Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletteko todella sitä mieltä, että lapsi voi voida huonosti, vaikka vanhemmat olisivat ”hyviä”?
15.01.2021 |
Minä olen jotenkin taipuvainen ajattelemaan, että huonovointisen lapsen taustalta löytyy aina huonot kotiolosuhteet tai/ja välinpitämättömät vanhemmat.
Jos lapsi nähdään ja kuullaan, rajoitetaan ja rakastetaan - ei hän silloin voi huonosti.
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti et työskentele millään lapsiin liittyvillä aloilla.
Lapsi ei kasva tyhjiössä ja koti ei ole ainoa ympäristö. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että lapsi tulee päiväkodissa tai koulussa nähdyksi tai kuulluksi. Voi olla kiusaamista, kaveripulmia, oppimisvaikeuksia. Voi olla nepsyoireilua, voi olla jotain muuta herkkyyttä. Hyvät kotiolot auttavat ja luovat hyvän perustan, mutta kyllä niitä ongelmia voi tulla kodin ulkopuoleltakin tai sisäsyntyisesti.
Kokeile laajentaa ajatteluasi hieman ja lue vaikka ihmisten erilaisia tarinoita, niin ymmärrys ja myötätunto voi lisääntyä.
Niin, mutta jos lasta kiusataan, silloin hän voi tukeutua hyviin vanhempiinsa. Silloin hän ei menetä ns. itseänsä. Mutta jos hyviä vanhempia ei ole, silloin hänellä ei ole mitään.
Ja jos lapsella sattuu olemaan nepsyongelmaa, silloin vanhemmat hankkivat hänelle hoitoa.
Terveisin, nepsy-lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä kukaan ei ymmärtänyt pointtiani ihan.
Kyllä monen huonovointisen lapsen taustalta löytyy huonovointinen koti.
Ja, jos lasta kiusataan, silloin vanhemmat puuttuvat siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti et työskentele millään lapsiin liittyvillä aloilla.
Lapsi ei kasva tyhjiössä ja koti ei ole ainoa ympäristö. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että lapsi tulee päiväkodissa tai koulussa nähdyksi tai kuulluksi. Voi olla kiusaamista, kaveripulmia, oppimisvaikeuksia. Voi olla nepsyoireilua, voi olla jotain muuta herkkyyttä. Hyvät kotiolot auttavat ja luovat hyvän perustan, mutta kyllä niitä ongelmia voi tulla kodin ulkopuoleltakin tai sisäsyntyisesti.
Kokeile laajentaa ajatteluasi hieman ja lue vaikka ihmisten erilaisia tarinoita, niin ymmärrys ja myötätunto voi lisääntyä.
Niin, mutta jos lasta kiusataan, silloin hän voi tukeutua hyviin vanhempiinsa. Silloin hän ei menetä ns. itseänsä. Mutta jos hyviä vanhempia ei ole, silloin hänellä ei ole mitään.
Ja jos lapsella sattuu olemaan nepsyongelmaa, silloin vanhemmat hankkivat hänelle hoitoa.
Terveisin, nepsy-lapsen äiti
Ok, nyt ymmärrän mikä sinun motiivisi oli. Kivaa illan jatkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiasia on, ettei monetkaan aikuiset jaksa kantaa vastuuta tai ovat kiinnostuneet enemmän omista ongelmistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti et työskentele millään lapsiin liittyvillä aloilla.
Lapsi ei kasva tyhjiössä ja koti ei ole ainoa ympäristö. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että lapsi tulee päiväkodissa tai koulussa nähdyksi tai kuulluksi. Voi olla kiusaamista, kaveripulmia, oppimisvaikeuksia. Voi olla nepsyoireilua, voi olla jotain muuta herkkyyttä. Hyvät kotiolot auttavat ja luovat hyvän perustan, mutta kyllä niitä ongelmia voi tulla kodin ulkopuoleltakin tai sisäsyntyisesti.
Kokeile laajentaa ajatteluasi hieman ja lue vaikka ihmisten erilaisia tarinoita, niin ymmärrys ja myötätunto voi lisääntyä.
Niin, mutta jos lasta kiusataan, silloin hän voi tukeutua hyviin vanhempiinsa. Silloin hän ei menetä ns. itseänsä. Mutta jos hyviä vanhempia ei ole, silloin hänellä ei ole mitään.
Ja jos lapsella sattuu olemaan nepsyongelmaa, silloin vanhemmat hankkivat hänelle hoitoa.
Terveisin, nepsy-lapsen äiti
Ok, nyt ymmärrän mikä sinun motiivisi oli. Kivaa illan jatkoa.
Mikä minun motiivi oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullla oli ainakin todellla huono lapsuus. Kun opiin puhumaaan niin muistaan vaan lapsuudesta sen että vanhemmat kokoaika vain riiitelivät ja sittten muuuttivat vähäksi aikaaa erilllen. Kukaan ei ole koskaaan kyselllyt läksyjä jneee...
Vierailija kirjoitti:
Mullla oli ainakin todellla huono lapsuus. Kun opiin puhumaaan niin muistaan vaan lapsuudesta sen että vanhemmat kokoaika vain riiitelivät ja sittten muuuttivat vähäksi aikaaa erilllen. Kukaan ei ole koskaaan kyselllyt läksyjä jneee...
Uuskon etttä iti ja isäni on pyysynyt niin pitkään yhdesssä koska isäni on koko aika vapaa ajallllaan autotalllissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti et työskentele millään lapsiin liittyvillä aloilla.
