Pitäisikö 1-tyypin diabetekselle antaa eri nimi?
Moni pitää tänäkin päivänä diabetesta syömällä hankittuna sairautena. Ns. 1-tyypin diabetes poikkeaa kuitenkin huomattavasti 2-tyypin diabeteksesta. Pitäisikö erheellisten käsitysten vuoksi 1-tyypin diabeteksen nimi muuttaa?
Kommentit (67)
Suurin osa tietää varmaan että diabetesta on eri tyyppejä. Kai tuo opetetaan peruskoulussakin. Miksi pitäisi kummastakaan tyypistä tuntea mitään häpeää tai syyllistää juurikin vaikka että on syömällä aiheutettu?
Molemmat ovat verensokeriin liittyviä aineenvaihduntasairauksia, joten samantapainen nimi on perusteltua.
Jos haluaisi tehdä enemmän pesäeroa niiden nimien välillä, niin tyypit 1 ja 2 voisi korvata jollain sanalla, vrt. raskausdiabetes.
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Valtaosa tietää, mistä on kysymys.
Valtaosalla ei kyllä ole mitään käsitystä. Ja onhan tässä asiassa edetty jo, että harvemmin puhutaan nuoruustyypin diabeteksestä. Ja vielä harvemmin käytetään sitä tosi vanhaa sokeritauti-sanaa.
Multa kysytään tosi usein, että mitä mä voin syödä ja kannetaan sokerittomia vaihtoehtoja. "Tätähän sä et voi syödä, kun sulla on se diabetes". Vastaan sitten, että saan kyllä syödä ihan mitä vaan - aurajuustosta en niin välitä.
t: 22-vuotiaana 1 tyypin diabetekseen sairastunut (nyt olen 32)
Vierailija kirjoitti:
Molemmat ovat verensokeriin liittyviä aineenvaihduntasairauksia, joten samantapainen nimi on perusteltua.
Jos haluaisi tehdä enemmän pesäeroa niiden nimien välillä, niin tyypit 1 ja 2 voisi korvata jollain sanalla, vrt. raskausdiabetes.
Siis puhutaanhan nytkin lapsuusiän diabeteksesta ja aikuisiän diabeteksesta. Tosin harhaanjohtavaa, sillä lapsuusiän diabetes jatkuu koko elämän ja nuorikin voi sairastua 2-tyypin diabetekseen.
Kyllä se 2-tyypikin diabetes on usein perinnöllinen. Ei se taivaasta lahjana tipu. Alttius on aika vahva perinnöllisessä.
Hyvin monelle asialle lääketieteessä pitäisi jo antaa uusi nimi!
Voisi ehkä pyrkiä nimeämään syyn, ei oireen perusteella (kuten nyt).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat ovat verensokeriin liittyviä aineenvaihduntasairauksia, joten samantapainen nimi on perusteltua.
Jos haluaisi tehdä enemmän pesäeroa niiden nimien välillä, niin tyypit 1 ja 2 voisi korvata jollain sanalla, vrt. raskausdiabetes.
Siis puhutaanhan nytkin lapsuusiän diabeteksesta ja aikuisiän diabeteksesta. Tosin harhaanjohtavaa, sillä lapsuusiän diabetes jatkuu koko elämän ja nuorikin voi sairastua 2-tyypin diabetekseen.
Todellakin harhaanjohtavaa, koska diabetes 1 eli "lapsuusiän" diabetes voi alkaa vasta aikuisena esim. 30-40-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se 2-tyypikin diabetes on usein perinnöllinen. Ei se taivaasta lahjana tipu. Alttius on aika vahva perinnöllisessä.
2 tyyppi kyllä johtuu pääosin väärästä ravinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Valtaosa tietää, mistä on kysymys.
Valtaosalla ei kyllä ole mitään käsitystä. Ja onhan tässä asiassa edetty jo, että harvemmin puhutaan nuoruustyypin diabeteksestä. Ja vielä harvemmin käytetään sitä tosi vanhaa sokeritauti-sanaa.
