Lapsen nukutus

jos teette esim. siten, että sanotte lapselle, että äiti lähtee käymään vaikka lääkärissä ja isi nukuttaa tänään päikkäreille. asia kannattaa kertoa lapselle muutamaan kertaan päivän aikana eri tavoilla, jotta lapsi ehtii totuttelemaan ajatukseen.



lapselle voi kertoa ensin, että isi nukuttaa tänään päikkäreille (jos kyse siis päikkäreistä). myöhemmin kysyä, minkä sadun lapsi haluaa isin lukevan päiväunosaduksi. ja kolmannen kerran kysyä lapselta, kuka nukuttaa tänään ja jos vastaus on äiti, niin sitten korjata, että tänään isi nukuttaa.

eli ei päikkäreistä.



t.Ap

Voihan mies nukutuksen aikana tehdä muita kotihommia, vaikka tiskata, jos sinusta työmääräsi tuntuu liian isolta?

Tuosta tulee ikävä kierre ja kohta istut illassa 1,5 h lapsen vieressä, joka ei nukahda, kun tarkkailee, ettei äiti lähtisi...



Lapselle iltasatu+laulu+peittelyt ja sitten jätät nukahtamaan itsekseen. Jos ei heti onnistu, niin hinaat jakkaraa ovea kohti joka ilta enemmän, kunnes onnistuu, että olet huoneen ulkopuolella. Myös se, että äiti unohti, että pyykit pitää ripustaa...käynpä ripustamassa tms.



Täällä siis kirjoittelee kahden äiti kokemuksen rintaäänellä - äidin ja isin oma aika alkaa siitä, kun lapsi LAITETAAN sänkyyn...ei nukuteta...



Jos haluat, että isikin osallistuu, niin lanseeraatte lapselle isin ja äidin illat. Eli vain toinen hoitaa iltapesut + iltasadun ja toinen lähtee vaikka lenkille sillä aikaa (tai puuhailee omiaan). Jos tämä ei tunnu mielekkäältä, niin esim. äidin satu ja isin laulu tai päinvastoin...jatkossa teillä helpottaa, mitä vähemmän lapsi vaatii palveluita iltaisin, sillä UHMAIKÄ alkaa teilläkin varmaan puolen vuoden sisällä ja sittenhän lapset todellakin osaavat pompottaa vanhempiaan. Nukkumarutiinit siis kuntoon ennen tätä.

En minä eikä mies. Lapsia kolme 6v, 3v ja 7kk. Olisin tullut hulluksi jos minun pitäisi kuluttaa kallista ilta-aikaa vielä NUKUTTAMISEEN! Kyllähän lapsi nukahtaa ihan itsekseen jos ei häntä muuhun ole opetettu.

vaan hankalaksi sen ettei KOSKAAN voi itse jatkaa esim. kesken jäännyttä kotityötä/muuta asiaa jos nukutus aika on käsillä.



Miksi nukutus tulisi olla VAIN äidin vastuulla?

Eikö se olisi parempi myös lapsen kannalta että myös isä voi nukuttaa jos vaikka äiti joskus tulevaisuudessa on pois yön.... mitäs sitten?



Ja vaikka en valita kotitöistä ei isä niitä tee äidin nukuttaessa lasta.



t.Ap

Lapset on erilaisia, samoin vanhemmat. Joillekin perheille käy paremmin se, että lapset nukutetaan. Ei tähän ole olemassa yhtä ainoaa kaavaa. Minä en ainakaan edes suostuisi siihen, että vanhemman on aina valvottava sen jälkeen, kun lapsi on nukahtanut. En kerta kaikkiaan jaksa, vaan haluan nukkumaan silloin, kun lapsetkin käyvät. Siksi haluan nimenomaan totuttaa lapset siihen, että vanhemmatkin käyvät heidän kanssaan nukkumaan. Meillä kun kaikki nukkuvat samassa makkarissa.



Muita hyviä syitä nukuttamiseen on mm. se, ettei vanhemmat tai toinen heistä ole nähnyt lapsia paljon päivän aikana, joten halutaan viettää vielä yhteinen hetki ennen nukahtamista. Joidenkin mielestä nukuttaminen on kaikille mukavaa, ja jotkut lapset nukahtavat paremmin kun aikuinen on läsnä.



