Deittailun vaikeus
Mikä nykyajassa oikein on vikana, kun parisuhteen löytäminen on niin vaikeaa?
"Hyvin usein tapaamiset ovat noudattaneet samaa kaavaa. Ensin lähetellään viestejä, on pientä vipinää. ”Sitten tapaan ihmistä 1–5 kertaa. Sen jälkeen mies sanoo: Oot ihana, mut ei pysty.”"
"Nykyään tapahtuu myös ghostaamista eli sitä, että toinen vain katoaa. Hänestä ei kuulu enää mitään. Siinä mielessä ajat ovat oikeasti muuttuneet, Hubara sanoo."
"Kaiken lisäksi ihmiset istuvat nykyään baareissakin niin, että katsovat puhelintaan eivätkä ympärillä olevia ihmisiä. Monella on kuvitelma, että jossain on jotain vielä parempaa, jota kannattaa tavoitella."
"Yksi parinmuodostukseen liittyvä ongelma on myös se, että nykyajan työelämä on niin vaativaa. Moni laittaa työn kaiken muun edelle. ”Ja vaikka kuinka olisi kutsumustyössä, sekin voi väsyttää. Illalla jaksaa vielä plärätä puhelinta sohvalla, mutta ei jaksa nousta siitä ylös. ""
"Ei miehilläkään ole usein helppoa löytää kumppania. Hubaralla on paljon miespuolisia ystäviä, joiden kanssa jaetaan ajatuksia parisuhteesta.
”Tiedän miehiä, jotka haluaisivat isäksi, mutta eivät löydä ketään. Heille lapsen saaminen on tavallaan vielä vaikeampaa kuin naisille. Toki kaikki tämä koskee muitakin kuin heteroita.”"
”Metoo on vaikuttanut monella tavalla. Tietysti se on hyvä asia. Mutta huono puoli on se, että moni on ruvennut tosi paljon varovaisemmaksi. Vielä ei ole syntynyt uutta koodistoa, miten kertoa toiselle, että on kiinnostunut ilman, että se on kenestäkään ahdistavaa.”
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007837591.html
Kuulostaa aika lailla samalta, mitä tältä palstalta on saanut lukea jo muutaman vuoden ajan. Itse en Tinderissä ole koskaan ollut, mutta edellisen parisuhteen päättymisen jälkeen meni seitsemän vuotta ennen kuin nykyisen kumppanini tapasin.
Kommentit (50)
En kyllä tiedä milloin on ollut se onnela jolloin deittailu on ollut jotenkin kamalöan helppoa. Omakohtaista kokemusta on 80-luvun lopulta ja rasittavaa ja hankalaa se oli jo silloinkin.
Ihmisillä on valinnanvaikeutta, eivät tunne itseään, eivät tiedä mitä haluavat elämässään, epärealistiset odotukset kumppanilta ja/tai olemattomat sosiaaliset taidot sekä keskustelutaidot.
Ensin pitäisi saada suostumuskaavake yhdessä ja todistajien läsnäollessa allekirjoitettua niin sitten voisi viestiä olevansa kiinnostunut toisesta. Vähän paradoxaalista.
Vierailija kirjoitti:
"Hyvin usein tapaamiset ovat noudattaneet samaa kaavaa. Ensin lähetellään viestejä, on pientä vipinää. ”Sitten tapaan ihmistä 1–5 kertaa. Sen jälkeen mies sanoo: Oot ihana, mut ei pysty.”
Mulla on sama kokemus mutta toisinpäin miehenä niin että naisten kanssa on 1-4 treffit mutta sitten sanotaan "vaikutat mukavalta mutta.." "ei ole kipinää/kemiaa/ihastumista"
Lähes mahdotonta on saada parisuhde naisten kanssa.
Jos sitä ihastusta/kipinää ei ole niin väkisinkö pitäis jatkaa tapailua ja rueta parisuhteeseen ihan vaan siksi että toinen on mukava?
Vierailija kirjoitti:
"Hyvin usein tapaamiset ovat noudattaneet samaa kaavaa. Ensin lähetellään viestejä, on pientä vipinää. ”Sitten tapaan ihmistä 1–5 kertaa. Sen jälkeen mies sanoo: Oot ihana, mut ei pysty.”
Mulla on sama kokemus mutta toisinpäin miehenä niin että naisten kanssa on 1-4 treffit mutta sitten sanotaan "vaikutat mukavalta mutta.." "ei ole kipinää/kemiaa/ihastumista"
Lähes mahdotonta on saada parisuhde naisten kanssa.