Multa kysytään tosi usein, että mitä mä voin syödä ja kannetaan sokerittomia vaihtoehtoja. "Tätähän sä et voi syödä, kun sulla on se diabetes". Vastaan sitten, että saan kyllä syödä ihan mitä vaan - aurajuustosta en niin välitä.
t: 22-vuotiaana 1 tyypin diabetekseen sairastunut (nyt olen 32)
Sokeritauti kuvaa kyllä hyvin kys. sairautta.
Totta kai diabeetikko SAA syödä mitä vain, mutta eri asia on, että KANNATTAAKO syödä kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se 2-tyypikin diabetes on usein perinnöllinen. Ei se taivaasta lahjana tipu. Alttius on aika vahva perinnöllisessä.
Jos on diabetekselle altistavat perintötekijät, sairastua saattaa myös hoikka ja terveellisesti elävä, mutta se on aika harvinaista. Todennäköisemmin sairastuu lihava ja epäterveelliset elämäntavat omaava, ja jos sattuu olemaan kaikki edellytykset eli perintötekijät, ylipaino ja epäterveelliset elämäntavat, sairastuminen jossain vaiheessa elämää on jopa todennäköistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se 2-tyypikin diabetes on usein perinnöllinen. Ei se taivaasta lahjana tipu. Alttius on aika vahva perinnöllisessä.
Jos on diabetekselle altistavat perintötekijät, sairastua saattaa myös hoikka ja terveellisesti elävä, mutta se on aika harvinaista. Todennäköisemmin sairastuu lihava ja epäterveelliset elämäntavat omaava, ja jos sattuu olemaan kaikki edellytykset eli perintötekijät, ylipaino ja epäterveelliset elämäntavat, sairastuminen jossain vaiheessa elämää on jopa todennäköistä.
Ylipaino ei vaikuta diabeteksen syntyyn, vaan väärä ruoka. Hoikkakin voi syödä huonosti.
Jostain luin, että jos 2-tyypin diabeteksen mekanismit olisi tunnettu paremmin aikoinaan, sille olisi keksitty parempi nimi. 1-tyypin diabeteksen nimi on osuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Valtaosa tietää, mistä on kysymys.
Valtaosalla ei kyllä ole mitään käsitystä. Ja onhan tässä asiassa edetty jo, että harvemmin puhutaan nuoruustyypin diabeteksestä. Ja vielä harvemmin käytetään sitä tosi vanhaa sokeritauti-sanaa.
Multa kysytään tosi usein, että mitä mä voin syödä ja kannetaan sokerittomia vaihtoehtoja. "Tätähän sä et voi syödä, kun sulla on se diabetes". Vastaan sitten, että saan kyllä syödä ihan mitä vaan - aurajuustosta en niin välitä.
t: 22-vuotiaana 1 tyypin diabetekseen sairastunut (nyt olen 32)
Sokeritauti kuvaa kyllä hyvin kys. sairautta.
Totta kai diabeetikko SAA syödä mitä vain, mutta eri asia on, että KANNATTAAKO syödä kaikkea.
Tottakai perusruokavalio on hyvä olla kunnossa, niin terveellä kuin diabeetikolla.
Sokeritauti-nimitys on harhaanjohtava, koska diabetekseen (erityisesti 2 tyyppi) liittyy paljon ongelmia myös rasva-aineenvaihdunnan kanssa. Metabolinen oireyhtymä kulkee kakkostyypin kanssa käsi kädessä. Esim korkea kolesteroli aiheuttaa ongelmia insuliinin kanssa, kun solujen toiminta on häiriintynyt/heikentynyt ja se aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Solut ei pysty hyödyntämään glukoosia ja veren sokeripitoisuus nousee.
Vierailija kirjoitti:
Jostain luin, että jos 2-tyypin diabeteksen mekanismit olisi tunnettu paremmin aikoinaan, sille olisi keksitty parempi nimi. 1-tyypin diabeteksen nimi on osuva.
Mikähän olisi se "parempi" nimi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Valtaosa tietää, mistä on kysymys.
