Olen katkera, että miehestä ei ollutkaan perhe-elämään kun lapsi ei ollut normaali terve lapsi =(
Nyt kun ollaan jo erottu, mies huitelee vapaana menemään ja itse jumitan kotona vielä vuosia. On tää niin väärin.
Kommentit (69)
Voi olla että olisi muutenkin hurvitellut.
Ei se johdu siitä, että lapsi ei ole terve. Olisi tehnyt saman terveenkin lapsen kanssa. Toisilla ei vaan ole selkärankaa ja kantti ei kestä mitään. Et menettänyt tuollaisessa miehessä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ei se johdu siitä, että lapsi ei ole terve. Olisi tehnyt saman terveenkin lapsen kanssa. Toisilla ei vaan ole selkärankaa ja kantti ei kestä mitään. Et menettänyt tuollaisessa miehessä yhtään mitään.
Mutta tuli tuplarangaistus, kun on niin sidottu kotiin.
Sika jätkä kyllä tuollainen mies! Jos nainen käyttäytyisi noin niin ei ymmärrystä heruisi. Miehen vastuuton käytös herättää huomattavasti vähemmän paheksuntaa, valitettavasti.
Tuon riskinhän jokainen ottaa kun tekee lapsia. Pitää olla valmistautunut kaikkeen.
Toni Nieminenhän lähti, kun lapsi ei ollut terve.
Miksi päästit erossa vapaaksi lapsesta?
Ei kukaan pakota sinuakaan. Penska laitokseen jos noin epäreilulta tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se johdu siitä, että lapsi ei ole terve. Olisi tehnyt saman terveenkin lapsen kanssa. Toisilla ei vaan ole selkärankaa ja kantti ei kestä mitään. Et menettänyt tuollaisessa miehessä yhtään mitään.
Mutta tuli tuplarangaistus, kun on niin sidottu kotiin.
Juu, meillä viidestä 2 on terveitä ja puolisokin nyrjähti.
Elämä on kuin suklaarasia - Ei koskaan tiedä, mitä saa...
Pakko jaksaa lasten takia. Muuten olisinkin jo tehnyt kiikun
Kannattaa muistaa että erityisille on myös laitos asumista, joskus se on hyvä ratkaisu, eikä tee sinusta huonoa äitiä. Monesti vaikeiden kehitys vammojen kanssa tää on paras vaihtoehto, laitoksessa huomattavasti enemmän kuntoutusta, myös se että näissä paikoissa on muita asukkaita on hyväksi, monesti erityiset eivät saa minkäänlaisia ihmissuhteita, kun peruskoulu on ohi loppuu sosiaaliset kontaktit kokonaan...
Siis ymmärsinkö että olet katkera kun hän lähti ja sinäkin olisit halunnut tehdä samojn, muttet uskaltanut?
No olisin miehenä tehnyt E-H-D-O-T-T-O-M-A-S-T-I samalla tavalla vailla katumuksen häivääkään. En ABSOLUUTTISESTI MISÄÄN NIMESSÄ TUHLAISI OMAA KALLISTA ELÄMÄÄNI MIHINKÄÄN VAMMAISEEN LAPSEEN. En i-k-i-n-ä. Ilmoitin tästä omalle avovaimolleni jo hyvissä ajoin ennen lapsemme syntymää. Abortti olisi tehtävä aivan saman tien ja jos olisi jo ohi aborttiajan, niin vammainen lapsi adoptioon. Sekin on tosin väärin mielestäni yhteiskuntaa kohtaan ja vammaiset lapset voisi mielestäni tuhota välittömästi vammojen havaittua jo ennen syntymää. Olen myös ilmoittanut läheiselleni, että myöskään minua ei missään nimessä pidä elättää toisten hoivattamana jos pahasti sairastuisin tai vammautuisin. Jos en itse kykene itsestäni huolehtimaan, niin haluan ehdottomasti tällöin eutanasian. Varaudun myös vanhuuteen niin, että jos oma elämä alkaa muuttua liian raskaaksi, niin lopetan taatusti itse itseni.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan pakota sinuakaan. Penska laitokseen jos noin epäreilulta tuntuu.
Kuulostaa julmalta mutta on varmasti paras kaikille osapuolille.
Vierailija kirjoitti:
No olisin miehenä tehnyt E-H-D-O-T-T-O-M-A-S-T-I samalla tavalla vailla katumuksen häivääkään. En ABSOLUUTTISESTI MISÄÄN NIMESSÄ TUHLAISI OMAA KALLISTA ELÄMÄÄNI MIHINKÄÄN VAMMAISEEN LAPSEEN. En i-k-i-n-ä. Ilmoitin tästä omalle avovaimolleni jo hyvissä ajoin ennen lapsemme syntymää. Abortti olisi tehtävä aivan saman tien ja jos olisi jo ohi aborttiajan, niin vammainen lapsi adoptioon. Sekin on tosin väärin mielestäni yhteiskuntaa kohtaan ja vammaiset lapset voisi mielestäni tuhota välittömästi vammojen havaittua jo ennen syntymää. Olen myös ilmoittanut läheiselleni, että myöskään minua ei missään nimessä pidä elättää toisten hoivattamana jos pahasti sairastuisin tai vammautuisin. Jos en itse kykene itsestäni huolehtimaan, niin haluan ehdottomasti tällöin eutanasian. Varaudun myös vanhuuteen niin, että jos oma elämä alkaa muuttua liian raskaaksi, niin lopetan taatusti itse itseni.
