä muutos tuo lisää lapsia päiväkotiin (5-vuotiaita ja pienempiä sisaruksia), mikä ei tiedä hyvää edellisille seikoille. Muutos tuo ongelman myös koulutusvaatimuksiin: tähän asti sosionomi on ollut pätevä viskariope, nyt he ovat päteviä vain pienten puolella-) sosionomit hiillostetaan pois alalta ja opettajapula kasvaa. Nimim. 20 vuotta vaka-opena
Esiopetus ei ole tänäpäivänä pulpetissa istumista, kuten ei alkuopetuskaan vaan toiminnallisia vaihtoehtoja löytyy kaikkeen oppimiseen. Esiopetus ei myöskään tähtää suoraan esim. lukutaitoon vaikka äänteitä ja kirjaimia tutustellaankin.
Itse näen että tämä kokeilu voi olla sikäli hyvä että esim. tunnetaitoihin , leikkitaitoihin ja puheentuoton haasteisiin saadaan aiemmin tukea/ vahvistusta ja näin pohjustetaan parempia valmiuksia.
Minä ehkä kommentoin tähän enemmän keskustelijoille kuin aloittajalle, mutta 5-vuotiaiden esiopetus ei ole istuttamista tai kouluun verrattavaa toimintaa, eikä edes 6-vuotiaisen esiopetus sitä ole. 5-vuotiaiden esiopetus vastaa tämän hetken tarjottua (laadukasta) 5-vuotiaiden varhaiskasvatusta. 5-vuotiaat harjoittelevat valmiuksia eakaria kohti ja eskarilaiset koulua kohti. Tämä kokeilu on käsitykseni mukaan syntynyt oikeastaan kahdesta syystä:
1.) Varhaiskasvatuksen laatu ei ole tasalaatuista. Eli erot päiväkotien välillä ovat hyvinkin suuria, eikä osassa päiväkodeista voida puhua riittävän hyvästä varhaiskasvatuksesta. Kokeilu pyrkii tasaamaan näitä eroja, sillä 5-vuotiaille taataan näin ikätasoista toimintaa (jota he saavat jo nyt hyvässä päiväkodissa!) Ja
2.) Tuen tarpeiset lapset saadaan tuen piiriin ennen eskaria ja 5-vuotiaiden kehityksen seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota.
Mielestäni kaksivuotinen esiopetus olisi hyvä, koska sillä voitaisiin ehkäistä alkuopetuksen oppimis- ja käytöshaasteita. Lapsilla olisi reilusti aikaa opetella oppimista ja koulukäyttäytymistä ilman kouluympäristöä. Turvallinen esikouluympäristö mahdollistaisi kouluun valmistautumisen, mutta samalla lapsi voisi leikkiä ja elää päiväkotimaisen rytmin mukaan.
Osan kohdalla tosi hyvä juurikin varhaisen tuen ja yhtäläisten mahdollisuuksien näkökulmasta. Mietin kuitenkin myös lapsia, jotka osaavat jo lukea ja kirjoittaa sekä laskea ennen esikoulua (kyllä, heitäkin on). Miten kaksivuotinen esikoulu palvelee heitä? Osaa turhauttaa jo ensimmäinen esikouluvuosi, kun innoissaan lähtevät kouluun ja toivovat läksyjä ja tehtäviä, jotka sitten osoittautuvat aivan liian helpoiksi. Toki vuorovaikutustaitoja ym. harjoitellaan, mutta kuitenkin..
Entä ne lapset, joille 5-vuotiaana eskariin meno on taitoihin nähden aivan liian aikaista? Eikö tällöin voisi keskustella kaksivuotisesta eskarista, mutta niin, että se alkaisi vasta 6-vuotiaana. Aivan varmasti erityistä tukea tarvitsevat ja maahanmuuttajalapset kaipaavat eskaria ensimmäisen luokan tilalle.
Ei se viskari ole mitään muuta kuin tavallista päivähoitoa! Paperityöt lisääntyvät, lapsiryhmän kanssa ollaan vähemmän ja etenkin ne fiksuimmat lapset joutuvat piilottamaan osaamistaan, koska ryhmän tulee edetä samassa tahdissa. Yksilöllinen ja räätälöity - ei sellaista varhaiskasvatusta ole kuin erityisryhmille ja heilläkin vain paperilla.
Tarvitaan 2 vuotta eskaria, jotta ryhmäydytään ja saadaan tunnetaitoja. Ja sen jälkeen ollaan entistä taitavampia kiusaajia.
