Oletteko tehneet perinteistä vesikiljua?

Parasta janojuomaa! Aina pönttö käymässä.

Sake ja kirkastettu kilju parasta ihonlämpöisenä. Sulaa suuhun nielaisematta. Jälkimaku makea ja lämmittävä. Kilju herättää paljon muistoja: auringon kuumentamasta festariteltasta herääminen, kauhea jano ja vieressä kuuma mehukattitonkka, täynnä kiljua tietenkin AHHHHH

Hyh joo, nuorempana oli kiljut aina kaverilla käymässä. Blandikseksi mehutiivistettä, esim. Fun lightia. Enää ei menis kurkusta alas :D

Tätä tehtiin salaa 1,5l limsapulloihin ja piilotettiin vaatekaappeihin. Yöllä vapauteltiin salaa paineita etteivät pullot räjähtäisi koska käymisen haju olisi paljastanut alapihan nektaritehtaamme. Maku oli pistävä, kuiva ja silti samaan aikaan makea. Pullamainen ja omenainen sivumaku jäi kalvoksi kielen päälle mutta voi pojat, voi pojat se toimi ja maineemme kasvoi. Kun tuotanto saatiin taloyhtiön kerhotilaan, ostimme kymmenen litran pöniköitä viikkorahoillamme pertsan, vilpsan ja saken (nimet muutettu)kanssa. Metsän hyvillä jätkillä jotka antoivat tupakkaa saatiin eka idis tislaamon perustamisesta joka kuitenkin hylättiin koska faijoilta ei saatu rahoitusta ruostumattomiin teräsosiin. Oli vuosi 1994 ja Kurt Kobain oli juuri tehnyt itsemurhan. Potkimme kiviä joimme tylsäksi käynyttä kiljua. Saken serkku oli juuri tullut valaistuneena intiasta ja hän tutustutti meille mystistä ruskeaa substanssia jota hän oli tuonut matkaltaan huolellisesti kätkettynä (emme kysyneet enempää). Kun tavaraa lämmitti ja sekoitti metsän hyviltä miehiltä saatuun tupakkaan, siitä tuli erittäin voimakasta jats-tupakkaa jota poltimme koko loppukesän joka tuntui kestävän ikuisesti. Mystisen jats-tupakan tuottamat intensiiviset psykedeeliset kokemukset veivät mukanaan ja tässä vaiheessa olimme unohtaneet kiljun hienostuneet salat täysin. Sitten kesäloma loppui, synkät pilvet nousivat taivaalle ja lehdet putosivat puista. Piti mennä takaisin kouluun.

Hyi hemmeti, kilju! Niin paskaa että jopa tämä mies kiljuu kammosta kiljuun!

Satanistinén aloitus. Suomalaisesta hanavedestä pääsee parempaan elämänkänniin kuin jostain hiiva myrkystä.

Jonnet vinkas et kiljus on hiivaa mikä menee aivoihin ja pysyy aivoissa pahimmillaan vauriota tekevänä, pirjokin kuittasi samaa et näi on näppylät.

Kiljun tekeminen on rikollista.

Yööööööööööööökkkk

Nuorempana sitä tuli tehtyä lähes jatkuvasti. Oli halpaa ja tuli hyvään känniin. Krapula oli kovempi kuin kaupasta ostetuilla aineilla ja paska lensi seuraavana päivänä mutta nuorena sitä kesti. Enää ei viitsisi sellaista kuraa juoda.

Vierailija kirjoitti:

Kiljun tekeminen on rikollista.

Kilju on elämän juoma, elämän eliksiiri, sen valmistaminen kurkottamista kohti Jumalaa. Sen nauttiminen on nöyrän ihmisen laulu universumille.

Useimmat eivät kirkasta kiljua kunnolla, joten juovat sameaa hiivalitkua. Vesikirkas kilju on oikein hyvä pohja drinkeille. Hinta-laatusuhde on lyömätön.

Lämmin rusinakilju on hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Kiljun tekeminen on rikollista.

soita polliisille

Nyt alkoi persut kertomaan lempijuomastaan. Malttoivat sentään perjantaihin asti.