Lue keskustelun säännöt.
Onko nykyvanhemmat jotenkin enemmän hukassa lastensa kanssa kuin ennen?
Kommentit (836)
Lapset määräävät monessa perheessä että siinä mielessä kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat on riippuvaisia siitä
lapselta tulevasta palautteesta olenko kiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saattaa olla. Maailmakin on muuttunut. Apua ei saa ja toisaalta yleinen asenne on se, että kaikki tehdään lapsentahtisesti. Mistä taas on seurannut se, että lasta ei "saa" ottaa kiinni esim jos on kiire, eikä ääntä saa korottaa vaikka olisi tarve. Jos korotat ääntä tai vaihditat lapsen menoa, soittaa joku huoli-ilmoituksen viranomaisille.
Vaikka aikaisemmin (esim 15v sitten) oli ihan normaalia sanoa kolme kertaa kivasti ja sitten ärähtää tarpeen vaatiessa tai viedä lapsi vauhdilla toivottuun paikkaan, jos lapsi ei pistä tossua toisen eteen pyydettäessä
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla. Maailmakin on muuttunut. Apua ei saa ja toisaalta yleinen asenne on se, että kaikki tehdään lapsentahtisesti. Mistä taas on seurannut se, että lasta ei "saa" ottaa kiinni esim jos on kiire, eikä ääntä saa korottaa vaikka olisi tarve. Jos korotat ääntä tai vaihditat lapsen menoa, soittaa joku huoli-ilmoituksen viranomaisille.
Vaikka aikaisemmin (esim 15v sitten) oli ihan normaalia sanoa kolme kertaa kivasti ja sitten ärähtää tarpeen vaatiessa tai viedä lapsi vauhdilla toivottuun paikkaan, jos lapsi ei pistä tossua toisen eteen pyydettäessä
Olet väärässä. Apua kyllä saa. Ja lapsia saa edelleen kurittaa vapaasti kenenkään siihen puuttumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla. Maailmakin on muuttunut. Apua ei saa ja toisaalta yleinen asenne on se, että kaikki tehdään lapsentahtisesti. Mistä taas on seurannut se, että lasta ei "saa" ottaa kiinni esim jos on kiire, eikä ääntä saa korottaa vaikka olisi tarve. Jos korotat ääntä tai vaihditat lapsen menoa, soittaa joku huoli-ilmoituksen viranomaisille.
Vaikka aikaisemmin (esim 15v sitten) oli ihan normaalia sanoa kolme kertaa kivasti ja sitten ärähtää tarpeen vaatiessa tai viedä lapsi vauhdilla toivottuun paikkaan, jos lapsi ei pistä tossua toisen eteen pyydettäessä
Kyllä meillä ainakin koroitetaan ääntä ja välillä myös napataan syliin taapero ja puetaan väkisin päälle jos ei muuten ehditä. En ole ajatellut että se olisi väärin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla. Maailmakin on muuttunut. Apua ei saa ja toisaalta yleinen asenne on se, että kaikki tehdään lapsentahtisesti. Mistä taas on seurannut se, että lasta ei "saa" ottaa kiinni esim jos on kiire, eikä ääntä saa korottaa vaikka olisi tarve. Jos korotat ääntä tai vaihditat lapsen menoa, soittaa joku huoli-ilmoituksen viranomaisille.
Vaikka aikaisemmin (esim 15v sitten) oli ihan normaalia sanoa kolme kertaa kivasti ja sitten ärähtää tarpeen vaatiessa tai viedä lapsi vauhdilla toivottuun paikkaan, jos lapsi ei pistä tossua toisen eteen pyydettäessä
Kyllä meillä ainakin koroitetaan ääntä ja välillä myös napataan syliin taapero ja puetaan väkisin päälle jos ei muuten ehditä. En ole ajatellut että se olisi väärin...
Niin meilläkin. Siksi tiedän että siitä tehdään huoli-ilmoituksia herkästi. Sosiaalitoimi ei ole asiasta huolestunut, mutta naapurin tädit kyllä. Samoin nuoret kaikki tietävät (usein tosin lapsettomat) helposti tulevat kommentoimaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset ovat yleensäkin enemmän hukassa. Joka tuutista tulee uutista ja mainosta. Tuntuu että lähes jokaisella ihmisellä on jonkinasteinen mielenterveysongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla. Maailmakin on muuttunut. Apua ei saa ja toisaalta yleinen asenne on se, että kaikki tehdään lapsentahtisesti. Mistä taas on seurannut se, että lasta ei "saa" ottaa kiinni esim jos on kiire, eikä ääntä saa korottaa vaikka olisi tarve. Jos korotat ääntä tai vaihditat lapsen menoa, soittaa joku huoli-ilmoituksen viranomaisille.
Vaikka aikaisemmin (esim 15v sitten) oli ihan normaalia sanoa kolme kertaa kivasti ja sitten ärähtää tarpeen vaatiessa tai viedä lapsi vauhdilla toivottuun paikkaan, jos lapsi ei pistä tossua toisen eteen pyydettäessä
Kyllä meillä ainakin koroitetaan ääntä ja välillä myös napataan syliin taapero ja puetaan väkisin päälle jos ei muuten ehditä. En ole ajatellut että se olisi väärin...
Niin meilläkin. Siksi tiedän että siitä tehdään huoli-ilmoituksia herkästi. Sosiaalitoimi ei ole asiasta huolestunut, mutta naapurin tädit kyllä. Samoin nuoret kaikki tietävät (usein tosin lapsettomat) helposti tulevat kommentoimaan
Oletko tosissasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä oikeastaan usko. Kyllä ennen oltiin ihan yhtä hukassa. Se ei vain näkynyt sivullisille vaan enemmän niille lapsille päin. Täsmälääke häiritsevään käytökseen oli häpeärangaistus, tukkapölly tai piiska. Varastoon lukitseminen ja nälässä pito kuuluivat myös keinovalikoimaan.
