Lue keskustelun säännöt.
korkoa korolle-ilmiö, selittäkääs mulle?
daiju
03.01.2021 |
Jos laitan rahastoon vaikkapa 100e, niin sen arvo vaihtelee kurssista riippuen vaikkapa niin, että se voi olla maanantaina 110e, tiistaina 95e, keskiviikkona taas 100e.. etc.
Miten tuo korkoa korolle- homma siis toimii? Miten ja milloin korko siis pääomitetaan, jos sen määrä vaihtelee koko ajan?
Kaikkialla säästö- ja sijoitusaiheisissa kirjoituksissa jauhetaan tästä ilmiöstä, ja ymmärrän tietenkin matemaattisesti että miten se toimii, mutta en käytännössä..
Jos laitan 100e sinne rahastoon, niin sen arvo voi olla 10 vuoden päästä vaikka 50e, jos arvo laskee. Miten niin siinä silloin ilmenee mikään korkoa korolle- ilmiö? Vai onko tarkoitus aina itse nostaa sieltä se koron osuus, ja sijoittaa uudelleen??
Kommentit (20)
Tuo korkoa korolle -ilmiö tulee silloin, kun et ota osinkoja pois vaan kasvatat niillä sijoitustasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html
En ala sulle selittää, mene ap itse leikkimään laskurilla.
Ihan meni pari sekuntia tuon hakemiseen. Sulla meni kauemmin kirjoituksen väsäämiseen tänne.
Vierailija kirjoitti:
https://www.rikaserakko.com/p/korkoa-korolle-laskuri.html
En ala sulle selittää, mene ap itse leikkimään laskurilla.
Ihan meni pari sekuntia tuon hakemiseen. Sulla meni kauemmin kirjoituksen väsäämiseen tänne.
Muuten hyvä, mutta tuo ei ollenkaan vastaa ap:n kysymykseen. Sinun olisi kannattanut käyttää se pari sekuntia siihen, että olisit yrittänyt ymmärtää mitä kysytään, ennen kuin rupeat pätemään sillä, että osaat googlata.
Kaikki varmaan sen korkoa korolle -ilmiön matematiikan ymmärtävät (kuten ap:kin nimenomaan sanoi ymmärtävänsä), ja vain sen tuon laskuri laskee, joten mitään lisäinformaatiota se ei tuo. Kurssivaihteluiden ja korkoa korolle -ilmiön väliseen suhteeseen (mikä oli se kysytty asia) tuo laskuri ei mene ollenkaan.
Miten sijoitetaan ne osingot? Meneekö ne esim Nordnetissä automaattisesti lisäsijoitukseksi ko osakkeisiin?
Itse saan vielä tällä hetkellä näemmä vaan senttejä, olen niin aloittelija mutta ehkäpä kymmenen vuoden päästä näyttää jo eriltä :)
Vierailija kirjoitti:
Miten sijoitetaan ne osingot? Meneekö ne esim Nordnetissä automaattisesti lisäsijoitukseksi ko osakkeisiin?
Itse saan vielä tällä hetkellä näemmä vaan senttejä, olen niin aloittelija mutta ehkäpä kymmenen vuoden päästä näyttää jo eriltä :)
Sen saat ihan itse päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on mietintöineen ihan oikeaan suuntaan menossa. Korkoa korolle saa vain silloin kun osaa pääomittaa korot oikeaan aikaan. Rahastoissa ja pankkitalletuksissa korot yleensä pääomitetaan ennalta tehdyn sopimuksen mukaan esim kerran kuussa, kerran puolessa vuodessa tai kerran vuodessa. Korkoa korolle alkaa kertyä heti sen jälkeen, jollet nosta niitä pois.
