Onko nykyvanhemmat jotenkin enemmän hukassa lastensa kanssa kuin ennen?

Pahimmassa tapauksessa rajat asettaa sitten virkavalta, tai rikolliset.

Kun todistaa tätä absurdia näkymää kuinka lapsi juoksuttaa nössykkä vanhempaansa joka ikinen päivä pitkin päiväkodin pihaa, ja vanhempi vain lehmämäisesti seuraa tilannetta ja maanittelee lasta tumput suorina tulemaan luokseen ,niin sisimmässä puhaltaa hyinen tuuli siksi, kun miettii kuinka kusessa ko vanhemmat ovat kun "se on niin voimakastahtoinen toi meidän rakas" on tyyliin 16vee. . . . 

Koittakaa nyt tajuta että se lapsi haluaa että te haette sen ja kannatte sieltä hoidosta veks.

Ei se halua sinne jäädä koska siellä on niin mukavaa sillä lapsi on ollut siellä teidän työpäivänne verran. Hän haluaa kotiin ja on kysellyt yleensä jo tunnin koska isi/äiti tulee mut hakemaan.

Ottakaa yliväsynyt ja ylikierroksilla juoksenteleva lapsi syliin ja kantakaa hänet pois, vaikka olisi kuinka noloa että lapsi kiljuu ja rimpuilee. Viette silti. 

Lapsi saa välinpitämättömyydestä traumoja ei siitä että te käyttäydytte kuten vanhemman tulee.

Koska olette se aikuinen joka tulee hakemaan yliväsyneen lapsensa kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Kun todistaa tätä absurdia näkymää kuinka lapsi juoksuttaa nössykkä vanhempaansa joka ikinen päivä pitkin päiväkodin pihaa, ja vanhempi vain lehmämäisesti seuraa tilannetta ja maanittelee lasta tumput suorina tulemaan luokseen ,niin sisimmässä puhaltaa hyinen tuuli siksi, kun miettii kuinka kusessa ko vanhemmat ovat kun "se on niin voimakastahtoinen toi meidän rakas" on tyyliin 16vee. . . . 

Koittakaa nyt tajuta että se lapsi haluaa että te haette sen ja kannatte sieltä hoidosta veks.

Ei se halua sinne jäädä koska siellä on niin mukavaa sillä lapsi on ollut siellä teidän työpäivänne verran. Hän haluaa kotiin ja on kysellyt yleensä jo tunnin koska isi/äiti tulee mut hakemaan.

Ottakaa yliväsynyt ja ylikierroksilla juoksenteleva lapsi syliin ja kantakaa hänet pois, vaikka olisi kuinka noloa että lapsi kiljuu ja rimpuilee. Viette silti. 

Lapsi saa välinpitämättömyydestä traumoja ei siitä että te käyttäydytte kuten vanhemman tulee.

Koska olette se aikuinen joka tulee hakemaan yliväsyneen lapsensa kotiin.

Juuri tämä! Vanhempi saattaa oikeasti ääneen ihmetellä hakeeko lapsen nyt liian aikaisin, kun lapsi kiukuttelee hakutilanteessa. Vanhempi hakee lapsen jo puoli viisi, kun päiväkoti menee kiinni viideltä ja toki lapsi on jo aamulla lähes suoraan sängystä sinne tuotu. Lapsi saattaa joka päivä useita kertoja kysellä äitinsä tai isänsä perään, joskus jopa itkeä. Itse asiassa tosi moni pieni lapsi alkaa kysellä vanhempiensa perään heti päiväunilta herättyään. Ja voin sanoa että tosi kurjaa on kuunnella sitä jatkuvaa ”äiti” hokemista useamman tunnin ajan, kun tietää että äiti on vauvan kanssa kotona joten varmasti voisi joku päivä voisi hakea tämän esikoisensa vaikka heti päiväunien jälkeen. Mutta ei hae.

Nykyään ei edes opettajilla ole auktoriteettia ja vanhemmat syyttävät opettajia kaikesta. Toista oli 1990-luvulla, jolloin pennut olivat jatkuvasti pelko perseessä ettei vaan koulusta soiteta kotiin tai kirjoiteta mitään (reissuvihkoon)

Opettajia kunnioitettiin ja kouluvuoden lopussa vietiin opettajalle kukkia.

Vanhemmat antoivat remmiä, luunappeja, joskus myös vieraiden pennuille. Ihan normaalia.

