Koulukirjojen käyttäminen? Asuinkunta? Luokkakoko?

Idea kysyä lähti tästä: Lukioihin ja ammattikouluihin on ilmeisesti tulossa ilmaiset oppimateriaalit, mutta millainen on peruskoululaisten tilanne?

ap

Lapsille jaetaan kirjat, joihin kirjoitetaan nimi. Vuoden lopussa ne palautetaan. Harjoituskirjat saa omaksi.

Kotikunta Helsinki

Lapsi joutuu palauttamaan niin teksti-kuin työkirjatkin. Merkintöjä ei saa tehdä. Ne tehdään vihkoihin. Aika raskasta, koulunkäyntiä ilman kirjoja!

Koululla on kannettavia tietokoneita ja tabletteja, mutta ne eivät ole henkilökohtaisia.  Kevään etäkoulun aikana kysyttiin ketkä tarvitsevat laitteen ja he saivat ne lainaan.

Luokkakoko on vaihdellut alakoulussa 23-27 oppilaan välillä. Erityisen tuen oppilaita on luokalla aika paljon, sen mitä olen saanut tietää. Avustaja tekee joitakin tunteja opettajan tukena per viikko.

Meidän lapsilla oli 1-3 lk matikan kirjat, jotka sai omaksi. Samoin alimmilla luokilla oli äikän tehtäväkirja ja joinain vuosina ruotsin tai enkun tehtäväkirjat (ei aina). Lähes kaikki piti siis palauttaa, tehtäväkirjoja vain vähän.

Luokkakoko ala-asteella toisella 28 ja toisella 24, yläasteella n. 20.

Voin niin kuvitella, että jatkossa lukiossakin sitten käytetään joitain ikivanhoja paperikirjoja. Nyt lapsilla hyvät sähköiset kirjat käytössä lukiossa.

Tekstikirjat palautetaan, tehtäväkirjat saa omaksi ja ihan niihin tehtäväkirjoihin tehdään tehtävät. Historia ja uskonto on yläkoululaisella lukuaineista ainoat aineet joissa pelkkä tekstikirja mutta niissäkin on kappaleen lopussa vihkotehtävät. Matematiikassa tehdään myös vihkoon koska kirjassa ei ole tilaa vastauksille. Lapsen ystävällä matikassa kirja jossa tilaa myös merkinnöille mutta ne on kuulemma helpotettuja kirjoja joita ei käytä kuin heikommat oppilaat. Asumme Oulussa.

Espoo. Kaikki kirjat on lainakirjoja eli palautetaan lukuvuoden lppuksi, kaikki merkinnät tehdään vihkoon. Luokkakoko 22-24, siis yläastetta käyvillä lapsillani.

Helsingissä meillä näin:

- alakoulun luokkakoko 14-24 oppilasta (toisen lapsen pienempi luokkakoko johtui siitä että olivat ns. tukiluokka ja opiskelivat osan aineista yhdessä erityisluokan kanssa, hirveä järjestely).

- yläkoulun luokkakoko 17 oppilasta

- käyttävät oppikirjoja, tekstikirjat kiertää mutta harjoituskirjat saa omaksi. Useimmissa aineissa vain tekstikirja.

- koulussa on yhteiskäytössä tabletteja ja läppäreitä. Etäkoulu hoitui omilla laitteilla, koulu tarjosi laitteen niille joilla ei ollut omaa.

Tuossa otoksena yksi alakoulu ja kaksi eri yläkoulua, joista toinen kaupungin ja toinen yksityinen.

Minkä takia päätettiin  ilmaisista kirjoista seuraavalle kouluasteelle, kun peruskoululaisten kirjojen saannissakin on puutteita? Hölmöläisen täkin venytystä tämä!

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä meillä näin:

- alakoulun luokkakoko 14-24 oppilasta (toisen lapsen pienempi luokkakoko johtui siitä että olivat ns. tukiluokka ja opiskelivat osan aineista yhdessä erityisluokan kanssa, hirveä järjestely).

- yläkoulun luokkakoko 17 oppilasta

- käyttävät oppikirjoja, tekstikirjat kiertää mutta harjoituskirjat saa omaksi. Useimmissa aineissa vain tekstikirja.

- koulussa on yhteiskäytössä tabletteja ja läppäreitä. Etäkoulu hoitui omilla laitteilla, koulu tarjosi laitteen niille joilla ei ollut omaa.

Tuossa otoksena yksi alakoulu ja kaksi eri yläkoulua, joista toinen kaupungin ja toinen yksityinen.

Uskomatonta, että Helsingissä on koulu, jossa on noin pieni luokkakoko! Ei vaan meidän lasten kouluissa. Tehtäväkirjatkin on viime vuosina täytynyt palauttaa, joten merkinnät on tehty vihkoihin. Yksi harmitus oli, kun kuopus joutui palauttamaan Aapisensakin. Olisi tahdottu se muistoksi!

” Lapsi joutuu palauttamaan niin teksti-kuin työkirjatkin. Merkintöjä ei saa tehdä. Ne tehdään vihkoihin. Aika raskasta, koulunkäyntiä ilman kirjoja!”

Miten niin ilman kirjoja, tuossahan juuri sanoit, että on kirjat. Ja miksi ne tehtävät pitäisi sinne kirjaan tehdä, kun vihkotkin on olemassa? Mitä tuollainen yksi tehtäväoppikirja maksaa, ainakin 20e? ja jos koulussa on vaikka 500 oppilasta, niin 10000 euroa vuosittain roskiin sen takia, kun kirjaan on kivempi tehdä kuin vihkoon? Kerro tuo summa sitten jokaisessa aineessa...

Kumpaa niitten koulujen kannattaa se raha käyttää: poisheitettyihin kirjoihin vai lisähenkilökuntaa?

Vierailija kirjoitti:

” Lapsi joutuu palauttamaan niin teksti-kuin työkirjatkin. Merkintöjä ei saa tehdä. Ne tehdään vihkoihin. Aika raskasta, koulunkäyntiä ilman kirjoja!”

Miten niin ilman kirjoja, tuossahan juuri sanoit, että on kirjat. Ja miksi ne tehtävät pitäisi sinne kirjaan tehdä, kun vihkotkin on olemassa? Mitä tuollainen yksi tehtäväoppikirja maksaa, ainakin 20e? ja jos koulussa on vaikka 500 oppilasta, niin 10000 euroa vuosittain roskiin sen takia, kun kirjaan on kivempi tehdä kuin vihkoon? Kerro tuo summa sitten jokaisessa aineessa...

Kumpaa niitten koulujen kannattaa se raha käyttää: poisheitettyihin kirjoihin vai lisähenkilökuntaa?

Esimerkiksi kielten kirjat on suunniteltu siten, että tehtävät tehdään työkirjaan, niitä ei ole suunniteltu niin, että tehtäviä tehdään vihkoon. Kun ne tehdään vihkoon, ei niillä enää ole mitään arvoa sen jälkeen, jos haluaisi tarkastaa kunnolla tai kerrata vaikka kokeeseen. Kirjassa on paljon esim. aukkotehtäviä, ja jos vihkossa lukee vain teht. 1.  a, an, an, a, the, a, -, an niin kertaa sitten näistä kokeeseen, kun kaikki lauseet ja asiayhteys puuttuu. Monesti myös useilla yläkouluikäisilläkin jää paljon tehtäviä tekemättä, kun ne tehdään kaikki vihkoon. Jos on hidas kirjoittaja, menee tuplasti aikaa siihen, kun ensin kirjoittaa tehtävän ja sitten vastauksen, kuin että tehtävät olisi jo valmiina.