Osakekaupssa korolla on alunperin tarkoitettu vain ja ainoastaan osinkoja, joille korkoa alkaa syntyä sitä seuraavana päivänä kun osingot on maksettu ja olet sijoittanut ne johonkin sijoitus kohteeseen, samaan kuin ennen tai muuhun, kunhan ei kulutukseen. Nykyään jotkut puhuuvat myös kurssivaihteluiden tuotosta korkona korolle. Tarkkaan ottaen se ei sitä ole, paitsi siltä osin kuin kursssivaihtelut tuottavat rahastojen tulosta. Jos näin kuitenkin haluat laskea, koron kertyminen riippuu ihan siitä, onnistutko myymään oakkeesi silloin kun kurssi on korkeammalla kuin osaessaasi ja sijoitatko tämän erotuksen taas osakkeisiin, joiden kurssi on nyt alhaalla ja nousee myöhemmin. Tämä on kumminkin aika työlästä ja siinä on tottumattomalle paljon epävarmuustekijöitä. Mutta rahastojen korkotuotto perustuu siihen, että siellä joku ammattilainen yrittää sun puolesta arvata, milloin mitäkin kannattaa myydä ja mitä kannattaa ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sijoitetaan ne osingot? Meneekö ne esim Nordnetissä automaattisesti lisäsijoitukseksi ko osakkeisiin?
Itse saan vielä tällä hetkellä näemmä vaan senttejä, olen niin aloittelija mutta ehkäpä kymmenen vuoden päästä näyttää jo eriltä :)
Osingot menee arvo-osuustilille josta voit sitten ostaa mitä haluat, ainakin OP. Eli jos saisit 100e osinkoa Fortumilta ja 100e osinkoa Atrialta, tililläsi olisi 200e. Ja voit sitten ostaa vaikka 150e Tokmannia ja 50e Rapalaa, tai Fortumia tai Atriaa, ihan miten parhaaksi näet.
En jaksanut lukea mutta minä voin kertoa karun totuuden, mitä harvempi myöntää: sijoitukset eivät pompsahda pilviin ikinä. Ihan turha alkaa sen takia sijoittamaan. Sain perintönä osakkeita, siitä tiedän.
Onhan osakkeet sinänsä fiksumpi tapa omistaa rahaa kuin pankkitilillä kuolleena lojuminen, mutta sekin lähinnä osinkojen takia. Mutta ei ne osingotkaan ole mitään valtavia. Kerran sain 400 €, loput olivat sellaisia pikkusummia, muutamia kymppejä. Ihan kivoja ylläreitä tietysti aina, mutta eivät maailmaa mullistavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho, siis jonka harvempi myöntää.
En ole nukkunut viime yönä ollenkaan XD.
"korkoa korolle"-ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että jos tuottoprosentti säilyy samana, niin suurempi pääoma tuottaa suuremman summan euroissa.
Osakkeissa (ja rahastoissa) ei ole tietenkään "korkoa", mutta tuottoprosentin voi mieltää koroksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea mutta minä voin kertoa karun totuuden, mitä harvempi myöntää: sijoitukset eivät pompsahda pilviin ikinä. Ihan turha alkaa sen takia sijoittamaan. Sain perintönä osakkeita, siitä tiedän.
Onhan osakkeet sinänsä fiksumpi tapa omistaa rahaa kuin pankkitilillä kuolleena lojuminen, mutta sekin lähinnä osinkojen takia. Mutta ei ne osingotkaan ole mitään valtavia. Kerran sain 400 €, loput olivat sellaisia pikkusummia, muutamia kymppejä. Ihan kivoja ylläreitä tietysti aina, mutta eivät maailmaa mullistavia.
Se on totta, että laajasti hajautetut sijoitukset eivät yhdessä yössä moninkertaistu koskaan. Toisaalta eivät ne koskaan kokonaankaan häviä.
Vierailija kirjoitti:
Ap on mietintöineen ihan oikeaan suuntaan menossa. Korkoa korolle saa vain silloin kun osaa pääomittaa korot oikeaan aikaan. Rahastoissa ja pankkitalletuksissa korot yleensä pääomitetaan ennalta tehdyn sopimuksen mukaan esim kerran kuussa, kerran puolessa vuodessa tai kerran vuodessa. Korkoa korolle alkaa kertyä heti sen jälkeen, jollet nosta niitä pois.