Lasten kannalta tuskin mikään muuttuisi. Lähinnä tällä kai pyrittäisiin kohottamaan varhaiskasvatuksen opettajien imagoa.
Vierailija kirjoitti:
Ei se viskari ole mitään muuta kuin tavallista päivähoitoa! Paperityöt lisääntyvät, lapsiryhmän kanssa ollaan vähemmän ja etenkin ne fiksuimmat lapset joutuvat piilottamaan osaamistaan, koska ryhmän tulee edetä samassa tahdissa. Yksilöllinen ja räätälöity - ei sellaista varhaiskasvatusta ole kuin erityisryhmille ja heilläkin vain paperilla.
Tarvitaan 2 vuotta eskaria, jotta ryhmäydytään ja saadaan tunnetaitoja. Ja sen jälkeen ollaan entistä taitavampia kiusaajia.
Mulla tunnetaitoja opiskelleita lapsia, ja täytyy kyllä sanoa että huonosti on ilmeisesti oppi mennyt perille, sillä näiden lasten keskuudessa ei juurikaan osata kiusata.
Itse jouduin kiusatuksi heti ekan luokan alussa. En ollut käynyt päiväkotia enkä eskaria, en tuntenut ketään ja olin kaikkien mielestä kummallinen.
Tällä hetkellä varsinkin pääkaupunkiseudulla ns esiopetus on niin kirjavaa ja epätasalaatuista että aivan turha lähteä hakemaan lisää tätä kirjavaa ja epätasalaatuista sirkusta.
Mistä löytyy eskaripätevyyyden omaavia varhaiskasvatuksen opettajia? Eikö näistä opettajista ole jo nyt hirveä pula? Miten tämä käytännössä siis toimii; esim. oma nuorempi lapsi on onneksi 6v ja menee syksyllä eskariin. Eskari eri puolella kaupunkia ammattikoulun tiloissa. Jatkossa jo 5v kuskataan sinne vai käyvätkö ensin päiväkodissa vuoden eskaria ja toisen vuoden siellä eskarin tiloissa?
Annetaan lasten olla lapsia ja leikkiä luovasti. Kymmeniä vuosia hyvin toiminut koululaitos, ehjää ei kannata "korjata" eikä lapsilta vaatia aina vain enemmän aina vain nuorempina. Ehtivät kyllä tulla kiusatuiksi ihan riittävästi 9 v aikana ja palaa loppuun sitten lukioiässä.
Miten nämä eskarit edes monessakaan pisteessä eroaa muusta päivähoidosta. Se on sitten ihan yksiköstä kiinni.
Samoja hommia ne tekee, on se nimi sitten mikä tahansa.
Ilmeisesti tarkoitus on lisätä työvoimapulaa alalla.
En kannata kaksivuotista esiopetusta, koska se tietää lisää kustannuksia ja toisaalta varhaistaa koulutusputkea. Näen nykyisen putken vaikutukset lukiossa, joka on täynnä stressaavia nuoria, joilla on kovat tavoitteet. Lapsen ja nuoren pitäisi antaa kasvaa rauhassa. Ja enää en usko niitä puheita, että leikinomaista se onkin ja lapsen ehdoilla. Jos on leikinomaista ja lapsen ehdoilla, ei ole tarpeen aloittaa esiKOULUA.
Kyllä lapset pitää jo synnytyslaitokselta heti ottaa valtion huostaan ja viedä oikeanajattelun laitoksiin kasvatettavaksi.
Jostain syystä tavoitteena näyttää olevan se, että joukolla toimenpiteitä Suomesta yritetään tehdä kehitysmaa.
Peruskoulun uudistus on niistä yksi avoimine oppimistiloineen, integroituine luokkineen ja uusine opetustapoineen.
Tuloksena häiriöaltis oppimista haittaava ympäristö ja vanhemmalle opettajan tehtävät.
Tai entäpä tavoite kouluttaa kiljoona prosenttia kansalaisista korkea-asteelle?
Toivon todella, että tämän uudistuksen jälkeen korkeakoulusta valmistunut osaa lukea, kirjoittamisella ei nyt ole niin väliä.
Samaan sarjaan kuulunee tämäkin kokeilu.
Muistaakseni ammoin oli nippu tutkimustuloksia, joiden mukaan koulun aloittamisen aikaistaminen ei edistä lapsen oppimista tai jopa heikentää sitä.
Sitten henkilökohtaisuuksiin.
Onko sinulla tullut mieleen, että aktiivinen osallistuminen todennäköisesti yksilön ja yhteiskunnan kannalta haitallisiin lapsikokeisiin saattaisi olla, hmm, niljaista ja selkärangatonta?