Noinhan se on mennyt jo kauan ennen Tinderiäkin. Tietysti silloin, jos ensitutustuminen on ollut esim. baarissa tai muussa live-tilanteessa, niin molemmat ovat jo ensimmäisellä varsinaisella tapaamisella tienneet pitävänsä toisiaan puoleensavetevinä eli ei ole ollut sitä vaaraa mikä on Tinder- ja nettitreffeillä ettei toinen miellytäkään. Mutta yhtä lailla on muutaman tapaamisen jälkeen huomattu, että ei sovita yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hyvin usein tapaamiset ovat noudattaneet samaa kaavaa. Ensin lähetellään viestejä, on pientä vipinää. ”Sitten tapaan ihmistä 1–5 kertaa. Sen jälkeen mies sanoo: Oot ihana, mut ei pysty.”
Mulla on sama kokemus mutta toisinpäin miehenä niin että naisten kanssa on 1-4 treffit mutta sitten sanotaan "vaikutat mukavalta mutta.." "ei ole kipinää/kemiaa/ihastumista"
Lähes mahdotonta on saada parisuhde naisten kanssa.
Jos sitä ihastusta/kipinää ei ole niin väkisinkö pitäis jatkaa tapailua ja rueta parisuhteeseen ihan vaan siksi että toinen on mukava?
Jos kaikki oman tason tavismiehet aiheuttaa fiiliksen "ei kipinää" niin kannattaa miettiä onko järkeä ylipäätään juoksennella treffeillä tai olla treffimarkkinoilla. Silloin kannattaa ehkä tunnustaa tosiasiat ja tyytyä tai sitten elää yksin.
"Kaikki"? Eli moneenko ihmiseen mielestäsi saa tutustua tapaamisten merkeissä ennen kuin pitää päättää elää yksin? Ja mistä ja miksi tällainen rajoitus olisi syntynyt? En osaa yhtäkkiä laskea, monenko miehen kanssa itse olen tapaillut hetken aikaa ja se on päättynyt koska jompikumpi tai molemmat on huomannut, ettei homma toimi, mutta kymmenistä varmasti puhutaan.
eri
Miten niin ei miehilläKÄÄN ole helppoa löytää, miehillähän se just on vaikeempaa kuin naisilla kun ketään ei saa kiinnostumaan koska pitäisi olla todella erityinen että erottuu siitä moikkailijoiden massasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hyvin usein tapaamiset ovat noudattaneet samaa kaavaa. Ensin lähetellään viestejä, on pientä vipinää. ”Sitten tapaan ihmistä 1–5 kertaa. Sen jälkeen mies sanoo: Oot ihana, mut ei pysty.”
Mulla on sama kokemus mutta toisinpäin miehenä niin että naisten kanssa on 1-4 treffit mutta sitten sanotaan "vaikutat mukavalta mutta.." "ei ole kipinää/kemiaa/ihastumista"
Lähes mahdotonta on saada parisuhde naisten kanssa.
Jos sitä ihastusta/kipinää ei ole niin väkisinkö pitäis jatkaa tapailua ja rueta parisuhteeseen ihan vaan siksi että toinen on mukava?
Jos kaikki oman tason tavismiehet aiheuttaa fiiliksen "ei kipinää" niin kannattaa miettiä onko järkeä ylipäätään juoksennella treffeillä tai olla treffimarkkinoilla. Silloin kannattaa ehkä tunnustaa tosiasiat ja tyytyä tai sitten elää yksin.
"Kaikki"? Eli moneenko ihmiseen mielestäsi saa tutustua tapaamisten merkeissä ennen kuin pitää päättää elää yksin? Ja mistä ja miksi tällainen rajoitus olisi syntynyt? En osaa yhtäkkiä laskea, monenko miehen kanssa itse olen tapaillut hetken aikaa ja se on päättynyt koska jompikumpi tai molemmat on huomannut, ettei homma toimi, mutta kymmenistä varmasti puhutaan.
eri
Hyi.
Mielestäni sangen asiallinen kommentti ei mennyt jostain kumman syystä läpi. No, lyhyesti: deittailukulttuurissa on varmasti ongelmia, mutta joissain tapauksissa kannattaa myös katsoa peiliin. Esimerkiksi jos näkee maailman todella masentavan maailmankatsomuksen läpi pelkkinä sor to rak enteinta, niin voi olla vaikeaa.
"Hyvin usein tapaamiset ovat noudattaneet samaa kaavaa. Ensin lähetellään viestejä, on pientä vipinää. ”Sitten tapaan ihmistä 1–5 kertaa. Sen jälkeen mies sanoo: Oot ihana, mut ei pysty.”"