Kunnioitus aikuisia kohtaan oli ihan eri luokkaa mitä nykyään

Mutta miksi tämä kasvatus on mennyt tähän? Voisko joku näin löysästi lapsiaan kasvattava vanhempi, jonka perheessä 2v päättää mitä syödään vastata? Miksi haluatte tehdä karhunpalveluksen lapsellenne? Ajatteletteko oikeasti lapsen parasta vai ettekö vaan viitsi? Tai ettekö vaan tiedä yhtään mitä tehdä?

Osa on hukassa. Osalla homma hanskassa ja niiden lapsista näkee sen. He ovat hyvä käytöksisiä. Ja heillä on kotona ne säännöt, jotka jokaisella lapsella pitäisi olla.

Vanhemmat hukassa ja yhteiskunta hukassa.

Just tuo mitä yllä mainittu, opettajia ei enää kunnioiteta. Ennen opet otti häirikö niska-pers otteella ja laittoi luokasta ulos. Nykyään opettaja saa siitä syytteen!! Siis oikeasti mihin tämä maa on menossa.

Vanhemmat ei laita lapsille rajoja ja lapsista tulee jo lähtökohtaisesti vmäisiä haistattelijoita, pikku "kuninkaita", joille kukaan ei mahda mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kun todistaa tätä absurdia näkymää kuinka lapsi juoksuttaa nössykkä vanhempaansa joka ikinen päivä pitkin päiväkodin pihaa, ja vanhempi vain lehmämäisesti seuraa tilannetta ja maanittelee lasta tumput suorina tulemaan luokseen ,niin sisimmässä puhaltaa hyinen tuuli siksi, kun miettii kuinka kusessa ko vanhemmat ovat kun "se on niin voimakastahtoinen toi meidän rakas" on tyyliin 16vee. . . . 

Koittakaa nyt tajuta että se lapsi haluaa että te haette sen ja kannatte sieltä hoidosta veks.

Ei se halua sinne jäädä koska siellä on niin mukavaa sillä lapsi on ollut siellä teidän työpäivänne verran. Hän haluaa kotiin ja on kysellyt yleensä jo tunnin koska isi/äiti tulee mut hakemaan.

Ottakaa yliväsynyt ja ylikierroksilla juoksenteleva lapsi syliin ja kantakaa hänet pois, vaikka olisi kuinka noloa että lapsi kiljuu ja rimpuilee. Viette silti. 

Lapsi saa välinpitämättömyydestä traumoja ei siitä että te käyttäydytte kuten vanhemman tulee.

Koska olette se aikuinen joka tulee hakemaan yliväsyneen lapsensa kotiin.

Anteeksi, mua nauratti ja itketti samaan aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Osa on hukassa. Osalla homma hanskassa ja niiden lapsista näkee sen. He ovat hyvä käytöksisiä. Ja heillä on kotona ne säännöt, jotka jokaisella lapsella pitäisi olla.

Tämä on myös totta, että on paljon niitä joilla on homma hanskassa. Mutta ihmeen paljon näitä lapatossuvanhempia! Onko heidät itse kasvatettu eri tavalla? Mikä mättää?

Lapset tekee lapsia nykyään. Ennen vanhaan 19v osasi jo pyörittää maataloa, nykyään istutaan koulussa mahdollisesti monta vuotta tuostakin. Sitten eletään nuoruus, mitä ennen ei käytännössä ollut kuin muuan hassu vuosi. Vanhemmiksi ollaan valmiita 30 tienoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun todistaa tätä absurdia näkymää kuinka lapsi juoksuttaa nössykkä vanhempaansa joka ikinen päivä pitkin päiväkodin pihaa, ja vanhempi vain lehmämäisesti seuraa tilannetta ja maanittelee lasta tumput suorina tulemaan luokseen ,niin sisimmässä puhaltaa hyinen tuuli siksi, kun miettii kuinka kusessa ko vanhemmat ovat kun "se on niin voimakastahtoinen toi meidän rakas" on tyyliin 16vee. . . . 

Koittakaa nyt tajuta että se lapsi haluaa että te haette sen ja kannatte sieltä hoidosta veks.

Ei se halua sinne jäädä koska siellä on niin mukavaa sillä lapsi on ollut siellä teidän työpäivänne verran. Hän haluaa kotiin ja on kysellyt yleensä jo tunnin koska isi/äiti tulee mut hakemaan.

Ottakaa yliväsynyt ja ylikierroksilla juoksenteleva lapsi syliin ja kantakaa hänet pois, vaikka olisi kuinka noloa että lapsi kiljuu ja rimpuilee. Viette silti. 

Lapsi saa välinpitämättömyydestä traumoja ei siitä että te käyttäydytte kuten vanhemman tulee.

Koska olette se aikuinen joka tulee hakemaan yliväsyneen lapsensa kotiin.