Lapset kasvoivat uskomaan, että he ovat pahoja ja ansainneet kurinpitonsa, ja kostivat sitten tätä heikommilleen vaikkapa työelämässä ja myöhemmin omille lapsilleen. Käytös kyllä ohjautui sallittuun suuntaan, mutta ei sisäisen tasapainon vaan pelon kautta.
Hyviä kasvattajia on ollut aina, kaikki vaan eivät heihin kuulu.
Se on tää pullamössösukupolvi ketkä nyt tulleet vanhemmiksi. Suuri osa vallitseekin vapaaehtoisen lapsettomuuden, koska lapset ovat niiiiiiiiiin raskaita, ei saa tarpeeksi omaa aikaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on tää pullamössösukupolvi ketkä nyt tulleet vanhemmiksi. Suuri osa vallitseekin vapaaehtoisen lapsettomuuden, koska lapset ovat niiiiiiiiiin raskaita, ei saa tarpeeksi omaa aikaa jne.
Pullamössöt eivät halua mitään ikävää, antavat kaiken periksi lapsilleen, koska se on heille helpompaa. Ainakin juuri sillä hetkellä. Ei jaksa ajatella pidemmälle. Kaikkihetimullenyt.
Onneksi on laadukas varhaiskasvatus.
Nykyään vanhemmilta vaaditaan enemmän aktiivista läsnäoloa. Omassa lapsuudessani (90-luvulla) vanhemmat kyllä esim. katsoivat televisiota ja minä leikin paljon yksin. Ei tuollainen nykyään tule kuuloonkaan vaan lapsen kanssa ollaan aidosti läsnä, ainakin ideaalitilanteessa.
Eikä aina tehty asioita vain lapsen lähtökohdista, vaan sitä oltiin autossa mukana kaikenmaailman rautakauppareissuilla ja istuskeltiin odottamassa ilman mitään jatkuvaa viihdettä.
Koulunkäyntikin oli aikoinaan lähinnä lapsen homma, nykyään vanhemmat tuntuvat olevan siinäkin suuressa roolissa. Ja tottakai täytyy olla vielä useita harrastuksia, muuten ei lapsesta kasva kunnollista ihmistä.
Ehkä tuo vaatimustason nousu aiheuttaa nykyvanhemmille paineita ja riittämättömyyden tunnetta, joka saattaa sitten ulospäin näkyä ”hukassa” olemisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla. Maailmakin on muuttunut. Apua ei saa ja toisaalta yleinen asenne on se, että kaikki tehdään lapsentahtisesti. Mistä taas on seurannut se, että lasta ei "saa" ottaa kiinni esim jos on kiire, eikä ääntä saa korottaa vaikka olisi tarve. Jos korotat ääntä tai vaihditat lapsen menoa, soittaa joku huoli-ilmoituksen viranomaisille.
Vaikka aikaisemmin (esim 15v sitten) oli ihan normaalia sanoa kolme kertaa kivasti ja sitten ärähtää tarpeen vaatiessa tai viedä lapsi vauhdilla toivottuun paikkaan, jos lapsi ei pistä tossua toisen eteen pyydettäessä
Kyllä meillä ainakin koroitetaan ääntä ja välillä myös napataan syliin taapero ja puetaan väkisin päälle jos ei muuten ehditä. En ole ajatellut että se olisi väärin...
Niin meilläkin. Siksi tiedän että siitä tehdään huoli-ilmoituksia herkästi. Sosiaalitoimi ei ole asiasta huolestunut, mutta naapurin tädit kyllä. Samoin nuoret kaikki tietävät (usein tosin lapsettomat) helposti tulevat kommentoimaan
Oletko tosissasi?
Kyllä valitettavasti. Meillä on käynyt sosiaalitoimi kuusi kertaa vuoden aikana toteamassa ettei meillä edelleenkään ole muuta ongelmaa, kuin liian huolestuneet naapurit.
Sinällään siis ihan sama, mutta itselle riesaa ja sosiaalitoimea kuormittaa tällainen
Vierailija kirjoitti:
Nykyään vanhemmilta vaaditaan enemmän aktiivista läsnäoloa. Omassa lapsuudessani (90-luvulla) vanhemmat kyllä esim. katsoivat televisiota ja minä leikin paljon yksin. Ei tuollainen nykyään tule kuuloonkaan vaan lapsen kanssa ollaan aidosti läsnä, ainakin ideaalitilanteessa.
Eikä aina tehty asioita vain lapsen lähtökohdista, vaan sitä oltiin autossa mukana kaikenmaailman rautakauppareissuilla ja istuskeltiin odottamassa ilman mitään jatkuvaa viihdettä.
Koulunkäyntikin oli aikoinaan lähinnä lapsen homma, nykyään vanhemmat tuntuvat olevan siinäkin suuressa roolissa. Ja tottakai täytyy olla vielä useita harrastuksia, muuten ei lapsesta kasva kunnollista ihmistä.
Ehkä tuo vaatimustason nousu aiheuttaa nykyvanhemmille paineita ja riittämättömyyden tunnetta, joka saattaa sitten ulospäin näkyä ”hukassa” olemisena.
Tuo sinun lapsuus kuulostaa kyllä ihan meidän perheen elämältä. Tylsyys on lapsille välillä ihan hyväksi. Hulluahan se on jos lapsi kasvaa luulemaan että kaikki pyörii hänen pillinsä mukaan ja hänen asiansa ovat aina tärkeämpiä kuin muiden.
Aika monella tuntuu olevan peukalo keskellä kämmentä.
Ehdottomasti.