Osakekaupssa korolla on alunperin tarkoitettu vain ja ainoastaan osinkoja, joille korkoa alkaa syntyä sitä seuraavana päivänä kun osingot on maksettu ja olet sijoittanut ne johonkin sijoitus kohteeseen, samaan kuin ennen tai muuhun, kunhan ei kulutukseen. Nykyään jotkut puhuuvat myös kurssivaihteluiden tuotosta korkona korolle. Tarkkaan ottaen se ei sitä ole, paitsi siltä osin kuin kursssivaihtelut tuottavat rahastojen tulosta. Jos näin kuitenkin haluat laskea, koron kertyminen riippuu ihan siitä, onnistutko myymään oakkeesi silloin kun kurssi on korkeammalla kuin osaessaasi ja sijoitatko tämän erotuksen taas osakkeisiin, joiden kurssi on nyt alhaalla ja nousee myöhemmin. Tämä on kumminkin aika työlästä ja siinä on tottumattomalle paljon epävarmuustekijöitä. Mutta rahastojen korkotuotto perustuu siihen, että siellä joku ammattilainen yrittää sun puolesta arvata, milloin mitäkin kannattaa myydä ja mitä kannattaa ostaa.
Aktiivisten rahastojen ongelma on se, että kaikki muutkin ammattilaiset yrittävät arvata milloin mitäkin kannattaa ostaa ja milloin myydä. Koska aktiivisista kaupankävijöistä suurin osa on ammattilaisia, kilpailevat pörssissä ammattilaiset lähinnä keskenään.
Tuo mitä sanoit, että kurssivaihtelut toisivat tuottoa rahastoille, ei pidä paikkaansa. Rahastot saavat tuottonsa markkinoiden pitkäaikaisesta kasvusta. Tähän pääsee myös indeksisijoittamisella, eikä tarvitse ylläpitää rahastoyhtiötä.
Korkoa korolle onnistuu vain ja ainoastaan, jos teet voittoa. Ei siinä sen ihmeellisempää. Se millä teet tasasta voittoa riippuu ihan omista valinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Korkoa korolle onnistuu vain ja ainoastaan, jos teet voittoa. Ei siinä sen ihmeellisempää. Se millä teet tasasta voittoa riippuu ihan omista valinnoista.
Tarkennuksena vielä edelliseen viestiini, et kurssit heilahtelee päivittäin treidaajien takia, mutta ne isommat ja pysyvät vaihtelut tapahtuu, kun yritykset menestyy. Eli sitä korkoa korolle kannattaa seurata vuosien viiveellä, ei päivien, viikkojen tai kuukausien. Jos haluat tehä nopeeta voittoa, niin ala treidaamaan. Treidaamisessa saatat tosin hävitä huomattavasti helpommin.
Hassua että jo muinaiset sumerilaiset tajusivat että talouden eksponentiaalinen kasvu ei ole mahdollista, ja asia selviää yksinkertaisella ala-astematematiikalla. Silti puhutaan korkoa korolle -”ilmiöstä” jonain todellisena asiana. Fakta on, että jos sinulla ei ole miljardiomaisuutta (kaatumisesi ei ole systeemiriski) ja elät palkkatyölläsi, sinä olet finanssimarkkinoilla se joka ennen pitkää maksaa rikkaimpien kasvun tappiollasi.
”It was in reference to Britain’s war debts that one of Adam Smith’s contemporaries, the Anglican minister and actuarial mathematician Richard Price, graphically explained the seeming magic of how debts multiplied exponentially. His 1772 Appeal to the Public on the Subject of the National Debt described how “Money bearing compound interest increases at first slowly. But, the rate of increase being continually accelerated, it becomes in some time so rapid, as to mock all the powers of the imagination. One penny, put out at our Saviour’s birth at 5% compound interest, would, before this time, have increased to a greater sum than would be obtained in a 150 millions of Earths, all solid gold. But if put out to simple interest, it would, in the same time, have amounted to no more than 7 shillings 4½d.” In his Observations on Reversionary Payments, first published in 1769 and running through six editions by 1803, Price elaborated how the rate of multiplication would be even higher at 6 percent: “A shilling put out at 6% compound interest at our Saviour’s birth would . . . have increased to a greater sum than the whole solar system could hold, supposing it a sphere equal in diameter to the diameter of Saturn’s orbit.””
Ja vielä tarkennuksena, et osakesijottamisessa ei makseta "korkoa" kuten pankkilainoissa vaan tuo tarkoittaa lähinnä tasasta kurssin muutosta ylöspäin. Eli se "korko" on yhtä kuin sun voitto.
Sun kannattaa laskea keskimääräinen tuottoprosentti per vuosi ja laskea sen mukaan. Älä sekoita kurssivaihtuluita ja korkoa, ne on eri asioita jos kohta usein toisiinsa yhteydessä.