Juuri tämä! Vanhempi saattaa oikeasti ääneen ihmetellä hakeeko lapsen nyt liian aikaisin, kun lapsi kiukuttelee hakutilanteessa. Vanhempi hakee lapsen jo puoli viisi, kun päiväkoti menee kiinni viideltä ja toki lapsi on jo aamulla lähes suoraan sängystä sinne tuotu. Lapsi saattaa joka päivä useita kertoja kysellä äitinsä tai isänsä perään, joskus jopa itkeä. Itse asiassa tosi moni pieni lapsi alkaa kysellä vanhempiensa perään heti päiväunilta herättyään. Ja voin sanoa että tosi kurjaa on kuunnella sitä jatkuvaa ”äiti” hokemista useamman tunnin ajan, kun tietää että äiti on vauvan kanssa kotona joten varmasti voisi joku päivä voisi hakea tämän esikoisensa vaikka heti päiväunien jälkeen. Mutta ei hae.

Kamalinta on nähdä se että vanhemmat eivät rakasta/välitä lapsistaan.

Eivät ole. Entisajan vanhemmat käyttivät ruumiillista väkivaltaa ja luulivat, että sillä ne asiat järjestyvät. Yhtä sekaisin olivat silti, tai ehkä enemmänkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkotien pihoilla hoitajat saa kuulemma usein todistaa näitä "voi voi sentään"-vanhempia jotka avuton ilme kasvoillaan seuraavat kun täysin kuriton jälkikasvu laukkaa pitkin päiväkodin pihaa karkuun sitä häntä hakemaan tullutta vanhempaa, kunnes kyllästyy. 

Lapsi toivoo, että isukki/äitsykki yksinkertaisesti nostaa kainaloon ja vie portista ulos jämäkästi autoon. Se kertoo lapselle että vanhempi ottaa tilanteen kyllä haltuun ja pitää huolta - että siinä on se aikuinen.

Miksi pitää olla munaton ja voivotella siinä pihalla "voi voi sentään,kun ei se haluu tulla, tulisit nyt pitäsi kyllä jo mennä tulisit kulta nyt hei rakas tulisit"?

Voi kuule, tällaista näkee jatkuvasti ja kaikkea muutakin älytöntä. Pahoitellaan kun tullaan myöhässä aamupalalle, kun 1v ei osannut päättää mitkä vaatteet laittaa päällensä! Tietenkään sitä ei nähdä vaihtoehtona että lapsi söisi aamupalan kotona olevan vanhempansa kanssa jonain päivänä. Ja toki ensimmäiseksi kun haetaan lapsi kysytään häneltä ”puetaanko päälle?”... Vaikea arvata mitä lapsi vastaa. Moni lapsi suorastaan kyykyttää vanhempaansa muiden edessä. ”Ai ei se halua lähteä, sillä on niin kivaa täällä.” Ja pieni lapsi on saattanut olla hoidossa jo reilusti yli 8h..

Sivusta vahingossa satuin kuulemaan tilanteen, kuinka eräälle vanhemmalle kerrottiin miten jälkikasvu oli muksinut nyrkillä muita lapsia sekä potkinut,ymv ja häntä oli tästä syystä jouduttu torumaan. Vanhempi aivan pokkana alkoi opettamaan millaisella äänensävyllä lasta tulee ojentaa - ja vasta sitten kun lapsi ilmaisee että on valmis neuvottelemaan ja siis rauhoittunut riehumiseltaan.

Siis wtf?

No eipä ihme ettei lastentarhanopettajia ja hoitajia tahdota saada kirveelläkään hoitopaikkoihin. . .

Iso vastuu lapsista ja mukana muutama raivohullu hellanduudeli jota ei saa edes komentaa vaikka vaarantaa muut.....

No tuo on ihan naurettavaa, että pikkulapsen kanssa pitäisi "neuvotella." Ei pikkulapset vielä ymmärrä sellaista, että tehdään sopimuksia, heille pitää ensin opettaa ihan perusasiat! Vasta sitten kun ne on ensin opittu, voidaan opetella asioista neuvottelua, eli tyyliin jossain murrosiässä.

Eihän koiriakaan kouluteta neuvottelemalla vaan opettamalla. Koiraan vertaaminen on oleellista siinä mielessä, että koiran äly on noin 3v pikkulapsen tasolla. Koiristakin tulee kurittomia, jos perusasioita ei tehdä selväksi ENSIN. Vasta sitten koiraa voi kouluttaa myös hyvinkin vaativiin tehtäviin.