Joten annetaan ap:n perheen nukuttaa ihan rauhassa, jos he sitä haluavat. Jos kerran isäkin halutaan mukaan nukuttamaan, niin olen samaa mieltä tuosta keinosta, että lapselle tehdään selväksi, että muuta vaihtoehtoa ei tänään ole. Lapset ovat fiksuja, eivätkä yleensä kiukkua isälle, kun tajuavat, ettei äiti ole kotona, joten häntä on aivan turha huutaa hätiin. Eli äiti pihalle, ja mies soittaa sitten, kun saa tulla takaisin kotiin, eli kun lapsi nukkuu.

Tuosta tulee ikävä kierre ja kohta istut illassa 1,5 h lapsen vieressä, joka ei nukahda, kun tarkkailee, ettei äiti lähtisi...

Jossain vaiheessa (lapsi 2-2,5v) minä nukutin lapsen, pötköttelin hänen vieressään sen aikaa että nukahti. Muuten ei olisi malttanut rauhoittua yhtään. Itse kuuntelin siinä kuulokkeilla musiikkia, oli oikeastaan aika mukavaa. Ei tuota montaa kuukautta tehty ja nyt jo sanoo että äiti, mene pois :) (3,5 v)

Eli jos jotain tekee, ei se suinkaan tarkoita että sitä tehtäisiin ikuisesti. Lapset kehittyy.

Minä en ainakaan edes suostuisi siihen, että vanhemman on aina valvottava sen jälkeen, kun lapsi on nukahtanut. En kerta kaikkiaan jaksa, vaan haluan nukkumaan silloin, kun lapsetkin käyvät.

Minulle on taas suorastaan elinehto että saa sitä omaa rauhaa sen jälkeen kun jälkikasvu on nukahtanut. Kukin tavallaan.

ja siksi meillä nukutetaan lapsi joka muuten olisi vilkaana hommaamassa omiaan tuntitolkulla (testattu). Mutta vielä kun saisi tuon miehen myös osallistumaan tähän nukuttamiseen. Yrittänyt on, mutta hermot menee heti kun lapsi alkaa itkemään/huutamaan eikä oikein jaksaisi/osaisi rauhoittaa lasta nukkumaan.



Ehkä alan kuitenkin tekemään tuota "jätä sänkyyn itsekseen hommailemaan" iltasadun jälkeen. Jospa sitten tuo isän nukuttaminenkin alkaisi sujumaan.



Kiitos vastanneille.



t.Ap

Eli siis tähän asti se on ollut vain minä. Ei kylläkään sen takia että isä ei haluais. Vaan aina ollut niin että jos isä alkaa laittaan nukkumaan niin lapsi saa kauheat raivarit ja sit se nukuttaminen kestää entistä kauemmin.



ja meillä ei mies oo koskaan voinu yölläkään mennä rauhoitamaan lasta kun veti siitäki kauheat raivarit. Heräs 1v1kk (kunnes lopetin imetyksen) asti 3-10 kertaa yössä ja jos sinne isä erehty menemään niin oli varma että heräs kunnolla. Ku isällä oli eri asennot jne...



No nyt vkloppuna kävi niin että minä lähin illalla kavereiden kanssa ja lapsi jäi isän kanssa just ennen nukkumaan menoa. En meinannut uskaltaa lähteä ku aiemmin siitä seurasi itketty yö. mutta mies sai suostuteltua minut lähtemään ja mitään ongelmaa ei enään ollut, oli nukahtanut hyvin isän kanssa. Jihaa nyt uskallan lähetä joskus toistekin. Mutta nukuttaminen isän kans ei silti vielä onnistu jos äiti on kotona....

huomasinpa tässä, että sujuvastihan tuo 2v menee itse nukkumaan, kun käy ensin nappaamassa pikkuveljen tutin, itellään ei oo ollu puoleen vuoteen tuttia.. mitenkähän mokomasta tavasta pääsis, ku oon kieltäny tiukasti, ottanu tutin pois, selittäny, sanonu, että se on höpöjuttu niin isolla, ollu reagoimatta... no ihana rauha kuitenkin, kummatkin nukkuu..

kuinka Suomessa usein _nukutetaan_ lapsia. Itse olen ulkosuomalainen ja täällä lapset saavat itse unenpäästä kiinni, ei tarvitse nukuttamalla nukuttaa.



Täällä lapsen ei tarvitse ehdollistua siihen, että vanhemman on oltava aina vieressä, muuten uni ei voi tulla. Iltapesut ja pisut, iltasatu ja pieni, mukava, muutaman sanan juttelutuokio päivän asioista. Yövalo päälle ja hyvät yöt.