Lapsi ei kasva tyhjiössä ja koti ei ole ainoa ympäristö. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että lapsi tulee päiväkodissa tai koulussa nähdyksi tai kuulluksi. Voi olla kiusaamista, kaveripulmia, oppimisvaikeuksia. Voi olla nepsyoireilua, voi olla jotain muuta herkkyyttä. Hyvät kotiolot auttavat ja luovat hyvän perustan, mutta kyllä niitä ongelmia voi tulla kodin ulkopuoleltakin tai sisäsyntyisesti.
Kokeile laajentaa ajatteluasi hieman ja lue vaikka ihmisten erilaisia tarinoita, niin ymmärrys ja myötätunto voi lisääntyä.
Itse asiassa työskentelen. Yritän auttaa sekä lapsia että heidän vanhempiaan.
Vaikka vanhemmat kuinka auttaisivat ja tukisivat kiusattua ja syrjittyä lasta, niin kyllä se silti syö lapsen itsetuntoa, jos kukaan samanikäinem ei halua olla hänen kaverinsa. Omalla lapsellani oli tämä ongelma ennen kuin hän meni huippulukioon. Siellä hän sai onneksi runsaasti korjaavia kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät vanhemmat hakevat lapselle apua.
Kiusatun lapsen vanhemmat eivät voi vaikuttaa siihen, miten toisten vanhempien lapset käyttäytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vanhemmat kuinka auttaisivat ja tukisivat kiusattua ja syrjittyä lasta, niin kyllä se silti syö lapsen itsetuntoa, jos kukaan samanikäinem ei halua olla hänen kaverinsa. Omalla lapsellani oli tämä ongelma ennen kuin hän meni huippulukioon. Siellä hän sai onneksi runsaasti korjaavia kokemuksia.
Minun lapsella oli myös tämä kokemus. Mutta miksi piti odottaa lukioon asti? Miksi lapsi ei päässyt aiemmin kaltaistensa joukkoon?
Kotiolot vaikuttavat, mutta eivät aina. Esim. ihan samalla tavalla kohdellut sisarukset voivat voida ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka vanhemmat kuinka auttaisivat ja tukisivat kiusattua ja syrjittyä lasta, niin kyllä se silti syö lapsen itsetuntoa, jos kukaan samanikäinem ei halua olla hänen kaverinsa. Omalla lapsellani oli tämä ongelma ennen kuin hän meni huippulukioon. Siellä hän sai onneksi runsaasti korjaavia kokemuksia.
Minun lapsella oli myös tämä kokemus. Mutta miksi piti odottaa lukioon asti? Miksi lapsi ei päässyt aiemmin kaltaistensa joukkoon?
Koska Suomessa ei ole yksityiskouluja tai tasoryhmiä.
Vanhemmat eivät ole kaikkivoipia, koska kukaan ei ole. On väärin asettaa vanhemmat jonkinlaiseen jumalan asemaan. Vanhemmat voivat vain tehdä parhaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti et työskentele millään lapsiin liittyvillä aloilla.
Lapsi ei kasva tyhjiössä ja koti ei ole ainoa ympäristö. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että lapsi tulee päiväkodissa tai koulussa nähdyksi tai kuulluksi. Voi olla kiusaamista, kaveripulmia, oppimisvaikeuksia. Voi olla nepsyoireilua, voi olla jotain muuta herkkyyttä. Hyvät kotiolot auttavat ja luovat hyvän perustan, mutta kyllä niitä ongelmia voi tulla kodin ulkopuoleltakin tai sisäsyntyisesti.
Kokeile laajentaa ajatteluasi hieman ja lue vaikka ihmisten erilaisia tarinoita, niin ymmärrys ja myötätunto voi lisääntyä.
Niin, mutta jos lasta kiusataan, silloin hän voi tukeutua hyviin vanhempiinsa. Silloin hän ei menetä ns. itseänsä. Mutta jos hyviä vanhempia ei ole, silloin hänellä ei ole mitään.
Ja jos lapsella sattuu olemaan nepsyongelmaa, silloin vanhemmat hankkivat hänelle hoitoa.
Terveisin, nepsy-lapsen äiti
Kyllä, juuri niin vanhempien pitää tehdä.
Mutta ei ne vanhemmat silti pysty kaikella puuttumisellakaan tuottamaan lapselle kavereita. Eikä kaikella hoitamisella poistamaan nepsyongelmaa. Vanhemmat voivat parantaa lapsen oloa, jopa merkittävästi, mutta eivät pysty kokonaan mitätöimään huonoa oloa, ulkopuolista maailmaa eikä edes aivojen rakennetta.
Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen.
Lapsi jolla on asiat kotona hyvin, ei kiusaa.
Alue: Aihe vapaa
Toivottavasti et työskentele millään lapsiin liittyvillä aloilla.
Lapsi ei kasva tyhjiössä ja koti ei ole ainoa ympäristö. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että lapsi tulee päiväkodissa tai koulussa nähdyksi tai kuulluksi. Voi olla kiusaamista, kaveripulmia, oppimisvaikeuksia. Voi olla nepsyoireilua, voi olla jotain muuta herkkyyttä. Hyvät kotiolot auttavat ja luovat hyvän perustan, mutta kyllä niitä ongelmia voi tulla kodin ulkopuoleltakin tai sisäsyntyisesti.
Kokeile laajentaa ajatteluasi hieman ja lue vaikka ihmisten erilaisia tarinoita, niin ymmärrys ja myötätunto voi lisääntyä.