"Osalla homma hanskassa ja niiden lapsista näkee sen. He ovat hyvä käytöksisiä. Ja heillä on kotona ne säännöt, jotka jokaisella lapsella pitäisi olla."

Kyllä.

Eikä näillä lapsilla ole tarvetta hyppiä hoitajan silmille tai länkyttää vastaan joka asiassa.

Toisin kuin lapsilla jotka ovat jo varhain tottuneet siihen kuinka vanhempi tanssii oman pillin mukaan miten vain nyt sattuu huvittamaan. Näistä pahimmat eivät kunnioita mitään auktoriteettejä, hoitajia potkaistaan muina miehinä muuten vain, samalla lailla kuin sitä "voi rakas, kultamuru onks sun paha olla" lässyttävää vanhempaa.

Käyttäjä38369 kirjoitti:

Lapset tekee lapsia nykyään. Ennen vanhaan 19v osasi jo pyörittää maataloa, nykyään istutaan koulussa mahdollisesti monta vuotta tuostakin. Sitten eletään nuoruus, mitä ennen ei käytännössä ollut kuin muuan hassu vuosi. Vanhemmiksi ollaan valmiita 30 tienoilla.

Onko syynä siis se että vanhemmat eivät ole itse kasvaneet aikuisiksi?

Vierailija kirjoitti:

"Osalla homma hanskassa ja niiden lapsista näkee sen. He ovat hyvä käytöksisiä. Ja heillä on kotona ne säännöt, jotka jokaisella lapsella pitäisi olla."

Kyllä.

Eikä näillä lapsilla ole tarvetta hyppiä hoitajan silmille tai länkyttää vastaan joka asiassa.

Toisin kuin lapsilla jotka ovat jo varhain tottuneet siihen kuinka vanhempi tanssii oman pillin mukaan miten vain nyt sattuu huvittamaan. Näistä pahimmat eivät kunnioita mitään auktoriteettejä, hoitajia potkaistaan muina miehinä muuten vain, samalla lailla kuin sitä "voi rakas, kultamuru onks sun paha olla" lässyttävää vanhempaa.

Hassua että juuri näiden lässyttävien vanhempien lapset ovat niitä, jotka puhuvat muiden päälle, tönivät ja lyövät ihan muuten vaan, eivät tottele ja hakevat huomiota keinolla millä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Ennen ei mietitty lasten kasvattamista niin paljon. Lapset vaan oli ja kasvoi siinä. Ei ollut ristiriitaista tietoa saatavilla joka asiasta, oli yksinkertaisempaa. Nykyään varmaan enemmän osataan puhua ongelmista ja etsiä apua, jolloin tulee käsitys että vanhemmat on enemmän hukassa kuin ennen. Ennenkin oltiin neuvottomia, mutta sitten vaan huudettiin ja annettiin risua eikä mietitty mitä muita tapoja olisi hoitaa vaikeat tilanteet.

Ennen oli myös yhteisöllisyyttä. Jos jonkun kersa perseili, muut aikuiset kertoi siitä vanhemmille. Nykyään ei ole enää sellaista yhteisöllisyyttä vaan jokainen vanhempi on tavallaan yksin. Samalla kun pitää käydä töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat on riippuvaisia siitä

lapselta tulevasta palautteesta olenko kiva.

Halutaan olla enemmän kavereita. Rentoja mutseja ja faijoja.

Ennen vanhaan ei niin välitetty kun oli paljon lapsia (nk suuret ikäluokat) ei ehditty hyysäämään, lapset sai toisistaan seuraa ja pihat oli kovassa kulutuksessa, naapureissa oli lapsia myös, siinä sitä tuli sosiaalisuutta jne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen ei mietitty lasten kasvattamista niin paljon. Lapset vaan oli ja kasvoi siinä. Ei ollut ristiriitaista tietoa saatavilla joka asiasta, oli yksinkertaisempaa. Nykyään varmaan enemmän osataan puhua ongelmista ja etsiä apua, jolloin tulee käsitys että vanhemmat on enemmän hukassa kuin ennen. Ennenkin oltiin neuvottomia, mutta sitten vaan huudettiin ja annettiin risua eikä mietitty mitä muita tapoja olisi hoitaa vaikeat tilanteet.

Ennen oli myös yhteisöllisyyttä. Jos jonkun kersa perseili, muut aikuiset kertoi siitä vanhemmille. Nykyään ei ole enää sellaista yhteisöllisyyttä vaan jokainen vanhempi on tavallaan yksin. Samalla kun pitää käydä töissä.

Joo, ja nykyään vanhemmat saattavat vetää herneen pahasti nenäänsä jos heidän lapsiaan menee ohjaamaan.