Millaista on ekaluokkalaisenne koulussa? Opinnoista, käytännön jutuista, tai omituisuuksista!
Olen ihmetellyt joitain asioita meidän alkuluokkaa käyvän ekaluokkalaisen koulun käynnissä. Olen pistänyt monet asiat tila-ongelman piikkiin (alkuluokan vajaat 30 oppilasta on tosi pienissä tiloissa ja jostain asioista ilmeisesti on ollut pakko tinkiä).
Isoin asia on lukujärjestys. Sellainen on, mutta sitä ei noudateta. Kaikki kirjat (matikka, aapinen ja tehtäväkirja) kulkee koko ajan mukana repussa, koska ikinä ei tiedä mitä aineita sinä päivänä on. Poikkeuksena musiikki ja uskonto/ET, joita pitää eri opettaja. Lukujärjestyksessä on englanninkieli, mutta sitä on ollut todella harvoin, ei kuulemma ollenkaan joka viikko, käytännössä ei ollenkaan. Ympäristöoppia ei ole ollut, se on lähinnä metsässä leikkimistä, ei puhuta mitään luonnosta tai muustakaan, leikitään vaan. Yksi ainoa Suomen kartan väritystehtävä on ollut. Onko ekaluokalla aina näin?
Toki tässä vaiheessa tärkeimpiä ovat matikka ja äikkä, joissa nämä etenevätkin suunnitellusti. Kässää, liikuntaa ja kuvista on silloin kun on, tosiaan näidenkin viikkomäärät vaihtelee. Tiedän, että alakoulu on muuttunut siitä mitä se oli minun aikana 80-90-luvulla, mutta että näin paljon? Ylemmillä luokilla tämä tietysti muuttuu ja hyvähän se on, että koulussa on näillä pienillä tilaa leikille. Kuulisin kuitenkin muidenkin ekaluokkalaisten koulusta asioita :)
Kommentit (8)
AP kommentoi heti, kiitos edelliselle vastauksesta! Käsialan harjoittelua minäkin kaipaan lisää, nyt kun mainittiin. Nämä monesti tekevät tehtäviä lattialla (koska pöytätilaa ei ole kaikille samaan aikaan), alkusyksystä myös ulkona keinuissa tai liukumäessä pihalla. Tietysti on kiva, ettei opiskelu ole vanhaan malliin tiukkaa pulpetissa pönöttämistä, mutta kynän käytössä tukeva alusta ja hyvä työasento olisi tärkeitä.
Ekaluokan opsissa on 1h viikossa enkkua ja 2h ympäristöoppia. Pääasiassa siis suomenkieltä ja matikkaa. Nehän ne tärkeimmät aineet onkin.
Mun nyt ekaluokkalaisen luokassa edetään lukujärjestyksen mukaan ja kuvis on kuvista ja matikka matikkaa jne. Kahdella vanhemmalla lapsella oli niin (ja on edelleen myöhemmillä luokilla), että vain aineopettajien tunnit oli merkattu ja muut meni soveltaen. Tämä tarkoitti siis sitä, että esim. ympän tunti yhdistettiin kuvaamataitoon, ja tekivät jotain projektia, jossa piirtivät.
Sama koulu, mutta eri opettaja. Voisiko olla niin, että opettaja voi valita opetustyylinsä? Tosin nyt tämän ekaluokkalaiseni ryhmä on aika levoton ja tuollainen vapaampi tyyli ei välttämättä toimisi. Nämä istuu perinteisesti pulpeteissa ja tämä varmasti helpottaa opettajan työskentelyä verrattuna siihen, että saisivat valita paikkansa lattioilta ja sohvilta ja hyrrätä vapaana luokassa. Nyt on se määrätty paikka jokaisella ja lukujärjestyksen mukainen päivärytmi.
Opettaja saa pitkälti itse päättää, miten asioita opetetaan ja missä järjestyksessä. Tietyt tuntimäärät pitää tiettyjen aineiden osalta täyttyä.
