Kaipaatteko ikinä exiänne?
tai kaipaatteko niitä hetkiä joita yhdessä vietitte? Janottaako vanha suola ikinä?
Kommentit (62)
Kyllä me yhden exän kanssa aina silloin tällöin tapaillaan mutta ei mitään vakavaa odota kumpikaan enää. Alun perin oltiin yhdessä vain hetki toistakymmentä vuotta sitten.
Minulla on jokaisesta exästä alaston kuvia
Mietin miten olisi elämä mennyt jos olisin pysynyt ekan vakavan poikaystävän kanssa. Suutuin hänelle ja vaihdoin nykyiseen Uuno Turhapuroon jonka kanssa tuli lapset tehtyä.
En todellakaan. Eilen tuli neljä vuotta erosta ja nyt olen vihdoin kyennyt myöntämään itselleni ettei se äijä ehkä hirviö ollut, mutten silti muistele häntä millään lämmöllä.
Kaipaan ja paljon, varsinkin hänen hyvää tuoksua
En varsinaisesti ikävöi, mutta mietin miten elämä olisi mennyt jos olisi pysytty yhdessä. Aina kyllä totean eron olleen oikea ratkaisu, vaikka meillä oli myös todella hauskaa yhdessä. Mukavaa, kun välillä törmäillään ja vaihdellaan kuulumisia.
Ekan vuoden ajan kaipailin. Tai en oikeasti eksää vaan sitä tapaa mihin olin tottunut, eli toisen seuraa.
Nyt en ottaisi takaisin vaikka saisi miljoonan kylkiäisenä.
Kaipaan joka päivä. Mutta en silti halua häntä takaisin. Haitat siinä suhteessa suuremman kuin positiiviset puolet.
Kyllä Minulla on ollut muutama pitkä ihana suhde. Itse valikoin vapauden.Nyt kaduttaa. Olivat sen verran fiksuja ,mutta nyt ovat varattuja.
Ei ole pettäjää ikävä. Lähinnä naurattaa kun olen kuullut jotain hänen elämästä, ei ole varsinaisesti noususuhdanteessa.
Kaipaan sitä ihmistä, joksi häntä luulin, mutta kyllä mun silmät on jo auenneet enkä tosissani enää kaipaa tai suunnittele päässäni mitään hulluja "sattumalta" kohtaamisia. Selkärangaton paskaläjähän se on todellisuudessa, olishan se ollutkin ihme jos minusta olisi joku hyvä ihminen hullaantunut :(
Muistelen haikeudella hyviä hetkiä. Erityisesti matkoilla suhde ja tunnelma oli parhaimmillaan. Harmittaa myös se, että suhteet eivät toimineet. Vanha suola ei silti janota, eropäätökset ovat olleet oikeita.
En kaipaa. Toivon että olisin jättänyt koko suhteen väliin ja uskon että myös exäni ajattelee samoin. Väärät ihmiset yrittivät väkisin saada suhteensa toimimaan, joskus kannattaa suosiolla luovuttaa eikä sinnikkäästi tahtoa ja yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan sitä ihmistä, joksi häntä luulin, mutta kyllä mun silmät on jo auenneet enkä tosissani enää kaipaa tai suunnittele päässäni mitään hulluja "sattumalta" kohtaamisia. Selkärangaton paskaläjähän se on todellisuudessa, olishan se ollutkin ihme jos minusta olisi joku hyvä ihminen hullaantunut :(
Ja tähän pinoon parkkeeraan minäkin.
Kyllä, en ole koskaan saanut niin ihanaa seksiä kuin sen kanssa. Niin kauan kuin sitä jatkui. Missään muussa mielessä en kyllä kaipaa. Toisaalta siinä on se vika etten meinaa seksuaalisesti tyydyttäytyä niihin kumppaneihin, joiden kanssa olen.
En. Yksikin oli henkisesti niin hajottava, että iloisetkin muistot on muuttuneet negatiivisiksi.
Exän kanssa oltiin älyllisesti samalla tasolla ja kaipaan sitä. Muutoin nykyinen mieheni on kaikin tavoin parempi, mutta se älyllinen haaste puuttuu ja haittaa välillä
Ollaan viestimessä yhä molempien listoilla, mutta lopetin kaipaamasta kun jouduin aina tekemään aloitteen keskusteluun. Samanlainen hissukka se oli suhteen aikanakin tosin, aina piti itse tehdä ja osoittaa.
Kaipaan. Ihan koko ajan. Ehkä haikailen mennyttä, koska en ole täysin hyväksynyt eroa.