Entä sitten, jos lapsesi olisi vammautunut esimerkiksi 7-vuotiaana tai teini-ikäisenä?
Vierailija kirjoitti:
No olisin miehenä tehnyt E-H-D-O-T-T-O-M-A-S-T-I samalla tavalla vailla katumuksen häivääkään. En ABSOLUUTTISESTI MISÄÄN NIMESSÄ TUHLAISI OMAA KALLISTA ELÄMÄÄNI MIHINKÄÄN VAMMAISEEN LAPSEEN. En i-k-i-n-ä. Ilmoitin tästä omalle avovaimolleni jo hyvissä ajoin ennen lapsemme syntymää. Abortti olisi tehtävä aivan saman tien ja jos olisi jo ohi aborttiajan, niin vammainen lapsi adoptioon. Sekin on tosin väärin mielestäni yhteiskuntaa kohtaan ja vammaiset lapset voisi mielestäni tuhota välittömästi vammojen havaittua jo ennen syntymää. Olen myös ilmoittanut läheiselleni, että myöskään minua ei missään nimessä pidä elättää toisten hoivattamana jos pahasti sairastuisin tai vammautuisin. Jos en itse kykene itsestäni huolehtimaan, niin haluan ehdottomasti tällöin eutanasian. Varaudun myös vanhuuteen niin, että jos oma elämä alkaa muuttua liian raskaaksi, niin lopetan taatusti itse itseni.
Miehenä tunneside lapseen alkoi minulla muodustumaan vasta lapsen ollessa noin 1-2 vuoden ikäinen. Vastasyntyntynyt vauva, sikiöstä puhumattakaan, on minulle vain tyhjä ihmiseläin ja kuori vailla arvoa. Todennäköisesti kohtaisin vaikeasti vammaisen, aivokuolleen tai vakavasti vajaaälyisen ihmisen samalla tavalla. En omaa mitään henkilökohtaista tunnesidettä sellaista olentoa kohtaan, jolle ei ole muodostunut vielä mitään persoonaa ja luonnetta tai kykyä ymmärtää havaitsemaansa maailmaa. Toki suojelisin sellaista ja hoivaisinkin tarvittaessa, mutta vain velvollisuuden tunnosta ja eettisistä syistä, enkä lainkaan henkilökohtaisista haluista.
Eiköhän se mies olisi lähtenyt joka tapsuksessa jos kerran on noin vastuuntunnoton. Mun mies halusi ”oman elämän” vaikka meillä on kolme tervettä lasta. Tuttavan mies, kolmen lapsen isä sanoutui irti perhe-elämästä saatesanoilla ”tää ei ole sitä mitä elämältä haluan”.
Kurja tilanne sinulle Ap, saatko mistään apua lapsen hoitoon?
Vaikeasti vammaiset kuuluu hoidettavaksi laitokseen mikä taas työllistää muita joten ei mikään huono asia laittaa laitokseen vammaista.Siellä on kunnon välineet on kuntoutus ja syöttäjät sekä kylvettäjät.Elämäänsä ei kannata hukata toiveajattelussa.Jos lapsi on ulkomaalainen voi viedä siihen maahan erityishoidettavaksi omalla kielellä siellä.Pitää miettiä myös hautaustavat ja paikat se maa mihin.Kotihoidon tuki ei ole sama kuin palkka.Lapsethan ovat miehen mutta kaikki toivoisi terveitä.
Vierailija kirjoitti:
No olisin miehenä tehnyt E-H-D-O-T-T-O-M-A-S-T-I samalla tavalla vailla katumuksen häivääkään. En ABSOLUUTTISESTI MISÄÄN NIMESSÄ TUHLAISI OMAA KALLISTA ELÄMÄÄNI MIHINKÄÄN VAMMAISEEN LAPSEEN. En i-k-i-n-ä. Ilmoitin tästä omalle avovaimolleni jo hyvissä ajoin ennen lapsemme syntymää. Abortti olisi tehtävä aivan saman tien ja jos olisi jo ohi aborttiajan, niin vammainen lapsi adoptioon. Sekin on tosin väärin mielestäni yhteiskuntaa kohtaan ja vammaiset lapset voisi mielestäni tuhota välittömästi vammojen havaittua jo ennen syntymää. Olen myös ilmoittanut läheiselleni, että myöskään minua ei missään nimessä pidä elättää toisten hoivattamana jos pahasti sairastuisin tai vammautuisin. Jos en itse kykene itsestäni huolehtimaan, niin haluan ehdottomasti tällöin eutanasian. Varaudun myös vanhuuteen niin, että jos oma elämä alkaa muuttua liian raskaaksi, niin lopetan taatusti itse itseni.
Kehitysvammaisuus ei näy ultrassa eikä välttämättä pitkään aikaan syntymän jälkeenkään. Alle 2-vuotiaasta kehitysvammaisuus ei aina näy yhtään mitenkään. Vasta myöhemmin alkaa näkymään, kun ikätoverit menivät kehityksessä ohitse.
Et voi tietää, olisiko hänestä muutenkaan ollut.