"Nykyään tapahtuu myös ghostaamista eli sitä, että toinen vain katoaa. Hänestä ei kuulu enää mitään. Siinä mielessä ajat ovat oikeasti muuttuneet, Hubara sanoo."
Eihän kaikkien kanssa synny syvempää yhteyttä, minkä huomaa vasta ajan kuluessa.
"Kaiken lisäksi ihmiset istuvat nykyään baareissakin niin, että katsovat puhelintaan eivätkä ympärillä olevia ihmisiä. Monella on kuvitelma, että jossain on jotain vielä parempaa, jota kannattaa tavoitella."
Sellaiset ihmiset on helppo jättää huomiotta.
"Yksi parinmuodostukseen liittyvä ongelma on myös se, että nykyajan työelämä on niin vaativaa. Moni laittaa työn kaiken muun edelle."
Miten olisi duunarimies? Tai työtön jopa?
~Yleistä angstausta.[~/quote]
Niinpä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hyvin usein tapaamiset ovat noudattaneet samaa kaavaa. Ensin lähetellään viestejä, on pientä vipinää. ”Sitten tapaan ihmistä 1–5 kertaa. Sen jälkeen mies sanoo: Oot ihana, mut ei pysty.”
Mulla on sama kokemus mutta toisinpäin miehenä niin että naisten kanssa on 1-4 treffit mutta sitten sanotaan "vaikutat mukavalta mutta.." "ei ole kipinää/kemiaa/ihastumista"
Lähes mahdotonta on saada parisuhde naisten kanssa.
Jos sitä ihastusta/kipinää ei ole niin väkisinkö pitäis jatkaa tapailua ja rueta parisuhteeseen ihan vaan siksi että toinen on mukava?
Jos kaikki oman tason tavismiehet aiheuttaa fiiliksen "ei kipinää" niin kannattaa miettiä onko järkeä ylipäätään juoksennella treffeillä tai olla treffimarkkinoilla. Silloin kannattaa ehkä tunnustaa tosiasiat ja tyytyä tai sitten elää yksin.
Tämä. Nykyään vain naista selvästi tasokkaammat panomiehet kelpaa ja siitä aiheutuu sitten valitus että "miksi miehet eivät halua sitoutua" niin eli ne reilusti tasokkaammat miehet..
Vierailija kirjoitti:
"Hyvin usein tapaamiset ovat noudattaneet samaa kaavaa. Ensin lähetellään viestejä, on pientä vipinää. ”Sitten tapaan ihmistä 1–5 kertaa. Sen jälkeen mies sanoo: Oot ihana, mut ei pysty.”"
"Nykyään tapahtuu myös ghostaamista eli sitä, että toinen vain katoaa. Hänestä ei kuulu enää mitään. Siinä mielessä ajat ovat oikeasti muuttuneet, Hubara sanoo."
Eihän kaikkien kanssa synny syvempää yhteyttä, minkä huomaa vasta ajan kuluessa.
"Kaiken lisäksi ihmiset istuvat nykyään baareissakin niin, että katsovat puhelintaan eivätkä ympärillä olevia ihmisiä. Monella on kuvitelma, että jossain on jotain vielä parempaa, jota kannattaa tavoitella."
Sellaiset ihmiset on helppo jättää huomiotta.
"Yksi parinmuodostukseen liittyvä ongelma on myös se, että nykyajan työelämä on niin vaativaa. Moni laittaa työn kaiken muun edelle."
Miten olisi duunarimies? Tai työtön jopa?
~Yleistä angstausta.[~/quote]
Niinpä niin.
Miten sen miehen työttömyys vähentäisi sen oman työn vaativuutta? Kun minä ymmärrän tuon niin, että ei itse(kään) töiden jälkeen jaksa enää panostaa muuhun.
Nykyaikahan toimii niin, että ensitreffit ovat myös ensitapaaminen. En ymmärrä miksi sitä pitää niin ällistellä, että uutta tapaamista ei tule. Kaksi ventovierasta ihmistä tapaa ensi kertaa. On paljon todennäköisempää että mitään romanssia ei synny.
Vierailija kirjoitti:
Miten sen miehen työttömyys vähentäisi sen oman työn vaativuutta? Kun minä ymmärrän tuon niin, että ei itse(kään) töiden jälkeen jaksa enää panostaa muuhun.
Hän puhui "monesta", jotka laittavat työn kaiken muun edelle, joten oletin hänen puhuvan muista. Jos puhui itsestään, miksi ei puhunut minä-muodossa? En tiedä, mitä työtä hän tekee, mutta jos se rasittaa liikaa, niin kannattaa miettiä vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on valinnanvaikeutta, eivät tunne itseään, eivät tiedä mitä haluavat elämässään, epärealistiset odotukset kumppanilta ja/tai olemattomat sosiaaliset taidot sekä keskustelutaidot.