Idea nykyisin on, että jotain aihepiiriä käsitellään laaja-alaisesti yli oppiainerajojen. Siksi vapaamuotoinen lukujärjestys.
Esim itse olen alun perin enkunope ja omassa opetuksessani luokanopena on tosi paljon enemmän englantia kuin rinnakkaisluokalla. Mutta ne oppimistuokiot on yhdistetty muiden oppiaineiden oheen. Vaikkapa metsäretkellä pidetäänkin jokin leikki tai kerrotaan tarina englanniksi. Samoin luonnontuntemus omassa opetuksessa korostuu. Ja kädentaidot. Lauletaan ja musisoidaan myös enemmän kuin vaan musiikin tunnilla.
Joku toinen opettaja ei ehkä niin tykkää askartelusta, joten hänellä on sitten sitä vaan sen ’pakollisen’ verran. Mutta hän on sitten taas parempi jollain muulla alueella, kuten liikunnassa.
Nykyisen OPSin puitteissa opettajilla on erittäin vapaat kädet päättää, kuinka opetus tapahtuu. Yhä harvemmaksi käy koulut ja luokat, joissa alkuopetuksessakaan pönötetään 20h viikossa omassa pulpetissa. Ilmiöoppiminen ja oppimiskokonaisuudet antavat mahdollisuuden hyvinkin vapaanoloiseen koulupäivään.
Ja mitä lattialla työskentelyyn tulee, niin uusissa kouluissa ei useinkaan enää edes ole mitään kotiluokkia ja omia työpisteitä, vaan töitä tehdään lattioilla, sohvilla, säkkituoleilla yms. Ja tietysti sään salliessa vaikka koulun pihalla.
Katso vaikka tuolta tiivistelmää uuden OPSin suuntaviitoista, joiden mukaan opettaja opetuksensa suunnittelee
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunni…
Sehän on parasta tuolla alaluokilla, kun voidaan mennä fiiliksen/flow:n mukaan tarvittaessa. Jos kuvistunti menee pitkäksi, voidaan vielä siivoilla seuraavan tunnin alussa jne. Eikä kukaan kilju, miksi oli mitä milläkin tunnilla. Tuntijaossa taitaa olla 7h/vk äidinkieltä, mutta sitä opiskellaan ihan tasan niin paljon kuin tarvitsee. Vaikka 14 h/vk. Alaluokilla tavoiteet on: oppia lukemaan ja kirjoittamaan, laskemaan hiukan ja ennen kaikkea pikkukoululaisen tavoille.
Ap, älä stressaa. Anna opettajan hoitaa. Tärkeintä on, että harjoittelevat riittävästi lukemista ja kirjoittamista. Ja luvut olisi hyvä osata kakkosen keväällä ja yhteenlaskua ja vähennyslaskua sekä huolehtia omista asioistaan sekä keskittyä työskentelyyn. Alaluokilla on se koulunkäynnin ydintaidot kyseessä. Joku ympäristöoppi kuuluukin olla vielä kevyttä värittelyä tai retkeilyä.
Mulla on kaksi lasta, eka- ja kolmasluokkalainen, joten vastaan kahden otannalla.
Lukujärjestyksessä ei ole 1-2-luokilla ole ollut tarkalleen merkittyjä paikkoja kuin liikunnalle ja musiikille ja uskonnolle, joille on eri opettajat. Oma opettaja on opettanut harkintansa mukaan eri aineita.
Mielestäni tämä on hyvä, sillä se on mahdollistanut laajempia projekteja. Esikoisen luokka retkeili todella paljon esim. vanhempien työpaikoilla.
Tehtäviä on ollut paljon, ja kumpikin lapsi on saanut ylöspäin eriyttämistä. Mielestäni koulu on toiminut paremmin kuin omassa lapsuudessani. Enemmän kaipaisin vain hienomotorisia harjoituksia kuten käsialaa.