Valtaosalla ei kyllä ole mitään käsitystä. Ja onhan tässä asiassa edetty jo, että harvemmin puhutaan nuoruustyypin diabeteksestä. Ja vielä harvemmin käytetään sitä tosi vanhaa sokeritauti-sanaa.
Multa kysytään tosi usein, että mitä mä voin syödä ja kannetaan sokerittomia vaihtoehtoja. "Tätähän sä et voi syödä, kun sulla on se diabetes". Vastaan sitten, että saan kyllä syödä ihan mitä vaan - aurajuustosta en niin välitä.
t: 22-vuotiaana 1 tyypin diabetekseen sairastunut (nyt olen 32)
Sokeritauti kuvaa kyllä hyvin kys. sairautta.
Totta kai diabeetikko SAA syödä mitä vain, mutta eri asia on, että KANNATTAAKO syödä kaikkea.
Tottakai perusruokavalio on hyvä olla kunnossa, niin terveellä kuin diabeetikolla.
Sokeritauti-nimitys on harhaanjohtava, koska diabetekseen (erityisesti 2 tyyppi) liittyy paljon ongelmia myös rasva-aineenvaihdunnan kanssa. Metabolinen oireyhtymä kulkee kakkostyypin kanssa käsi kädessä. Esim korkea kolesteroli aiheuttaa ongelmia insuliinin kanssa, kun solujen toiminta on häiriintynyt/heikentynyt ja se aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Solut ei pysty hyödyntämään glukoosia ja veren sokeripitoisuus nousee.
Ei suinkaan ole harhaanjohtava, kysehän on sokeriaineenvaihdunnasta. Korkealla kolesterolilla ei ole mitään tekemistä diabeteksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat ovat verensokeriin liittyviä aineenvaihduntasairauksia, joten samantapainen nimi on perusteltua.
Jos haluaisi tehdä enemmän pesäeroa niiden nimien välillä, niin tyypit 1 ja 2 voisi korvata jollain sanalla, vrt. raskausdiabetes.
Siis puhutaanhan nytkin lapsuusiän diabeteksesta ja aikuisiän diabeteksesta. Tosin harhaanjohtavaa, sillä lapsuusiän diabetes jatkuu koko elämän ja nuorikin voi sairastua 2-tyypin diabetekseen.
Todellakin harhaanjohtavaa, koska diabetes 1 eli "lapsuusiän" diabetes voi alkaa vasta aikuisena esim. 30-40-vuotiaana.
Totta. Mun veli sairastui 1-tyypin diabetekseen 39-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se 2-tyypikin diabetes on usein perinnöllinen. Ei se taivaasta lahjana tipu. Alttius on aika vahva perinnöllisessä.
Jos on diabetekselle altistavat perintötekijät, sairastua saattaa myös hoikka ja terveellisesti elävä, mutta se on aika harvinaista. Todennäköisemmin sairastuu lihava ja epäterveelliset elämäntavat omaava, ja jos sattuu olemaan kaikki edellytykset eli perintötekijät, ylipaino ja epäterveelliset elämäntavat, sairastuminen jossain vaiheessa elämää on jopa todennäköistä.
Ylipaino ei vaikuta diabeteksen syntyyn, vaan väärä ruoka. Hoikkakin voi syödä huonosti.
Ylipaino vaikuttaa haiman toimintaan ja se taas vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan. Jo 10% painonpudotus ja terveelliset elämäntavat auttavat. Ruokavalio on tärkeä tekijä olipa sitten hoikka tai ylipainoinen, mutta ylipaino on ihan oikeasti merkittävä riskitekijä.
Insuliininpuutosdiabetes ja insuliiniresistenssidiabetes kertoisi mistä on kyse. Usein pitkän sairastamisen jälkeen tyyppi 2 kääntyy insuliininpuutoksen suuntaan. Ja ei kaikki tyyppi 1 sairastu nuorena, vaan on näitä MODY/LADA alatyyppejä myös.
Miksi? Valtaosa tietää, mistä on kysymys.