Eli ihminen jolla ei ole valinnanvaikeutta, tuntee itsensä, tietää mitä haluaa ja on sosiaalisesti taitava, tuo tämän ilmi aloittamalla seurustelun ensimmäisen tai viimeistään toisen tindertutun kanssa.
Minusta on ihan normaalia, että tavataan kymmeniäkin ihmisiä ennen kuin löytyy joku jonka kanssa haluaa seurustella. Ei tinder ole nettikauppa, mistä tilataan tuote ja se sitten pidetään, jos ei nyt mitään suurta valmistusvirhettä löydy 14 päivän sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei miehilläKÄÄN ole helppoa löytää, miehillähän se just on vaikeempaa kuin naisilla kun ketään ei saa kiinnostumaan koska pitäisi olla todella erityinen että erottuu siitä moikkailijoiden massasta.
Eihän tuo vaadi miehiltä mitään muuta kuin normaalit elämäntavat, kunnollinen, normaali paino, hyvä hygienia ja osaa puhua edes jotain. Heti tulee naisia ovista ja ikkunoista, kun suurin osa miehistä ei viitsi edes yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hyvin usein tapaamiset ovat noudattaneet samaa kaavaa. Ensin lähetellään viestejä, on pientä vipinää. ”Sitten tapaan ihmistä 1–5 kertaa. Sen jälkeen mies sanoo: Oot ihana, mut ei pysty.”
Mulla on sama kokemus mutta toisinpäin miehenä niin että naisten kanssa on 1-4 treffit mutta sitten sanotaan "vaikutat mukavalta mutta.." "ei ole kipinää/kemiaa/ihastumista"
Lähes mahdotonta on saada parisuhde naisten kanssa.
Jos sitä ihastusta/kipinää ei ole niin väkisinkö pitäis jatkaa tapailua ja rueta parisuhteeseen ihan vaan siksi että toinen on mukava?
Jos kaikki oman tason tavismiehet aiheuttaa fiiliksen "ei kipinää" niin kannattaa miettiä onko järkeä ylipäätään juoksennella treffeillä tai olla treffimarkkinoilla. Silloin kannattaa ehkä tunnustaa tosiasiat ja tyytyä tai sitten elää yksin.
Sitten te valitatte katkerina että naiset on niin vaikeita ja ylimielisiä kun eivät edes suostu treffeille kenenkään kanssa. Mutta tuon ratkaisun mä oon kyllä itse tehnyt etten tapaa enää ketään. Viimeisenä kokeilin Tinderiä ja oli kyllä miesten puoleltakin niin laiskaa touhua ettei siitä mitään tullut. Keräsivät matcheja mutta viestejä ei liikkunut, ei vaikka itse olisi aloittanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei miehilläKÄÄN ole helppoa löytää, miehillähän se just on vaikeempaa kuin naisilla kun ketään ei saa kiinnostumaan koska pitäisi olla todella erityinen että erottuu siitä moikkailijoiden massasta.
Eihän tuo vaadi miehiltä mitään muuta kuin normaalit elämäntavat, kunnollinen, normaali paino, hyvä hygienia ja osaa puhua edes jotain. Heti tulee naisia ovista ja ikkunoista, kun suurin osa miehistä ei viitsi edes yrittää.
Just just. Sellaiset mielikuvat siellä puolella. Täytän kaikki nuo ja silti tekee mieli joka kerta pitää bileet jos saa edes naiselta vastauksen avausviestiin ja vielä toiset bileet jos viestittely kestää edes paria päivää kauempaa, naisilla kun on tapana ghostailla.
3v sinkkuna ja yksi suhde on ollut, jossa toinen päätti vuoden jälkeen, että ei haluakaan mitään vakavaa. Tätä ei 55v mies osannut edes kertoa puhelimessa, vaan laittoi viestin. Tinderissä olin hetken ja totesin, että kauheasti on yrittäjiä, mutta joko lopetetaan vastailu tai tarjotaan vain seksiä, vaikka olen kertonut, että en etis yhden illan suhteita. Lopetin kuukauden jälkeen koko Tinderin ja elelen sinkkuna.
Ystävillä on samaa rataa mennyt hommat: 1 meni naimisiin selän takana, 4 miestä ghostasi, 1 jäi kiinni pettämisestä. Muutama ei halua kuin seksiä, yksi olisi halunnut muuttaa kuukauden tapailun jälkeen suoraan exän luota uuden luo, yksi päätti vajaan vuoden jälkeen, että 100km välimatka onkin liikaa. Kyllä näitä piisaa